MATTI MATIKAINEN
EU-jäsenvaltioiden parlamentaarikot keskustelivat Eduskunnassa maahanmuuttopolitiikasta – Purra: ”Selvästi kuultavissa, että nyt on siirrytty kriittisempään ja realistisempaan suuntaan”
Eduskunnan Pikkuparlamentissa kokoontui tänään Suomen EU-parlamentaarinen turvapaikka- ja maahanmuuttoasioiden kokous. Paikalle oli saapunut useita maahanmuuttopolitiikan parissa toimivia parlamentaarikkoja kaikista EU-jäsenvaltioista.
Kokouksen puheenjohtaja, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Riikka Purra käsitteli omassa puheenvuorossaan muun muassa sitä, miten maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka ovat lähentyneet toisiaan. Purran mukaan turvapaikasta on tullut maahanmuuttoa. Siitä on tullut pysyvä tie kansalaisuuteen.
Purra sanoo, että muidenkin EU-jäsenvaltioiden parlamentaarikkojen puheenvuoroissa oli selvästi kuultavissa, että EU:ssa ollaan nyt kansallisella tasolla siirrytty maahanmuuttopolitiikassa kriittisempään ja realistisempaan suuntaan.
– Abstraktin tason kaunopuheita ei tänään juurikaan kuultu. Oma kysymyksensä sitten on, miten jäsenvaltioiden parlamentaarikot voivat vaikuttaa maahanmuuttoon EU-tasolla. Totta kai asiat muuttuvat maiden väestön ja kansaa edustavien parlamentaarikkojen kautta.
Eri käytännöt ja vetovoimatekijät ongelmana
Kokouksessa ei tehty päätöksiä, vaan tilaisuus oli luonteeltaan keskustelu- ja verkostoitumisfoorumi.
– Kun aiheena oli turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka, on tietenkin selvää, että paikalle oli valikoitunut ihmisiä, jotka ovat aiheesta kiinnostuneita ja perehtyneet siihen, näin myös Suomen edustajien osalta.
Parhaimmillaan, mikäli unioni onnistuisi tekemään yhtenäistä politiikkaa, joka perustuisi tarkalle ulkorajavalvonnalle ja tehokkaalle palauttamiselle, koko järjestelmä toimisi paremmin.
– Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole yhtenäistä EU-politiikkaa ja jäsenvaltioiden käytännöt poikkeavat toisistaan, niin järjestelmä ei toimi ollenkaan.
Suomen sosiaaliturva vetää puoleensa
Purra toteaa, että toisaalta on ihan sama, millaisia yhtenäisiä määritelmiä EU-jäsenvaltioiden lainsäädännössä on, jos esimerkiksi sosiaaliturvajärjestelmät ovat erilaisia.
– On päivänselvää, että jos esimerkiksi Unkarin lainsäädännössä on sama määritelmä kansainväliselle suojelulle kuin Suomessa, ihmiset eivät jää Unkariin siitä syystä, että Suomessa on vetovoimaisempi sosiaaliturva, Purra sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- EU-puheenjohtajakausi vetovoimatekijät lainsäädäntö jäsenmaat Turvapaikkapolitiikka Unkari Kansalaisuus Suomi Sosiaaliturva maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Purra torjuu valtiovarainministeri Lintilän esityksen: ”Kestävyysvajetta tai muitakaan julkisen talouden haasteita ei voi korjata työperäisellä maahanmuutolla”
EU:n puheenjohtajuuskauden maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa käsittelevä kokous alkoi – Purra: Turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan toimimattomuus riskeeraa koko EU:n tulevaisuuden
Turvapaikkashoppailu ei ole perusoikeus
Peltokangas: Hallituksen haluttomuus laittomien siirtolaisten palauttamiseen kotimaihinsa on sylkemistä oman maan heikompiosaisten päälle
Rinne suli Orbanin edessä – hallituksen linja kärsi nöyryytyksen Euroopassa
Viikon suosituimmat
”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille
Härskiä on: Vihreät, SDP ja keskusta huutavat vesiasiassa sutta, mutta ovat itse se susi – ajoivat äskettäin Jyväskylän ja Ähtärin vesihuollon yksityistämistä
Puhdistuksesta huolimatta pylväiden saumoihin imeytynyttä väriainetta nousee koko ajan pintaan – Purra: “Voi teitä aktivistit Elokapinassa”
Eduskunnan puhdistustyöt jatkuvat edelleen.
Yksijalkaisesta nigerialaisesta merirosvosta tulee uustanskalainen – kotoutumissuunnitelma on jo valmiina
Tanskalaisen fregatin merirosvouksen vastainen operaatio päättyi siihen, että tulitaistelussa jalkansa menettänyt nigerialainen merirosvo tuotiin Tanskaan hoitoon. Lucky-niminen merirosvo on nyt saanut myönteisen turvapaikkapäätöksen ja hänelle on laadittu kotoutumissuunnitelma. Hänen ei tarvitse enää palata Afrikkaan, jossa elämä yksijalkaisena olisi hyvin raskasta.
Hollywoodin woke-kiihko vähitellen laantumassa, uudet tuulet puhaltavat – Kummisetä-trilogian ohjannut Francis Coppola kasasi elokuvatiiminsä omaperäisellä tavalla
Elokuvaohjaaja Francis Ford Coppola pyristelee Hollywoodin woke-kulttuuria vastaan. Kummisetä-trilogiasta tunnettu ohjaajalegenda kertoi tavoitteekseen tehdä elokuvan, jota ei voisi luonnehtia tyypilliseksi woken läpitunkemaksi Hollywood-tekeleeksi. Coppola halusi näyttelijäkaartiinsa cancel-kulttuurin uhriksi joutuneita hahmoja sekä oikealta että vasemmalta. Tällaisia ovat mm. konservatiivisia näkemyksiä esittänyt Jon Voight sekä takavuosien Trump-kriitikko Shia LaBeouf.
Kamala Harrisin vastaus meni “sanasalaatiksi” – TV-yhtiö julkaisi parannellun version haastattelusta
Kamala Harris oli vaalikampanjansa tiukimmassa haastattelussa "60 minuuttia" -ohjelmassa. Harrisin vastaus Yhdysvaltain ja Israelin suhteita koskien oli niin sekava ja sisällötön, että TV-kanava joutui editoimaan ennakkomainoksiaan uudestaan. Ukrainan mahdolliseen Nato-jäsenyyteen Harris kieltäytyi ottamasta kantaa.
Oman turvapaikkapolitiikkansa kaaokseen ajanut Saksa etsii ratkaisumalleja Hollannista ja Pohjoismaista
Saksassa vaaditaan muutosta yhteiskunnallisia jännitteitä synnyttävään hallitsemattomaan maahantuloon ja siirtolaispolitiikkaan. Mallia etsitään nyt myös Hollannista ja Pohjoismaista.
Maahanmuuttajat kärsivät työstressistä – matka kehitysmaasta hyvinvointiyhteiskunnan hoivaan on paljon pitempi kuin maantieteellinen etäisyys
Matka kehittyvästä maasta pohjoismaisen työelämän ja hyvinvointiyhteiskunnan runsaudensarven ääreen voi olla henkisesti paljon pitempi kuin maantieteellinen etäisyys. Seurauksena voi olla jopa ”vähemmistöstressi”. Kansankoti panostaa nyt julkisia varoja valaistakseen kaikkia kansalaisia akuutista ongelmasta.
Jani Mäkelä: Oppositio on valehdellut vesihuoltoasiassa
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä (ps.) moittii oppositiota, jonka vesihuoltoa koskevat väitteet eivät pidä paikkaansa.
Perussuomalaiset: Kehitysyhteistyöhön mullistavia muutoksia – Suomi asettaa tiukat rajat rahaa saaville maille
Kehitysyhteistyötä uudistetaan tällä hallituskaudella. Uusi strategia nojaa vahvasti kahteen keskeiseen ohjenuoraan: yksityinen sektori saa suuremman roolin kehitysavun toteuttajana ja rajalliset panostukset kohdennetaan tarkemmin niihin maihin, jotka aidosti haluavat kasvaa ja vaurastua. Eduskunnassa käsiteltiin tiistaina ensimmäistä kertaa yhdessä Suomen kauppa- ja kehityspolitiikan selontekoa.