Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) syksyn 2025 arvo- ja asennetutkimuksessa on kartoitettu kansalaisten suhtautumista kansalaistottelemattomuuden keinoihin.
Vajaa puolet suomalaisista (45 %) pitää kansalaistottelemattomuutta oikeutettuna, jos sitä harjoitetaan hyvän asian puolesta, mutta kolmasosa (33 %) ei pidä. Samalla kansalaistottelemattomuuden hyväksyntä vaihtelee voimakkaasti poliittisen suuntautumisen mukaan.
Vasemmistoliiton kannattajista lähes kaikki (90 %) pitävät kansalaistottelemattomuutta oikeutettuna, vihreiden (62 %) ja SDP:n (62 %) kannattajistakin enemmistöt. Sen sijaan vain viidennes perussuomalaisten (21 %) ja kokoomuksen äänestäjistä (22 %) pitää kansalaistottelemattomuutta hyväksyttävänä, ja enemmistö molemmissa ryhmissä ei pidä kansalaistottelemattomuutta oikeutettuna edes hyvän asian puolesta.
Vasemmistolle tarkoitus hyvittää keinot
Kansalaistottelemattomuuden hyväksyttävyys heijastaakin suomalaisen arvokentän jakolinjoja oikeistoon ja vasemmistoon.
– Vasemmistoäänestäjien enemmistö pitää lain rajojen rikkomista perusteltuna, jos tavoite koetaan tärkeäksi, mutta oikeistoäänestäjien enemmistö näkee sen uhkana oikeusvaltiolle ja järjestäytyneelle demokratialle, toteaa analyysin kirjoittaja, EVAn viestintäpäällikkö Mikko Laakso.
Kansalaistottelemattomuuden suhde demokratiaan herättää selvästi ristiriitaisia näkemyksiä. Suomalaisista 43 prosenttia katsoo, ettei kansalaistottelemattomuus kuulu demokraattiseen ja järjestäytyneeseen yhteiskuntaan, kun taas 37 prosenttia arvioi sen olevan osa demokratian toimintalogiikkaa.
Radikalismi herättää kansan vastareaktion
Tutkimuksen mukaan perinteistä valtavirran luonnonsuojelua ajavat toimijat kuten WWF saavat myönteisen arvion 68 prosentilta suomalaisista.
Sen sijaan poliittisesti latautuneet ja radikaalit liikkeet herättävät vastareaktioita. Ilmastohätätilan julistamista ajaviin liikkeisiin, kuten Elokapinaan, suhtautuu myönteisesti reilu neljännes (28 %) ja kielteisesti yli puolet eli 52 prosenttia. Myönteisyys paikantuu erityisesti vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjiin.
Kielteisimmin suomalaiset arvioivat rokotekriittisiä ja Venäjä-myönteisiä liikkeitä. Rokotekriittisiin liikkeisiin suhtautuu kielteisesti kolme neljäsosaa (76 %) suomalaisista, joista kaksi kolmasosaa (53 %) erittäin kielteisesti. Venäjä-myönteisiin liikkeisiin suhtautuu kielteisesti peräti 83 prosenttia ja 67 prosenttia peräti erittäin kielteisesti, mikä tekee niistä tutkimuksen torjutuimman ryhmän.
– Rokotekriittisyys ja Venäjä-myönteisyys näyttäytyvät suomalaisille pikemminkin turvallisuus- ja luottamuskysymyksinä kuin mielipide-eroina. Konsensus torjunnasta on poikkeuksellisen vahva, EVA:n Laakso toteaa.
Lainvastaisille teoille ei heru ymmärrystä
Suomalaiset arvostavat vahvasti laillisia ja vakiintuneita vaikuttamisen tapoja. Vetoomusten ja adressien allekirjoittamista pitää hyväksyttävänä 93 prosenttia ja erilaisia boikotteja 75 prosenttia vastaajista. Myös lailliset mielenosoitukset hyväksyy selvä enemmistö (63 %), vaikka ne tuottaisivat häiriötä.
Sen sijaan lainvastaiset teot saavat vain vähäistä ymmärrystä. Henkilöön kohdistuva väkivalta rajataan lähes yksimielisesti pois hyväksyttävien keinojen joukosta. Vain kolme prosenttia hyväksyy ja 94 prosenttia tuomitsee sen. Hyvin pieni hyväksyvä vähemmistö paikantuu erityisesti nuoriin miehiin.
