EKP:n tulevan pankkien stressitestin vuoksi pankit ovat siirtyneet entistä enemmän vähäriskisempiin sijoituksiin. Pankit ostavat valtiolainoja, eivätkä toimi riittävästi talouden moottoriöljynä huoltamalla eurooppalaisten yritysten rahoitustarpeita. Esimerkiksi Espanjassa pk-yrityksille myönnettyjen luottojen osuus putosi yli 20 prosenttia viime vuoden kesästä.
Pankit myöntäisivät luottoja mielummin suuremmille yrityksille, mutta näillä yrityksillä ei ole tarvetta turvautua pankkilainoihin. Ne voivat rahoittaa toimintaansa vaikka suoraan yrityslainoilla. Pankkien liiketoimintamallin siirtyminen valtiolainoihin on nostanut kohtalokkaaksi mainitun sidoksen pankkien ja valtioiden välillä suuremmaksi kuin koskaan kuluneen kriisin aikana.
Yrityksiltä vaadittavat korkovaatimukset ovat etenkin kriisimaissa ylitsepääsemättömän korkeita. Euroooppalaispankit ovat kutistaneet taseitaan viime vuoden kesästä yhteensä 3500 miljardin euron edestä. Royal Bank of Scotland arvioi, että taseiden leikkauksia olisi edessä vielä 2600 miljardin euron verran. Tämä viestittää sitä, ettei pk-yritysten rahoitukseen ole tulossa helpotusta, vaan pikemminkin entistä suurempia esteitä.
EKP on huhuttu pohtivan negatiivisia talletuskorkoja pankeille, jotta näiden olisi mielekkäämpää tarjota luottoja yrityksille kuin makuuttaa rahaa EKP:n tilillä. Euro sukelsi huhun jälkeen voimakkaasti. EKP:n pääjohtaja Mario Draghi ampui huhun kuitenkin alas.
Nykyinen pankkien talletuskorko on ollut jo pitkään tasan nollassa prosentissa. Inflaatiosta johtuva reaalikorko on jo negatiivinen, vaikka inflaatio onkin hyytynyt hälyttävän alhaiselle tasolle. Toistaiseksi rahapoliittiset toimet eivät ole onnistuneet helpottamaan pk-yritysten rahoitusahdinkoa.
Saksan tiedetään kuitenkin vastustavan EKP:n rahapolitiikan löysäämistä entisestään. EKP:n tekemä ohjauskoron pudottaminen ennätysalas 0,25 prosenttiin otettiin Saksassa tyrmistyneenä vastaan.
