
EU:n ”nuuka nelikko” jyrkkänä: Budjetti ei saa kasvaa
Talouslehti Financial Times listaa neljä EU:n jäsenmaata, jotka eivät halua paisuttaa EU-budjettia. Budjetti koskee vuosia 2021-27, jolloin Iso-Britannia ei ole enää EU-jäsenmaa. Itävalta, Hollanti, Tanska ja Ruotsi ovat ehdottomasti jäsenmaiden kansantuloon perustuvan jäsenmaksuosuuden kasvattamista vastaan.
FT nimeää nämä neljä maata ”nuukaksi nelikoksi”. Nämä jäsenmaat ovat niin sanottuja nettomaksajia, eli ne maksavat EU-budjettiin suuremman määrän rahaa kuin mitä ne saavat palautuksina erilaisten EU-ohjelmien myötä.
Myös Suomi kuuluu nettomaksajiin, joskin valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on valmis keskustelemaan Suomen jäsenmaksujen korotuksista. Nuuka nelikko ei sen sijaan näe tarvetta neuvotteluille.
Budjetti kutistuu brexitin vuoksi
Euroopan komission mukaan brittien eron myötä EU-budjettiin syntyy aukko, joka tulisi täyttää. Ruotsin valtiovarainministeri Magdalena Andersson ei ymmärrä komission logiikkaa.
– Tietysti budjetin tuleekin olla pienempi, Andersson kertoo FT:lle.
EU:n budjettikomissaari Günther Oettinger ei vain halua täyttää Ison-Britannian osuutta. Hän haluaa vielä kasvattaa jäsenmaksuosuuksia. Jäsenmaat maksavat EU:n budjettiin prosentin vuotuisesta kansantulosta. Oettinger haluaa 1,1-1,2 prosentin jäsenmaksuosuutta.
Nuuka nelikko haluaisi pikemminkin allokoida EU:n budjettivarat uudelleen. Suuria rahamääriä imevästä maataloustuista voisi leikata ja ohjata rahat digitaalisaatioon ja investointeihin.
Saksa valmis nostamaan jäsenmaksuaan
Saksa on valmis kasvattamaan omaa jäsenmaksuaan uudessa hallitusohjelmassa. Hallituksen muodostaminen tämän ohjelman ympärille riippuu SPD:n jäsenäänestyksen tuloksesta.
Saksa haluaisi kuitenkin lisätä ehtoja EU:n myöntämiin avustuksiin. Ehtoina voisi olla oikeusvaltioperiaatteiden noudattaminen ja turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Uusi Hansaliitto vesitti eurobudjetin – Ruotsi ja Tanska kieltäytyivät kohteliaasti vastuista
Viikon suosituimmat

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu vaatii itärajan avaamista – Seppänen: Yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttolinja on todellisuudesta irtautunut
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on ehdottanut itärajan avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevien turvapaikanhakijoiden oikeus hakea turvapaikkaa ei vaarantuisi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttoa koskevaa linjaa todellisuudesta irtautuneena.

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom esittää yllättävän kehotuksen: jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit. Ne sisältävät niin pimeitä politiikkatoimia, että koen velvollisuudekseni välittää ne mahdollisimman laajasti suomalaisten tietoon, Bergbom sanoo.

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta
Perussuomalaisten Jani Mäkelä sekä kokoomuksen Jukka Kopra vaativat oppositiolta realismia ja vastuunkantoa. He korostivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomen talousongelmien juuret ovat edellisen vasemmistohallituksen velkapolitiikassa. Miehet eivät hyväksyneet nykytilanteen vierittämistä yksin nykyhallituksen syyksi.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen
Ruotsalaisen kansanpuolueen poliittinen vaikutusvalta on selvästi suurempi kuin sen valtakunnallisesta kannatuksesta voisi päätellä. Suomenruotsalaiset valvovat etujaan paitsi eduskunnassa, myös säätiöiden, yhdistysten ja julkisesti rahoitettujen järjestöjen kautta.

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa
Viihdealan ammattilaiset käyvät keskustelua siitä, onko monimuotoisuutta korostavien käytäntöjen yleistyminen kaventanut taiteellista vapautta, erityisesti vitsailun ja komedian osalta.

Kolumni: Meidän ideologiat ovat parempia kuin teidän ideologiat
Suomi ei nouse sillä, että leimaamme eri mieltä olevia ideologioiden kannattajaksi ja asemuotoisten tarinoiden levittäjiksi, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.















