LEHTIKUVA
Talouslehti Financial Times käy kattavassa artikkelissaan läpi Suomen talousvaikeuksia. Lehti jalkautui Helsinginkadun ruoanjakelupisteeseen. Iäkkäämpi nainen sanoi jonottaneensa kaksi ja puoli tuntia ruokaa.
Ruokajakelupisteen johtaja Heikki Hursti kertoo leipäjonojen kaksinkertaistuneen sitten vuoden 2012. Kansalaisilla ei riitä rahaa ruokaan ja vuokraan työttömyyden vuoksi.
Euroalueen talouskriisi näkyy myös Suomessa, joskaan ei yhtä synkästi kuin Etelä-Euroopassa. Suomen talous on ollut kolme vuotta taantumassa. Politiikot kertovat nykyisen kriisin olevan jopa pahempi kuin 90-luvun alun lama.
Suomi näytti selviytyvän kriisistä lähes kuivin jaloin vielä vuosina 2010-11. Sen jälkeen on alkanut uusi laskukausi. 90-luvun laman korjanneet elementit puuttuvat: Suomella ei ole omaa kelluvaa valuuttaa, eikä vetoapua tule muistakaan maista vientiä piristämään.
Ruotsin ex-valtiovarainministeri Anders Borg kertoi eilen Suomen olevan hyvin vakavissa ongelmissa.
Lehti huomauttaa, että nykyinen kurimus johtuu kilpailijamaihin nähden Suomen ylimitoitetuista palkankorotuksista. Se on romuttanut kilpailukykyä. Lisäksi väestö vanhenee nopeasti.
Suomen julkinen talous on paremmassa kunnossa kuin Etelä-Euroopan mailla. Ahdinko kuitenkin jatkuu ja pahenee, jollei Suomi lähde parantamaan kilpailukykyään Etelä-Euroopan maiden tavoin. Esimerkiksi Kreikassa on minimipalkkoja laskettu kolme vuotta sitten jo yli 20 prosentilla, ja nuorilla yli 30 prosentilla.
Palkkaleikkauksia ei kuitenkaan kukaan halua ehdottaa. Äärimaltillisilla palkkaratkaisuilla kilpailukyvyn kurominen umpeen on kuitenkin hitaampaa.
– Rakenteellisen kriisin ongelma on, ettei siihen ole helppoja ratkaisuja. Olemme juuttuneet työmarkkinoihin, jotka ovat tottuneet pakotiehen – valuutan devalvoitumiseen. Mutta nyt tuo hätäventtiili on kiinni ja seuraukset ovat katastrofaaliset, pankkiiri Björn Wahlroos kertoo FT:lle.
Tulevien eduskuntavaalien alla näyttää olevan laaja näkemys siitä, että Suomea pitää uudistaa. Työmarkkinat, terveydenhuolto, kuntien tehtävät ja veroratkaisut ovat muutospaineen alla. FT miettii löytyykö näihin uudistuksiin riittävää tahtoa.
Suomella on suhteellisen vähän velkaa, ja tavanomaisin ratkaisu olisi tällöin elvyttää. Suomi on kuitenkin esiintynyt eurokriisin aiempina vuosina tiukkaa menokuuria kannattavana valtiona. Tällöin on luonnollisempaa valita talouden matokuuri.
FT esittelee myös puolueiden puheenjohtajia. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä aikoisi leikata julkistaloudesta 2 miljardia euroa vuodessa. Kokoomuksen puheenjohtaja ja pääministeri Alexander Stubb myöntää reilusti hallituksen epäonnistuneen syöksykierteen katkaisemisessa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini moittii neljän viimeisen vuoden huonoa politiikkaa, sekä yhteisvaluutan toimimattomuutta.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila syyttää hallitukselle rasismikoulutuksen järjestänyttä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta itse rasistiseksi, THL:n omat verkkosivut nimittäin pursuavat pseudotieteellisen, valkoihoisia syrjivän "valkoisuustutkimuksen" oppeja.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut verkkosivuillaan laajan identiteettipoliittisen sanaston, jossa esiintyy mm. termit "valkoinen etuoikeus", "antirasistinen pedagogiikka" ja "suomalaisuusmyytti". Woke-henkinen sanasto herättää hämmennystä, sillä se kyseenalaistaa suomalaisen kansallisuuskäsityksen "myyttinä". Jopa maahanmuuttajien kotouttamista tarkastellaan ongelmallisena "pakkoassimilaationa". Sosiaalisessa mediassa monet keskustelijat ihmettelevät, miten tällainen ideologinen terminologia liittyy ylipäätään kansanterveyteen. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun THL:n nähdään wokettavan. Jo vuosien ajan THL on leikannut tieteellisestä asiantuntijatyöstään pitämällä kiinni poliittisesta aktivismista.
Suomen Uutiset sai yhteydenottoja liittyen vaatekauppajätti Zalandon somekampanjaan. Yhteydenotoissa huomautettiin, että hijab ei ole neutraali muotiasuste, vaan poliittisen islamin symboli, jota käytetään naisten alistamiseen monissa maissa – myös Euroopassa.
Polarisaatio ei enää tarkoita vain poliittisten näkemysten nurkkakuntaistumista. Vastakkainasettelu on entistä juurtuneempaa jo henkiselle tasolle – kyvyttömyyteen kokea empatiaa vastakkaisen poliittisen laidan edustajia kohtaan. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että poliittisten ryhmien edustajien keskuudessa empatia on valikoivaa. Vielä hämmästyttävämpi löydös on se, että tämä empatian puolueellisuus on epäsymmetristä oikeistolaisten ja vasemmistolaisten keskuudessa. Oikeistolaiset osoittivat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan. Tutkimuksen mukaan oikeistolaisilla on siis suotuisammat mielipiteet vasemmistolaisista kuin vasemmistolaisilla oikeistolaisista.
Puolustusministeriön rakennuksen julkisivu töhrittiin vaaleanpunaisella maalilla lauantain vastaisena yönä. Poliisi tutkii asiaa rikosnimikkeellä törkeä vahingonteko. Rikoksen tekijäksi on ilmoittautunut palestiinalaisia tukeva Palestine Action -järjestö, joka uhkaa “eskaloida toimintaansa”, ellei Suomi katkaise suhteitaan Israeliin ja peru asekauppoja.
Greta Thunbergin purjehdusreissulle osallistuneen aktivistiseurueen jäsenet ovat oman kertomansa mukaan valmiita vain rauhanomaiseen ja väkivallattomaan vastarintaan. Yksi Gretan purjehduskavereista on kuitenkin osallistunut terroristijärjestö Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin hautajaisiin. Matkalle osallistunut ranskalainen vasemmistomeppi puolestaan väitti Hamasin kaappaaman vauvan, 4-vuotiaan lapsen sekä heidän äitinsä kuolleen Israelin miehityksen ja kolonisaation seurauksena.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen raivostui uutisesta, joka koskee Peter Vesterbackan johdolla tapahtuvaa ulkomaalaisten opiskelijoiden maksullista rekrytointia suomalaisiin lukioihin.
Vaikka muualla länsimaissa puhutaan DEIn olevan mennyttä tai vähintään uudelleenmäärittelyn tarpeessa, Väestöliitto asettuu siilipuolustukseen DEIn puolesta ja syyttää globaaleja jättejä takinkääntäjiksi. Kampanja leimaa DEI-toimintojen karsimisen yksioikoisesti tasa-arvon vastaiseksi. Se sivuuttaa DEI:n ristiriitaisuudet ja perustellun kritiikin. Kampanja ei näytä pyrkivän rakentavaan keskusteluun haastavasta aiheesta. Vielä enemmän suomalaiset saattavat ihmetellä, kuuluuko polarisoiva DEI-aktivismi juuri Väestöliiton ydintehtäviin.
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman pitää blogissaan EU:n vaatimusta sukupuolettomista ammattinimikkeistä järjettömänä. Mies-päätteisten sanojen kieltäminen ei tee Rydmanin mielestä maailmasta rahtustakaan tasa-arvoisempaa, mutta suomen kielestä tällainen sensurointiyritys tekee köyhemmän, historiattomamman ja vähemmän ilmaisuvoimaisen.
Vanhoillista islamin tulkintaa saarnaava liike levittää vaikutusvaltaansa Ruotsissa kiihtyvällä vauhdilla. Salafisteilla on rahoitus jo 16 moskeijaan ja tavoitteena on avata uusi pyhättö kerran kuussa. Islamisaatiolla voi olla peruuttamattomat vaikutukset pohjoismaiseen yhteiskuntaan, mutta siitä huolimatta sen ympärillä vallitsee outo hiljaisuus.
