LEHTIKUVA/ARKISTO
Perussuomalaisten kansanedustaja Pia Sillanpää pitää eduskunnan kirjastossa järjestettyä tilaisuutta koronapandemian aikaisesta päätöksenteosta tärkeänä, mutta kritisoi keskustelun jääneen liian pinnalliseksi selkään taputteluksi. Sillanpään mielestä tilaisuudessa olisi pitänyt uskaltaa käsitellä korona-ajan päätöksiä kriittisemmin ja pohtia rehellisesti, mitä siitä kaikesta seurasi.
Eduskunnan kirjastossa järjestettiin tilaisuus ”Kansanedustajat ja tutkijat koronakriisin keskellä – miten päätökset syntyivät?”, jossa muun muassa kansanedustaja ja entinen peruspalveluministeri Krista Kiuru, THL:n asiantuntija Hanna Nohynek ja johtaja Mika Salminen kävivät läpi koronapandemian aikaisia tapahtumia ja päätöksiä.
Kansanedustaja Pia Sillanpää pitää keskustelun järjestämistä tärkeänä, mutta korostaa, että tilaisuudessa olisi pitänyt uskaltaa käsitellä korona-ajan päätöksiä kriittisemmin ja pohtia rehellisesti, mitä siitä kaikesta seurasi.
– On hyvä, että tilaisuudessa käytiin keskustelua korona-ajoista. Aika tuntui kuitenkin menevän liikaa toistensa selkään taputteluun ja sen toistamiseen, kuinka hyvin asiat menivät. Olen siitä hyvin eri mieltä. Jonkun olisi pitänyt tuoda esille, mitä esimerkiksi koronapassi ja tartuntatautilain 48 a-pykälä aiheuttivat suomalaisille, erityisesti lapsille ja nuorille sekä hoitohenkilöstölle, Sillanpää toteaa.
Sillanpään mukaan moni hoitoalan työntekijä joutui pandemian aikana erittäin vaikeaan tilanteeseen, kun rokotuksiin liittyvät vaatimukset vaikuttivat työmahdollisuuksiin ja toimeentuloon.
– Hoitohenkilöstö oli tilanteessa, jossa heidän terveys- ja rokotustietonsa vaikuttivat siihen, saavatko he työskennellä hoitajina. Samalla lapsia ja nuoria painostettiin valheellisin perustein ottamaan koronarokote sillä perusteella, että he suojaisivat läheisiään tartunnoilta. Myöhemmin nimittäin kävi ilmi, ettei rokote estänyt tartuttamista, ja sote-valiokunnassa, STM:ssä ja THL:ssä tiedettiin tämä. On perusteltua kysyä: kannetaanko tästä vastuuta ja miten näiden päätösten seurauksia arvioidaan jälkikäteen, Sillanpää sanoo.
Sillanpää nostaa esiin myös korona-ajan muut seuraukset, jotka eivät hänen mukaansa saa unohtua.
– Moni suomalainen muistaa yhä tilanteet, joissa vanhukset kuolivat hoitolaitoksissa ilman läheisiään. Perheet joutuivat valitsemaan, ketkä pääsevät läheistensä hautajaisiin, koska vierasmäärä oli rajoitettu kymmeneen henkeen. Nämä kokemukset jättivät syvät jäljet moniin perheisiin ja yhteiskuntaan laajemmin. Sitä aikaa emme saa enää ikinä takaisin, Sillanpää muistuttaa.
Sillanpää vaatii, että koronapandemian aikaisista toimista otettaisiin vastuu ja uskallettaisiin näin jälkikäteen tarkastella sekä silloisen päätöksenteon perusteita että niiden vaikutuksia ihmisten perusoikeuksiin.
– Tulevaisuudessa emme voi enää ikinä hyväksyä tilannetta, jossa kansalaisia asetetaan eriarvoiseen asemaan terveystietojen perusteella. Koronapassi ja tartuntatautilain 48 a-pykälä jakoivat suomalaiset kahteen kastiin poliittisella päätöksellä, joka perustui pelkoon ja valheeseen. Jatkossa meidän täytyy puolustaa jokaisen suomalaisen perusoikeuksia. Terveystiedot eivät voi olla peruste sille, että kansalaiset asetetaan eriarvoiseen asemaan. Tästä on opittava, ja jonkun olisi jo aikakin ottaa vastuu ja pyytää anteeksi, Sillanpää painottaa.
PS ARKISTO
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Valtiotalouden tarkastusviraston raportin mukaan Marinin hallituksen aikana tehdyistä yli 40 miljardin euron menolisäyksistä vain vajaa puolet liittyivät koronapandemian torjumiseen Suomessa. Vielä oppositiossakin SDP on väittänyt, että Marinin hallitus otti velkaa koronan vuoksi.
EU päätti vuonna 2021 massiivisesta 806,9 miljardin euron EU:n elpymisvälineestä, jossa Suomelle oli varattu maksajan rooli. Perussuomalaisten kansanedustajat Mikko Polvinen ja Rami Lehtinen ovat sitä mieltä, että Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella, ja vaativat elpymispaketin kohdentamista uudelleen italialaisten ikkunaremonttien sijaan Euroopan puolustuksen vahvistamiseen.
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen kaupunginvaltuutettu Vilhelm Junnila vaatii Turkua perumaan suunnitellun islamilaisen kulttuurikeskuksen tonttivarauksen ja eväämään hankkeelta kaiken taloudellisen tuen. Junnila varoittaa jättimoskeijan luovan riskejä rinnakkaisyhteiskunnan syntymiselle ja poliittisen islamin vaikutusvallalle. Perussuomalaisten valtuustoryhmä muistuttaa Helsingin suurmoskeijahankkeen kariutumisesta ja vaatii hankkeen ulkomaisen rahoituksen sekä luokkahuoneiden opetussisältöjen perusteellista selvittämistä.
Helsingin Sanomat uutisoi taksikuskien seksuaalirikosten räjähdysmäisestä kasvusta Helsingissä. Otsikko ja juttu pyrkivät vierittämään vastuuta vuoden 2018 taksiuudistukselle, vaikka lehden läpi käymässä aineistossa jokainen tuomittu tekijä oli maahanmuuttajataustainen.
Somalitaustaiseen kansanedustajaan kohdistuu useita rikostutkintoja ja kohuväitteitä. Rikosepäilyjen todistaminen todeksi voi olla vaikeaa, koska Ilhan Omarin virallista syntymäaikaa ei tiedetä ja koska tutkintaan liittyvien henkilöiden mahdollisten sukulaisuussuhteiden todistaminen vaatisi DNA-testejä. Omasta mielestään Ilhan Oman on viaton eikä "tietääkseen" ole mennyt naimisiin oman veljensä kanssa.
Ylen toimittaja leukailee verkostoitumispalvelu Linkedinissä, että jospa kaikki perussuomalaiset siirrettäisiin pysyvästi Afrikan köyhille alueille. Ehdotus saa somessa arvoisensa vastaanoton.
Eläkkeet muodostavat noin neljänneksen julkisen talouden noin 160 miljardin euron kokonaismenoista eli noin 40 miljardia euroa. Valtion työntekijöiden eläkkeet maksetaan valtion talousarviosta. Julkisen talouden alijäämän vuoksi julkisia menoja on pakko karsia, siksi eläkejärjestelmänkin tulee osallistua talkoisiin, kirjoittaa tekniikan tohtori, kansantaloustieteilijä ja valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren.
Helsingin Sanomat pysyy linjalleen uskollisena ja löytää jälleen suomalaiset mahdollisiksi syyllisiksi maahanmuuton lieveilmiöihin. Hesarin tarinankerronnassa häirinnän kohteina takseissa ovatkin itse asiassa maahanmuuttajataustaiset taksikuskit. Näkökulmaa vaihtamalla todellisuus todellakin näyttää toiselta.
Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat tammi–syyskuun seksuaalirikosten määräksi yhteensä 8 000 tapausta. Poliisin tietoon tuli 36 500 pahoinpitelyrikosta, mikä on 10,7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Niiden määrä on kasvamassa uuteen kaikkien aikojen ennätykseen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila tyrmää Facebook-kirjoituksessaan STTK:n pääekonomistin Patrizio Lainan väitteet sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista ulkomaisiin osaajiin. Junnila muistuttaa, että Suomen oleskeluluvan tuloraja alittaa Ruotsin tason lähes puolella, ja vaatii rajan tuntuvaa nostamista. Junnilan mukaan talouskeskustelulla halutaan vain peittää SDP:n omien säästöesitysten täydellinen puuttuminen.
Aftonbladetin mukaan poliisi keskeytti viikonloppuna epäillyn sukuelinten silpomisen uppsalalaisessa kauneushoitolassa. Epäillyn teon kohteena oli alle viisivuotias tyttö. Yhdellä kiinniotetuista oli päällään lääkärin työasu ja käsissään kirurgisia instrumentteja. Kahdeksan kiinniotetun joukossa oli saman perheen jäseniä, ja viranomaiset ottivat paikalta lapsia huostaan.
SDP:n eduskuntavaaliehdokas ja somelääkäri Atte Virolainen on julkaissut Instagramissa kyseenalaisen kuvamanipulaation, jossa sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman esitetään samassa kuvassa kahden muun julkisuudessa kohua aiheuttaneen henkilön kanssa. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen arvostelee Virolaisen toimintaa viestipalvelu X:ssä.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
