Evan tutkimus: vihreät ja perussuomalaiset yhtä liberaaleja – mutta aivan eri tavalla

Ken on maassa kaikkein liberaalein? Vihreät rakastavat määritellä itsensä liberaaleiksi, ja heidän viholliskuvanaan on epäliberaaleiksi mielletyt perussuomalaiset. Tällainen mediankin pönkittämä mielikuvamaailma ei vastaa todellisuutta, kävi ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n teettämästä kyselytutkimuksesta. Sen mukaan vihreät ja perussuomalaiset ovat suurin piirtein yhtä liberaaleja – mutta painotukset vaihtelevat huomattavasti.

EVA:n vuoden 2018 Arvo- ja asennetutkimukseen pohjautuvasta liberalismimittauksesta käy ilmi, että Rkp:n, kokoomuksen, vihreiden ja perussuomalaisten kannattajat ovat liberaalimpia kuin suomalaiset keskimäärin, kirjoittaa EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto EVA:n sivustolla.

Liberalismimittaus paljastaa myös, että miehet kannattavat keskimäärin laajemmin erilaisten yksilönvapauksien lisäämistä kuin naiset.

Arvo- ja asennetutkimuksessa kysyttiin 21 eri asian tai elämänalueen kohdalla, onko niillä vapautta liian vähän, sopivasti vai liikaa.

Tutkimuksessa otetiin mukaan 12 selvimmin mielipiteitä jakavaa asiaa. Faktorianalyysissä näistä kiteytyi neljä vapauden ulottuvuutta, joihin eri väestöryhmät suhtautuvat eri tavoin. Nämä ovat sananvapaus, identiteetin vapaus, talouden vapaus ja vapaus holhouksesta.

Vihreiden äänestäjät tukivat voimakkaasti ”identiteetin vapautta”, joka käytännössä tarkoitti sukupuolivähemmistöjen, kulttuurien ja taiteen vapauksia. Perussuomalaisten kannattajien tuki identiteetin vapaudelle alhaisin, vaikka perussuomalaiset muuten ovat mittarin liberaaleimmassa päässä.

Tutkimuksen tekijöiden mukaan liberalismin ytimessä on usko siihen, että jokainen tietää parhaiten itse, mikä hänelle on parhaaksi. Yksilön vapauksien vaaliminen johtaa myös koko yhteiskunnan edistykseen ja menestykseen. Politiikassa liberaalit ajattelevat, että vallan hajauttaminen on sen keskittämistä järkevämpää. Taloudessa liberaalit uskovat vapaisiin markkinoihin sääntelyn ja suunnittelun sijaan.

Konservatiivien tutkijat uskovat lähtevän siitä, että ihminen on erehtyväinen. Siksi kannustimet, ohjaus, säännöt ja apu ovat tarpeen. Konservatiivit nojaavat perusarvoihin ja vakaisiin instituutioihin. Politiikassa konservatiivit korostavat jatkuvuutta, lakia ja järjestystä. Konservatiivisen talouskäsityksen mukaan markkinat tarvitsevat sääntelyä toimiakseen: Ne ovat hyvä renki, mutta huono isäntä.

Tutkijat siis määrittelivät liberalismin ja konservatismin toistensa vastakohdiksi. Se on yksi mahdollinen tapa hahmottaa yhteiskunnallista ajattelua. Monet arvokonservatiivit ovat kuitenkin poliittisesti liberaaleja, eivätkä näe konservatismia ja liberalismia vastakohtina. Konservatismin vastakohtana voi pitää radikalismia, kun taas liberalismin vastakohta on autoritaarisuus.

Vihreät saivat liberalismipisteensä muun muassa samaa sukupuolta olevien avioliittojen kannattamisesta. Avioliittoinstituution säilyttäminen naisen ja miehen välisenä ei siis tutkijoiden mukaan kuulu liberalismiin. Voi kuitenkin hyvin ajatella, että liberalismia on se, että valtiovalta ei puutu perinteisiin instituutioihin, kuten avioliittoon, ja ala määritellä niitä uudelleen. Varsinainen liberaali uudistushan tehtiin jo 1971, jonka jälkeen samaa sukupuolta olevat ovat saaneet harrastaa seksiä ja elää yhteisessä taloudessa kuten muutkin.

Identiteettipolitiikka erottaa vihreät ja perussuomalaiset

Tutkijat huomauttivatkin, että keskeinen vihreät ja perussuomalaiset erottavat dimensio on niin sanottu identiteettipolitiikka.

Vihreiden äänestäjien sijoittuminen väestöryhmien jakauman liberaaliin päähän johtuu yksinomaan erittäin korkeasta faktoripisteiden määrästä identiteetin vapaudessa. Ilman tuota ulottuvuutta vihreiden kannattajat olisivat hyvin lähellä SDP:n tai vasemmistoliiton äänestäjiä, Haavisto kirjoittaa.

– Sama pätee kääntäen perussuomalaisten kannattajiin. He olisivat aivan jakauman liberaaleimmassa päässä, ellei heidän faktoripistemääränsä olisi identiteetin vapauden kohdalla koko tutkimuksen selvästi alhaisin.

Kristillisdemokraattien kohdalla arvokonservatismi oli puolueen stereotypian mukaisesti yhteydessä haluun määritellä, miten muidenkin tulee elää. KD:n kannattajat olivat tutkimuksen mukaan vähiten liberaaleja suomalaisia. Myös vasemmistopuolueet ja keskusta asemoituivat holhouksen puolelle. Liberaaleimpia olivat tutkimuksen käyttämällä liberalismin määritelmällä Rkp:n ja kokoomuksen kannattajat.

Kokoomuksen kannattajien liberalismi painottui talouden vapauteen. Sen sijaan ihmisoikeuksiin kuuluvat poliittiset perusvapaudet, kuten sananvapaus, eivät olleet kokoomuslaisille äänestäjille alkuunkaan niin tärkeitä kuin perussuomalaisille.

Tulos ei yllättänyt perussuomalaisia

– Ei kai tämä tulos meitä yllätä, kommentoi Perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra tutkimusta Facebook-seinällään.

Purran mukaan perussuomalaiset luottavat omia aivojaan käyttäviin ihmisiin, vastustavat holhousta ja ovat siis oikeasti liberaaleja.

– Me emme myöskään kavahda erimielisyyttä, vaan ymmärrämme, että se kuuluu avoimeen yhteiskuntaan ja demokratiaan.

Avoimen ja demokraattisen yhteiskunnan tärkein arvo on Purran mielestä ihmisen vapaus.

– Sen sijaan ns. liberaalit – eli esimerkiksi sosialistit, pöyristyjät, ajatuspoliisit tai liberalismin oman seksuaalisuuden avoimeen esittelyyn samaistavat – odottavat kulloinkin vallalla olevien mielipidevaikuttajien kertovan, miten tulee ajatella ja minkälaisia sanoja käyttää, Purra kiteyttää.

– Siitä ovat nähdäkseni liberaalius, vapaus ja yksilön autonomia aika kaukana.