Euroalue vaipui deflaatioon joulukuussa

Euroalueen deflaatiovaara muuttui deflaatioksi joulukuussa, kertoo EU:n tilastokeskus Eurostat. Euroalueen kuluttajahinnat painuivat 0,2 prosenttia vuositasolla. Vielä viime vuoden marraskuussa kuluttajahinnat nousivat 0,3 prosenttia vuoden takaisesta. Euroopan keskuspankin tavoite on pitää inflaatio lähellä kahta prosenttia. EKP ei ole pystynyt ylläpitämään tavoitettaan lähes kahteen vuoteen.

Suurin tekijä deflaatiolle oli energian tuntuva hintaromahdus. RBS Capital Marketsin Euroopan osaston pääekonomisti James Ashley toteaa talouslehti Financial Timesille, ettei kyse kuitenkaan ole pelkästään energian halventumisesta. Hänen mielestään pitäisi kysyä, miksi euroalue oli jo alun alkaen niin lähellä deflaatiota.

Ashleyn mukaan tähän on päädytty talouspolitiikassa tehtyjen, pitkäaikaisten virheiden vuoksi.

Deflaatio jakaa näkemyksiä

Euroalue oli viimeksi deflaatiossa syksyllä 2009, finanssikriisin lähes pysäyttäessä koko maailman talouden. Tuolloin suuret keskuspankit aloittivat mittavat elvytystoimet ja euroalueen deflaatio jäi lyhytaikaiseksi.

Euroalueella kuitenkin käännettiin suuntaa eurokriisin alettua. Euroalueella keskityttiin säästötoimiin ja julkistalouksien alijäämien karsimiseen. Tämän seurauksena euroalueen inflaatiovauhti onkin hyytynyt – ja päätynyt nyt deflaatioon.

Lyhytaikainen deflaatio voi olla kuitenkin vain hyväksi, talousaikakausilehti The Economist muistuttaa. Energian hinnan lasku toimii samalla mekanismilla kuin veronkevennykset kuluttajille ja energiaa paljon käyttäville yrityksille. Se voi kiihdyttää talouskasvua, joka on jäämässä muutoin hyvin vaimeaksi euroalueella.

Inflaatio-odotukset kuitenkin putoavat deflaation kestäessä pidempään. Tällöin kulutustavaroiden ostoa lykätään tuonnemmaksi huokeampien hintojen toivossa. Tuotantopuolella lykätään isoja investointeja samasta syystä. Syntyy itseään ruokkiva noidankehä, jossa jo pelkät deflaatio-odotukset ruokkivat itse deflaatiota.

Lisäksi deflaatio nostaa velan reaalista hintaa, koska velkojen nimellisarvot eivät laske hintojen mukana. Tämä on haitallista pahoin ylivelkaantuneelle euroalueelle. Siksi deflaatiosta tulisi päästä nopeasti pois.

Katseet kääntyvät EKP:hen

Euroopan keskuspankilta on odotettu inflaatiota kiihdyttäviä toimia jo pitkään. Keskuspankin työkalupakista ei kuitenkaan uskota löytyvän muuta keinoa kuin euromaiden valtiolainaostot.

Ostoja on odotettu jo melkoinen tovi, mutta keskuspankki on sitkeästi jatkanut käsiensä päällä istumista. EKP:n pääjohtaja Mario Draghi viestitti viime vuoden lopussa, että se on kuitenkin nyt valmis rahapoliittisiin toimiin ilman aiemmin hyväksi koettua yksimielisyyttä.

Saksan kanta on kuitenkin kielteinen valtiolainaostoille. Saksan keskuspankkiirien mukaan valtiolainaostot tuudittaisivat kriisimaiden johtajat hyvään oloon ja silloin he kieltäytyisivät poliittisesti epäsuosituista rakenneuudistuksista.

Euromaat itse eivät voi oikeastaan tehdä mitään deflaation huonojen seuraamusten torjumiseksi. Maiden finanssipolitiikkaa on rajoitettu yhteisin EU-sopimuksin, ja esimerkiksi ostovoimaa lisäävät veronkevennykset ovat mahdottomia ilman julkistalouden alijäämien kasvattamista.