Talouslehti Financial Times käy kattavassa artikkelissaan läpi Suomen talousvaikeuksia. Lehti jalkautui Helsinginkadun ruoanjakelupisteeseen. Iäkkäämpi nainen sanoi jonottaneensa kaksi ja puoli tuntia ruokaa.
Ruokajakelupisteen johtaja Heikki Hursti kertoo leipäjonojen kaksinkertaistuneen sitten vuoden 2012. Kansalaisilla ei riitä rahaa ruokaan ja vuokraan työttömyyden vuoksi.
Eurokriisi ei ole vain etelän vitsaus
Euroalueen talouskriisi näkyy myös Suomessa, joskaan ei yhtä synkästi kuin Etelä-Euroopassa. Suomen talous on ollut kolme vuotta taantumassa. Politiikot kertovat nykyisen kriisin olevan jopa pahempi kuin 90-luvun alun lama.
Suomi näytti selviytyvän kriisistä lähes kuivin jaloin vielä vuosina 2010-11. Sen jälkeen on alkanut uusi laskukausi. 90-luvun laman korjanneet elementit puuttuvat: Suomella ei ole omaa kelluvaa valuuttaa, eikä vetoapua tule muistakaan maista vientiä piristämään.
Ruotsin ex-valtiovarainministeri Anders Borg kertoi eilen Suomen olevan hyvin vakavissa ongelmissa.
Euron pakkopaidassa on vaihtoehdot vähissä
Lehti huomauttaa, että nykyinen kurimus johtuu kilpailijamaihin nähden Suomen ylimitoitetuista palkankorotuksista. Se on romuttanut kilpailukykyä. Lisäksi väestö vanhenee nopeasti.
Suomen julkinen talous on paremmassa kunnossa kuin Etelä-Euroopan mailla. Ahdinko kuitenkin jatkuu ja pahenee, jollei Suomi lähde parantamaan kilpailukykyään Etelä-Euroopan maiden tavoin. Esimerkiksi Kreikassa on minimipalkkoja laskettu kolme vuotta sitten jo yli 20 prosentilla, ja nuorilla yli 30 prosentilla.
Palkkaleikkauksia ei kuitenkaan kukaan halua ehdottaa. Äärimaltillisilla palkkaratkaisuilla kilpailukyvyn kurominen umpeen on kuitenkin hitaampaa.
– Rakenteellisen kriisin ongelma on, ettei siihen ole helppoja ratkaisuja. Olemme juuttuneet työmarkkinoihin, jotka ovat tottuneet pakotiehen – valuutan devalvoitumiseen. Mutta nyt tuo hätäventtiili on kiinni ja seuraukset ovat katastrofaaliset, pankkiiri Björn Wahlroos kertoo FT:lle.
Riittääkö tahto ”kipeisiin uudistuksiin”?
Tulevien eduskuntavaalien alla näyttää olevan laaja näkemys siitä, että Suomea pitää uudistaa. Työmarkkinat, terveydenhuolto, kuntien tehtävät ja veroratkaisut ovat muutospaineen alla. FT miettii löytyykö näihin uudistuksiin riittävää tahtoa.
Suomella on suhteellisen vähän velkaa, ja tavanomaisin ratkaisu olisi tällöin elvyttää. Suomi on kuitenkin esiintynyt eurokriisin aiempina vuosina tiukkaa menokuuria kannattavana valtiona. Tällöin on luonnollisempaa valita talouden matokuuri.
FT esittelee myös puolueiden puheenjohtajia. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä aikoisi leikata julkistaloudesta 2 miljardia euroa vuodessa. Kokoomuksen puheenjohtaja ja pääministeri Alexander Stubb myöntää reilusti hallituksen epäonnistuneen syöksykierteen katkaisemisessa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini moittii neljän viimeisen vuoden huonoa politiikkaa, sekä yhteisvaluutan toimimattomuutta.
