LEHTIKUVA
Työeläkevakuuttajien etujärjestön Telan väistyvä toimitusjohtaja, valtiovarainministerinäkin toiminut Suvi-Anne Siimes moittii Helsingin Sanomien haastattelussa että maahanmuuttajat pääsevät liian helposti Kelan eläkejärjestelmän piiriin. Hän näkee tämän ongelmana, joka rasittaa Suomen sosiaaliturvajärjestelmää ja uhkaa sen kestävyyttä pitkällä aikavälillä.
Vuodesta 2011 työeläkevakuuttajien etujärjestöä Telaa johtanut Suvi-Anne Siimes jättää tehtävänsä vappuna 2026.
Helsingin Sanomien haastattelussa Siimes kritisoi Suomen eläkejärjestelmän epäkohtia, erityisesti maahanmuuttajien helppoa pääsyä Kelan myöntämiin eläkkeisiin ja muihin sosiaalietuuksiin.
Siimes argumentoi, että nykyiset säännöt mahdollistavat liian löysän käytännön, jossa maahanmuuttajat voivat saada etuuksia ilman riittävää työhistoriaa tai integroitumista, mikä lisää kustannuksia ja vaarantaa koko järjestelmän taloudellisen kestävyyden.
– Merkittävää suoraa säästöähän ei syntyisi, vaikka takuu- ja kansaneläkkeet poistettaisiin maahanmuuttajilta kokonaan. Mutta niiden ehdoilla on merkitystä siihen, kannattaako tänne tulla vanhana vai kannattaako tänne tulla nuorempana töihin ja ansaitsemaan itselleen työeläkettä, Siimes sanoo.
Poliitikonurallaan Siimes toimi toisena valtiovarainministerinä Paavo Lipposen II hallituksessa vuosina 1999–2003. Tuoreessa haastattelussa Siimes pohdiskelee, arvioidaanko hänelle tapahtuneen ”persuuntuminen”.
– Jos puhuu siitä, ovatko sosiaaliturvan ehdot yhteensopivat väestön globaalin liikkuvuuden kanssa, leimataan heti. Siksi tästä politiikan alueesta ei kunnolla edes keskustella.
Ex-valtiovarainministerin mukaan kyse ei kuitenkaan ole erinäköisten ihmisten vihaamisesta, vaan työnteon arvostamisesta, sosiaaliturvan rahoituksesta ja yhteiskuntajärjestelmän yleisestä hyväksyttävyydestä.
– Tämä mesta ei pysy pystyssä, ellemme kohtuullisella tavalla arvosta sitä, että ihmiset näkevät vaivaa ja tekevät työtä. Jos me haluamme, että kadulla kunnioitetaan kaikenlaisia tänne tulleita ihmisiä, niin ihmisten pitää voida luottaa siihen, että kaikilta vaaditaan efforttia tai ainakin jonkinlaista vastavuoroisuutta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Tämän viikon välikysymyskeskustelussa perussuomalaiset ottivat keskustan kanssa yhteen maahanmuutosta. Kansanedustaja ja perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius kutsuu keskustan linjaa sumutukseksi.
Massiivisesta maahanmuuttajatyöttömyydestä huolimatta keskusta ja sen puoluejohto ylistävät maahanmuuton välttämättömyyttä. Jo vanhalta haiskahtavaan toiveajatteluun uponneen keskustan mielestä Suomessa olisi työvoimapula.
Maahanmuuttajien työttömyys on kasvanut merkittävästi. Viime vuosina ulkomailla syntyneiden työttömyysaste on lähes kaksinkertaistunut 20 prosenttiin. Kansanedustaja ja perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius ihmettelee, miten keskusta ja sosiaalidemokraatit voivat samaan aikaan vaatia maahanmuuton lisäämistä jopa yli 40 000 hengen vuosittaiselle tasolle.
Perussuomalaiset jakaa yleisen huolen maamme työttömyydestä ja painottaa työttömyyden olevan tragedia niin yksilöille, kotitalouksille kuin koko yhteiskunnallekin. Perussuomalaiset kuitenkin korostaa, että keskustan ja Liike Nytin välikysymyksessä hallitukseen kohdistuva kritiikki on ihmisten harhaanjohtamista.
Työttömyys on Suomessa edelleen korkealla tasolla, mutta kehityksessä on nähtävissä varovaisen myönteinen käänne. Joulukuusta lähtien työttömyys on ollut laskussa, ja talouden näkymät ovat parantumassa ostovoiman ja korkojen laskun sekä viennin elpymisen myötä. Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen pitää maahanmuuttajien työttömyyden voimakasta kasvua erityisen huolestuttavana kehityssuuntana.
Sisäministeri Mari Rantasen mukaan Suomen sisäisessä turvallisuudessa uhkina korostuvat erityisesti järjestäytynyt rikollisuus, katujengit ja nuorisorikollisuus. Ministeri varoittaa seurauksista, jos ongelmiin ei tartuta määrätietoisesti ja ajoissa.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppuraisen väite siitä, että vapaan maahanmuuton salliminen olisi eurooppalainen arvo, ei edusta eurooppalaista todellisuutta, eikä myös Euroopan nykyistä mielipideilmapiiriä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän EU- ja ulkopolitiikan asiantuntija Mikael Lith.
Suomen maatiloilla on tällä hetkellä vaikeuksia löytää työntekijöitä. Kotimaassa tekijöitä kyllä olisi tarjolla, mutta työnteon kannustinongelmat nousevat usein esteeksi työn tekemiselle. Samaan aikaan monissa paikoissa haikaillaan Suomeen lisää ulkomaista halpatyövoimaa.
Sisäministeri Mari Rantanen haluaa jatkaa maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä sekä kansallisesti että EU-tasolla. Rantasen mukaan Suomella ei ole syytä ylläpitää löyhempiä maahanmuuttosääntöjä kuin muillakaan Euroopan mailla. Hänen mielestään mallia voisi ottaa Tanskan linjauksista.
Arvovaltaisessa Science Advances -lehdessä julkaistu tutkimus murtaa myyttiä tieteentekijöiden kyvystä pitää henkilökohtaiset asenteensa erillään tutkimustyöstä. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että tutkijoiden poliittiset näkemykset voivat ohjata eri tavoin tutkimusaineiston käsittelyä ja tilastollisia mallivalintoja. Tätä kautta asenteellisuus näkyy myös tutkimustuloksissa. Tutkimuksessa 71 tutkijatiimiä analysoi maahanmuuton vaikutuksia sosiaalipolitiikkaa koskeviin asenteisiin. Tiimit päätyivät saman aineiston pohjalta hyvin erilaisiin johtopäätöksiin. Näitä eroja ei pystytty selittämään pelkillä laskuvirheillä tai yksittäisillä menetelmävalinnoilla. Tutkimuksesta paljastui myös, että jyrkempiä poliittisia kantoja edustaneiden tutkijoiden työ sai sokkona toteutetussa vertaisarvioinnissa alhaisempia laatuluokituksia.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Jääkiekkoilija Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pukemasta Pride-paitaa TPS:n pelissä, koska ei halua julkisesti tukea Pride-ideologiaa. Turun Setan paikallisjohto ilmoitti, että Savinaisen ei olisi pitänyt edes pelata, kun hän ei suostunut käyttämään Pride-paitaa. Samalla Seta julkaisussaan valitti sitä, että Suomen syrjintälainsäädäntö estää tällaisen sivuuttamisen. Ajatus on pysäyttävä. Ihminen pitäisi sulkea ulos työtehtävästään siksi, että hän ei suostu julkisesti osoittamaan ideologista uskollisuutta Pridelle, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison 1. varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.
TPS:n SM-liigaottelussa syntyi viikonloppuna kohu, kun kokenut hyökkääjä Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pelaamasta Pride-teemapelipaidassa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom muistuttaa, että työntekijällä on Suomessa oikeus kieltäytyä poliittisesta tai ideologisesta toiminnasta työpaikallaan.
Vihreiden puheenjohtajalle Sofia Virralle tuli tänään lähtö TPS:n hallituksesta. Taustalla on Virran eilinen yritys hiillostaa epäsuorasti TPS:n hyökkääjää Veli-Matti Savinaista, joka kieltäytyi käyttämästä Pride-paitaa kiekkokaukalossa. Sofia Virran painostusyritys johti kuitenkin siihen, että TPS ensin julkaisi eilen illalla julkisen anteeksipyynnön Savinaiselle. Tänään aamupäivällä TPS tiedotti, että Sofia Virta ei enää jatka TPS:n hallituksessa.
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila tyrmää Turun seudun Setan kommentin Veli-Matti Savinaisen pelipaitakohusta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
