Ennaltaehkäisevä perhetyö tuo säästöjä

Nuorissa on Suomen tulevaisuus, siksi varhaiseen puuttumiseen, perheiden tukemiseen ja laadukkaasti järjestettyyn varhaiskasvatukseen panostaminen on tärkeää. Osa Suomen korkeasta nuorisotyöttömyysasteesta johtuu myös siitä, ettei kaikille nuorille ole annettu tarpeeksi elämän eväitä riittävän varhaisessa vaiheessa.

– On erittäin hyvä asia, että varhaiskasvatuslaki on saatu nyt käynnistettyä laadukkaan varhaiskasvatuksen takaamiseksi. Toinen uusi laki, josta olen hyvin mielissäni, on uusi kotipalvelulaki, kertoo Polvijärven vs. varhaiskasvatusjohtaja, perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokas Marja-Leena Gröhn.

Tukeminen aloitettava ajoissa

Suurin ongelma Suomessa on tällä hetkellä se, että lapsiperheet voivat melko huonosti. Perusopetukseen panostamisesta puhutaan paljon, mutta varhaiskasvatus jää usein vähemmälle huomiolle.

– Ennaltaehkäisevässä työssä on tärkeää aloittaa tukeminen jo varhaiskasvatustasolta. Jos odotetaan lasten varttumista kouluikäisiksi, ollaan usein jo myöhässä, Gröhn huomauttaa.

Kuntien väliset erot suuria

Gröhn tietää, että pienissä kunnissa ryhmäkoot pystytään helpommin järjestämään tulevan varhaiskasvatuksen suositusten mukaisiksi. Näin on esimerkiksi Polvijärvellä, jossa ryhmäkoot ovat 21 lasta ja alle kolmevuotiaille enintään kaksitoista. Isommissa kunnissa ja kaupungeissa on paljon sisarustyhmiä, joissa alle ja yli kolmevuotiaat ovat samassa ryhmässä.

– Varhaiskasvatuksen kehittämistyössä toimenpiteet tulisi kohdentaa hallintokuntien välisen yhteistyön kehittämiseen. Esimerkiksi moniin kuntiin kehitetyt perhekeskukset ovat oikeansuuntaisia päätöksiä.

Ehkäisevällä työllä hyviä tuloksia

Tällainen ehkäisevä perhetyö on kaikille lapsiperheille suunnattua sosiaalityötä, joka tukee perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa. Kunnat ovat tänä päivänä tiukkenevan taloutensa vuoksi vaikeuksissa kasvavien lastensuojelumenojen kanssa. Ehkäisevän perhetyön tehtävänä on perheiden elämänhallinnan ja omien voimavarojen käyttöönoton tukeminen sekä arjessa selviytymisen vahvistaminen.

– Ehkäisevällä perhetyöllä on saatu hyviä tuloksia aikaiseksi perheissä, joissa on ollut lapsiperheen vanhempien uupumusta ja masennusta, ongelmia arkirutiinien hallinnassa, ongelmia lasten päivä- ja unirytmeissä tai perheen tilanne kriisiytynyt sairastumisen, kuoleman tai avioeron vuoksi, Gröhn sanoo.

Asenteissa korjaamista

Vanhempien tukemisen merkitys korostuu pienissä kunnissa, joihin paluumuuttajina saapuvien perheiden tukiverkosto on aluksi pieni. Ennaltaehkäisevä työ säästää eräiden arvioiden mukaan 90 000 euroa vuodessa sijoituskeskukseen, lähes 3 000 tuntia kotipalvelua ja seitsemäksi vuodeksi intensiivistä perhetyötä.

– Varhaiskasvatustyöhön on viimeisten vuosien aikana perinteisten yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien rinnalle noussut AMK-taustaiset sosionomit uudeksi ammattiryhmäksi. He täyttävät lastentarhanopettajan kelpoisuusehdot, mutta kentällä usein näkee yliopistotaustaisten vielä väheksyvän ammattikorkeakoulusta valmistuneita sosionomeja. Tässä tarvittaisiin asennemuutosta, koska yliopiston käyneitä lastentarhanopettajia ei riitä tarpeeksi täyttämään varhaiskasvatuksen tarpeita, Gröhn huomauttaa.

Varhaiskasvatuksen opinnot suorittaneille sosionomeille on Gröhinin mukaan myös annettava mahdollisuus suorittaa esiopetus- ja erityislastentarhanopettajan opinnot. Sosionomi-tutkinnon suorittaneilla tulisi olla tasavertainen mahdollisuus täydentää tutkintoaan.