

LEHTIKUVA
FT: Suomen talous vaikeuksissa
Talouslehti Financial Times käy kattavassa artikkelissaan läpi Suomen talousvaikeuksia. Lehti jalkautui Helsinginkadun ruoanjakelupisteeseen. Iäkkäämpi nainen sanoi jonottaneensa kaksi ja puoli tuntia ruokaa.
Ruokajakelupisteen johtaja Heikki Hursti kertoo leipäjonojen kaksinkertaistuneen sitten vuoden 2012. Kansalaisilla ei riitä rahaa ruokaan ja vuokraan työttömyyden vuoksi.
Eurokriisi ei ole vain etelän vitsaus
Euroalueen talouskriisi näkyy myös Suomessa, joskaan ei yhtä synkästi kuin Etelä-Euroopassa. Suomen talous on ollut kolme vuotta taantumassa. Politiikot kertovat nykyisen kriisin olevan jopa pahempi kuin 90-luvun alun lama.
Suomi näytti selviytyvän kriisistä lähes kuivin jaloin vielä vuosina 2010-11. Sen jälkeen on alkanut uusi laskukausi. 90-luvun laman korjanneet elementit puuttuvat: Suomella ei ole omaa kelluvaa valuuttaa, eikä vetoapua tule muistakaan maista vientiä piristämään.
Ruotsin ex-valtiovarainministeri Anders Borg kertoi eilen Suomen olevan hyvin vakavissa ongelmissa.
Euron pakkopaidassa on vaihtoehdot vähissä
Lehti huomauttaa, että nykyinen kurimus johtuu kilpailijamaihin nähden Suomen ylimitoitetuista palkankorotuksista. Se on romuttanut kilpailukykyä. Lisäksi väestö vanhenee nopeasti.
Suomen julkinen talous on paremmassa kunnossa kuin Etelä-Euroopan mailla. Ahdinko kuitenkin jatkuu ja pahenee, jollei Suomi lähde parantamaan kilpailukykyään Etelä-Euroopan maiden tavoin. Esimerkiksi Kreikassa on minimipalkkoja laskettu kolme vuotta sitten jo yli 20 prosentilla, ja nuorilla yli 30 prosentilla.
Palkkaleikkauksia ei kuitenkaan kukaan halua ehdottaa. Äärimaltillisilla palkkaratkaisuilla kilpailukyvyn kurominen umpeen on kuitenkin hitaampaa.
– Rakenteellisen kriisin ongelma on, ettei siihen ole helppoja ratkaisuja. Olemme juuttuneet työmarkkinoihin, jotka ovat tottuneet pakotiehen – valuutan devalvoitumiseen. Mutta nyt tuo hätäventtiili on kiinni ja seuraukset ovat katastrofaaliset, pankkiiri Björn Wahlroos kertoo FT:lle.
Riittääkö tahto ”kipeisiin uudistuksiin”?
Tulevien eduskuntavaalien alla näyttää olevan laaja näkemys siitä, että Suomea pitää uudistaa. Työmarkkinat, terveydenhuolto, kuntien tehtävät ja veroratkaisut ovat muutospaineen alla. FT miettii löytyykö näihin uudistuksiin riittävää tahtoa.
Suomella on suhteellisen vähän velkaa, ja tavanomaisin ratkaisu olisi tällöin elvyttää. Suomi on kuitenkin esiintynyt eurokriisin aiempina vuosina tiukkaa menokuuria kannattavana valtiona. Tällöin on luonnollisempaa valita talouden matokuuri.
FT esittelee myös puolueiden puheenjohtajia. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä aikoisi leikata julkistaloudesta 2 miljardia euroa vuodessa. Kokoomuksen puheenjohtaja ja pääministeri Alexander Stubb myöntää reilusti hallituksen epäonnistuneen syöksykierteen katkaisemisessa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini moittii neljän viimeisen vuoden huonoa politiikkaa, sekä yhteisvaluutan toimimattomuutta.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Opettaja-kirjailija Arno Kotro kertoo, kuinka edistyksellinen kiihko pilasi koulut
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.

Turvetuotannon alasajo sulkee tehtaita Suomessa – Keskisarja: Turve pitää nostaa pannasta
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.

Espanjalaiskaupunki julisti muslimien julkiset juhlat pannaan – ”Paikallisen kristillisen perinteen vastaista”
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.

Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.

Suomi ajoi alas turvetuotantonsa viherhumpan tahtiin – Polvinen: ”Edellisen hallituksen päätökset johtivat siihen, että Italiassa mafia juhlii ja turvetuottajat Suomessa menettivät työpaikkansa”
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.

Purra: ”Kyllä riittää tässä maassa hommia puolueella, joka ei halua kupata veronmaksajan selkänahasta etuoikeuksia eikä totella kaiken maailman intressitahoja”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.

Antikainen selvitti Elokapinan kesäkuun kolmipäiväisen mielenosoituksen kustannukset: Hintalappu veronmaksajille lähes 260 000 euroa
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.

Talousprofessori Matti Virén: On leikattava suomalaisten hyvinvoinnille toissijaisista menoista
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.

Saksa ei sittenkään pärjännyt – Merkelin kutsu maailman pakolaisille ylikuormittaa saksalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.