Länsimetro eli Helsingin metron jatko-osa Ruoholahdesta Lauttasaaren kautta Espoon Matinkylään aloitti viivästyksien, budjettiylitysten ja teknisten ongelmien jälkeen vajaa vuosi sitten. Suorat bussiyhteydet Espoosta Helsinkiin korvasi liityntäliikenne metroasemille. Useimpien espoolaisten joukkoliikenteen käyttäjien matka-aika piteni, ja metron käyttäjät ovat hyvin tyytymättömiä, kävi ilmi Helsingin seudun liikenteen (HSL) asiakastyytyväisyyskyselystä.
Helsingin metron käyttäjät olivat vuodesta toiseen pääkaupunkiseudun tyytyväisimpiä joukkoliikenteen asiakkaita. HSL:n asiakastyytyväisyyskyselyitä on tehty keväästä 2011, ja metromatkustajat ovat viime syksyyn asti antaneet parhaan yleisarvosanan HSL-alueen joukkoliikenteelle. Varsinkin matkanteon nopeuteen ja sujuvuuteen metron käyttäjät olivat vuodesta toiseen tyytyväisempiä kuin bussien, raitiovaunujen tai lähijunan käyttäjät.
Länsimetron käyttöönoton jälkeenmatkustamisen nopeuteen ja sujuvuuteen tyytyväisten asiakkaiden osuus metron käyttäjistä putosi aiempien vuosien lähes sadasta prosentista 80 prosenttiin kevään 2018 kyselyssä. Metron käyttäjät ovat nyt tyytymättömin Helsingin seudun joukkoliikenteen käyttäjäryhmä.
Tutkimuksen mukaan vaihdollinen metromatka tai kokemus siitä ei ole yhtä sujuva ja nopea kuin sitä edeltänyt suora bussiyhteys, johon kokemus metromatkasta vertautuu.
Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi Länsimetron keväällä 2008 äänin 56-9 Ilta-Sanomien mukaan. Kovinta kritiikkiä kovista kustannuksista ja espoolaisten joukkoliikenteen käyttäjien palvelutason tulevasta heikentymisestä esittivät tuolloin Espoon perussuomalaiset. Ilta-Sanomien tuolloisen uutisen mukaan Länsimetron oletettiin aloittavan jo vuonna 2013.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
17-vuotiaan tytön murha ja useat raiskaukset ovat saaneet Amsterdamin pelon valtaan. Naiset eivät vieläkään näytä olevan oikeutettuja tasa-arvoon, vapauteen ja elämän ilman pelkoa väkivallasta edes Euroopan ytimessä. Rikoksista epäillään turvapaikanhakijaa ja moni muukin naisiin kohdistuva väkivallanteko on ratkeamassa pidätyksen myötä.
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.
Kansan Uutisten tuoreessa kirjoituksessa rinnastetaan muslimien kaapuasujen käyttö feminismiin ja tasa-arvoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa vertauksen ”sattuvan sieluun”.
Monet suomalaisnuoret etsivät matalan kynnyksen töitä, etenkin pikaruokaketjujen palvelutehtävistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa alan epäkohdasta, sillä yhä useammin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joilla ei juuri ole kotimaisten kielten taitoa.
Mielenosoittajat kerääntyvät saarivaltakunnassa kerta toisensa jälkeen laittomille maahanmuuttajille varattujen hotellien edustoille vastustamaan hallituksen politiikkaa. Mielenilmaisut kärjistyvät usein yhteenotoiksi poliisin ja vastamielenosoittajien kanssa. Protestit leviävät yhä uusille paikkakunnille eikä vastakkainasettelulle näy loppua.
Juhannuksen alla vuonna 2021 Jussi Halla-aho pudotti uutispommin ilmoittaessaan, että hän ei enää pyri jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana. Perustelut ratkaisulleen Halla-aho lupasi tuolloin kertoa vasta kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna 2031. Tuoreessa Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertakirjassa Halla-aho kuitenkin aikaistaa perustelujaan ja avaa nyt syynsä puheenjohtajuudesta luopumiselle.
