LEHTIKUVA
Haaparannan ja Tornion rajalla metsä näyttää samanlaiselta molemmin puolin valtioiden rajaa. Sama maasto, samat puut, sama ilmasto. Silti Suomen ja Ruotsin YK:lle toimittamat ilmastoraportit kertovat täysin erilaisia lukuja siitä, kuinka paljon hiiltä maaperä sitoo. Suomessa on painetta muuttaa laskentamallia, arvelee Aftonbladet.
Aftonbladetin raportissaan esittämät tutkimustuolokset osoittavat, että Ruotsi ilmoittaa maaperänsä sitovan kolme kertaa enemmän hiiltä, kuin mitä Suomen mittaustulokset kertovat omasta maaperästään.
Lundin yliopiston emeritusprofessori Anders Lindroth pitää tilannetta niin merkittävänä, että siitä pitäisi järjestää asiantuntijakuuleminen Ruotsin valtiopäivillä. Myös keskiurooppalaiset tutkijat suhtautuvat asiaan hämmästyksellä.
– En näe mitään biologista tai historiallista selitystä sille, miksi näin suuria eroja olisi olemassa, ihmettelee dosentti Sebastiaan Luyssaert Amsterdamin Vrije Universiteistista.
Suomessa Luonnonvarakeskus Luke on joutunut kovan arvostelun kohteeksi. Luken laskelmien mukaan Suomen metsät ovat lähellä nollapistettä hiilinielun ja -lähteen välillä. Tämä tekee ilmastotavoitteiden saavuttamisesta huomattavasti vaikeampaa.
– On ollut keskustelua siitä, pitäisikö menetelmää muuttaa parempien arvojen saamiseksi, toteaa Luken tutkimusprofessori Aleksi Lehtonen.
– Tunnettu metsänomistaja on ilmaissut, että Luke pitäisi lakkauttaa ja meidän pitäisi alkaa laskemaan kuten Ruotsissa, kertoo puolestaan Lehtosen kollega Annika Kangas.
Niin Ruotsin kuin Suomen viranomaiset ovat sitä mieltä, että hiilensidontalaskelmiin liittyy merkittävästi epävarmuustekijöitä. Ruotsin ympäristönsuojeluviraston mukaan pelkästään kivennäismaametsien maaperän osalta epävarmuus on 35 prosenttia.
Suomessa käytössä olevan Yasso-laskentamallin on muokannut Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jari Liski. Malli on käytössä myös esimerkiksi Norjassa, Sveitsissä ja Itävallassa. Liski teki yhteistyötä ruotsalaisten kollegoiden kanssa jo 2010-luvun alussa, jolloin mallien antamat tulokset olivat tutkimuksen mukaan samaa suuruusluokkaa:
– On tärkeää selvittää, kuinka suuri osa erosta johtuu menetelmäeroista ja kuinka paljon se heijastaa todellisia eroja metsien välillä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Petri Huru kertoo suden kiintiömetsästyksen etenevän nopeasti ja paljastaa susikannan olevan selvästi suurempi kuin mitä viralliset arviot kertovat. Huru vaatii kriittisempää tarkastelua Luken kanta-arvioihin ja peräänkuuluttaa metsästyksen roolia susikannan hallinnassa.
Tiedotusvälineissä pohdittiin alkuvuodesta, miksi Luonnonvarakeskuksen (Luke) susien kanta-arvioiden määrän mukaan niiden lukumäärä ei ole Suomessa juurikaan kasvanut viime vuosina. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen lähetti Lukelle 24.3. virallisen tietopyynnön, jossa hän pyysi selvennystä susien määräarvioiden perusteista ja DNA-näytteiden käytöstä kanta-arvioissa. Luke toimitti vastauksensa tämän artikkelin julkaisemisen jälkeen.
Ilmastopolitiikan on perustuttava todellisiin laskelmiin, sillä huterat lukemat käyvät kalliiksi kansalaisille, maataloudelle ja teollisuudelle, perussuomalaisten kansanedustaja ja ympäristövaliokunnan jäsen Sara Seppänen linjaa.
Luonnonvarakeskus Luken uusimman tarkistuslaskelman mukaan Suomen metsät ovatkin olleet hiilinieluja myös viime vuodet, kun vielä tammikuussa Luke luokitteli Suomen metsät päästöjen lähteeksi. Kun aikaisemmin Nasan satelliittimittaus luokitteli Suomen hiilineutraaliksi jo nyt, herää kysymys, mihin totuuteen suomalaiset enää voivat ilmastopolitiikassa luottaa. Perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne vaatii nostamaan ensi vuonna ilmastolain pöydälle karvoineen päivineen.
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n hallitus vaatii, että ilmastolain tavoitteet avataan ja arvioidaan perusteellisesti uudelleen. Järjestön mukaan Suomen nykyinen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035 on liian tiukka ja uhkaa Suomen kilpailukykyä.
Joukko eri teollisuus- ja logistiikka-alojen järjestöjä esittää, että Suomen hiilineutraaliuden tavoitevuotta siirretään eteenpäin ottaen huomioon toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ja uusin tutkimustieto erityisesti maankäyttösektorilla. Järjestöt ovat huolissaan erityisesti suomalaisten yritysten kilpailukyvystä ja työpaikoista, omaisuudensuojasta ja energiantuotannon riittävästä omavaraisuudesta, jos hiilineutraalisuuden tavoitevuotta ei siirretä.
Edellisen hallituksen aikaan linjattu hiilineutraalisuustavoite 2035 on koko ajan epätodennäköisemmin saavutettavissa, sanoo tuoreessa videoviestissään perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra. Suomen ei tavoitteen takia tule ryhtyä sille itselleen vahingollisiin toimiin.
Viikon suosituimmat
Ylen puoluejohtajien torstai-illan tentissä vasemmistoliitto ja SDP ilmoittivat olevansa valmiita tavalla tai toisella koskemaan eläkkeisiin talouden sopeuttamiseksi. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan linjasi, että normaalin pitkän työuran tehneiden työeläkkeisiin ei pitäisi ensisijaisesti koskea, mutta maahanmuuttajien takuueläkkeisiin kohdistuu selvä tarve korjata epäkohtia.
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.
Yhdysvallat on peruuttanut useiden Iranin hallintoon kytköksissä olevien iranilaisten oleskeluluvat. Kyseiset henkilöt olivat nauttineet länsimaisesta vapaudesta ja luksustavaroista, mutta silti kannattaneet Iranin islamistihallintoa ja iloinneet hyökkäyksistä amerikkalaisia sotilaita ja tukikohtia vastaan.
Viranomaiset karkottavat Ruotsista laittomasti maassa oleskelevat yhä useammin pakkkokeinoja käyttäen. Vuonna 2025 Rikosseuraamuslaitoksen työntekijät saattoivat 2 300 henkilöä lentokoneeseen tai seurasivat lennolla mukana määräänpäähän. Määrä on kaksinkertaistunut parissa vuodessa.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltusen näkemyksen siitä, että itärajalla tulisi avata ylityspaikkoja turvapaikanhakijoille.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on esittänyt Iltalehden haastattelussa itärajan rajanylityspaikkojen avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevilla turvapaikanhakijoilla olisi mahdollisuus saada turvapaikka Suomesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että itäraja suljettiin Suomessa vuonna 2023 turvallisuussyistä. Jos yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ei tässä maailmantilanteessa ole kiinnostunut Suomen kansallisesta turvallisuudesta, olisi Antikaisen mielestä parasta lakkauttaa koko virasto.
Perusuomalaisten Mika Merano jatkaa kanavillaan tuttua sarjaansa rälsseistä, jossa tarkastelussa on kolmannen sektorin poliittisia hillotolppia. Pääsiäispyhien aikaan käsittelyssä oli Kirkkopalvelut ry, joka vastaanottaa miljoonia veronmaksajilta, vaikka pyörittää jo isoa bisnestä omilla tuloillaan. Yhdistyksellä on vahva kytky kokoomukseen.
Tanskan tuore vaalitulos vahvistaa, että sosiaalidemokraatit menettävät otettaan perinteisistä kannattajistaan Pohjoismaissa. Vielä Suomessa SDP sinnittelee toistaiseksi gallup-kärjessä.
Perussuomalaiset näkee, että samalla kun oppositiopuolueet syyttävät nykyhallitusta köyhyyden lisäämisestä, he unohtavat olleensa päätöksillään itse luomassa uutta köyhälistön luokkaa Suomeen.
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on äimistynyt suomalaisen median tuoreesta rimanalituksesta, jonka mukaan poliittisen kannan voi arvioida hiusvärin perusteella. Tynkkynen katsoo, että media on nyt onnistunut alittamaan riman tavalla, joka tuntuu jo parodialta.
Lue lisää
Lue lisää
