PS ARKISTO
Lähi-idän räjähdysherkkä tilanne voi käynnistää valtavan siirtolaiskriisin. Kansanedustaja Onni Rostilan mielestä Suomen pitäisi tukea Italian ja Tanskan pääministerien esittämää ”hätäjarrua”, joka sallisi turvapaikanhaun keskeyttämisen.
Hätäjarru aktivoituisi, jos siirtolaisia tulisi äkillisesti suuri määrä. Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila tukee esitystä sosiaalisessa mediassa.
– Vahva tuki tälle esitykselle. Jos siirtolaismassat lähtevät Lähi-idästä liikkeellä, on tulijavirta padottava. Vuoden 2015 virhe ei voi toistua.
Italian pääministeri Giorgia Meloni ja Tanskan pääministeri Mette Frederiksen peräänkuuluttivat EU-huippukokouksessa, ettei Euroopalla ole varaa toistaa pakolaiskriisin virheitä.
Edellisen pakolaiskriisin aikana EU-maihin saapui noin kaksi miljoonaa pakolaista.
Iranin sodan riskipotentiaali on aivan eri mittaluokkaa. Iran on Lähi-idän väkirikkaimpia maita noin 90 miljoonalla asukkaallaan. Iranissa on lisäksi maailman suurin pakolaisväestö. Pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan Iranissa olisi jopa 4,5 miljoonaa eri statuksilla asuvaa siirtolaista – valtaosa afgaaneja.
Pahimmillaan käsillä voi olla täysin hallitsematon siirtolaisaalto. Rostila painottaa varautumisen ja hätäjarrun välttämättömyyttä.
– Turvapaikanhaku on voitava keskeytettää yleisen järjestyksen ja kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi. Pelissä on koko Euroopan vakaus, Rostila painottaa.
Iranin sodan vaikutus öljyn ja maakaasun hintoihin ravistelee jo yksinään maailmantaloutta. Rostila varoittaa päällekkäisistä kriiseistä.
– Jos meillä on syksyllä energia- ja talouskriisi ja samanaikaisesti siirtolaisvyöry, niin siitä tulee täydellinen katastrofi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Suomen nykyisenkaltainen sosiaaliturvajärjestelmä vetää puoleensa sen kaltaista maahanmuuttoa, joka väistämättä muodostuu rasitteeksi julkiselle taloudelle. Perussuomalaiset esittää tulevaisuuden ratkaisuksi kansalaisuusperusteista sosiaaliturvan mallia, jolla järjestelmän väärinkäytöksiä on mahdollista estää.
Maailman talousfoorumi WEF:n suurkokous oli tänä vuonna aiempaa vähemmän moraaliposeeraava ja muistutti ennemminkin perinteistä bisneskonferenssia. Globalisaation edistämisestä tunnettu foorumi ei hehkuttanut massamaahanmuuttoa ja avoimia rajoja, vaan suhtautui niihin aiempaa kriittisemmin. Tekoäly, teknologinen murros ja työmarkkinoiden rakennemuutokset heikentävät nyt WEF:n mukaan tarvetta laajamittaiselle maahanmuutolle. Aiheesta keskustelivat muun muassa Piilaakson teknologiajätti Palantirin toimitusjohtaja Alex Karp ja maailman suurimman varainhoitoyhtiö BlackRockin toimitusjohtaja Larry Fink.
Mielenosoittajat kerääntyvät saarivaltakunnassa kerta toisensa jälkeen laittomille maahanmuuttajille varattujen hotellien edustoille vastustamaan hallituksen politiikkaa. Mielenilmaisut kärjistyvät usein yhteenotoiksi poliisin ja vastamielenosoittajien kanssa. Protestit leviävät yhä uusille paikkakunnille eikä vastakkainasettelulle näy loppua.
Muslimikansanedustajien tunteet kuumenivat, kun Trump puhui somalimerirosvoista. Presidentti vaati linjapuheessaan kaikkia kongressin edustajia näyttämään selkeästi keiden puolella he ovat: omien kansalaisten vai laittomasti maassa olevien siirtolaisten. Demokraatit kieltäytyivät seisomasta oman maan kansalaisten tukena.
Demarien Tytti Tuppuraisen tunteikas avautuminen maahanmuutosta ja ilmastotoimista liittyy Yhdysvaltain ulkoministerin Marco Rubion tuoreeseen puheeseen, jonka Tuppurainen tulkitsee eurooppalaisten arvojen vastaiseksi. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra antaa kritiikkiä demarien linjalle. Järki-ihminen ei voi kannattaa SDP:n maahanmuuttopolitiikkaa, Purra kirjoittaa.
Saksan ja Puolan suhteita hämmentää yhä selvemmin laittomien siirtolaisten palautuksista syntynyt kiista. Väki osoittaa mieltään ja aktivistien mielestä kyse on tavallisten puolalaisten turvallisuudesta sekä paikallisyhteisön suojelemisesta. Puolan pääministeri olisi valmis palauttamaan osittaiset rajatarkistukset maiden rajalle mahdollisimman pian.
Poliiseja on jälleen heitelty Pohjois-Irlannissa polttopulloilla, tiiliskivillä ja ilotulitteilla. Poliisi on vastannut vesitykeillä ja muoviluodeilla. Paikalliset asukkaat ovat huolissaan ja suivaantuneita siitä, että heitä syytellään rasismista. Kyse on kuitenkin siitä, että tavan väki tuntee jääneensä unohduksiin yhteiskunnan nopeasti muuttuessa.
Maahanmuuton luonne ja kansainvaellusten lähtömaat muuttuvat jatkuvasti. Pohjoismaihin tulijat ovat tänään harvemmin vääryyttä pakenevia ja yhä useammin parempaa elämää tai terveydenhuoltoa etsiviä. Pysyvää on se, että maahanmuutto muslimimaista Pohjolaan näyttäisi jatkuvan.
Turvapaikanhakijoiden määrä Tanskassa on romahtanut viime vuosina historiallisen matalalle tasolle. Vuonna 2025 kuntiin sijoitettiin lopulta vain runsaat 200 uutta pakolaista. Suurin osa oleskeluluvista koski jo maassa olleita henkilöitä tai YK:n kiintiöpakolaisia. Kokonaisuudessaan Tanskasta poistui viime vuonna yhtä paljon pakolaisia ja heidän perheenjäseniään kuin uusia henkilöitä sai oleskeluluvan.
Iran nousee ensimmäistä kertaa esiin Suomen kansallisessa terrorismin uhka-arviossa. Iranin sodan jälkeen Euroopassa tapahtui useita iskuja juutalaiskohteisiin ja Ruotsissa yritettiin murhata islamistihallintoa kritisoiva tutkija Arvin Khosnood.
Viikon suosituimmat
Ylen puoluejohtajien torstai-illan tentissä vasemmistoliitto ja SDP ilmoittivat olevansa valmiita tavalla tai toisella koskemaan eläkkeisiin talouden sopeuttamiseksi. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan linjasi, että normaalin pitkän työuran tehneiden työeläkkeisiin ei pitäisi ensisijaisesti koskea, mutta maahanmuuttajien takuueläkkeisiin kohdistuu selvä tarve korjata epäkohtia.
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.
Viranomaiset karkottavat Ruotsista laittomasti maassa oleskelevat yhä useammin pakkkokeinoja käyttäen. Vuonna 2025 Rikosseuraamuslaitoksen työntekijät saattoivat 2 300 henkilöä lentokoneeseen tai seurasivat lennolla mukana määräänpäähän. Määrä on kaksinkertaistunut parissa vuodessa.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on esittänyt Iltalehden haastattelussa itärajan rajanylityspaikkojen avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevilla turvapaikanhakijoilla olisi mahdollisuus saada turvapaikka Suomesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että itäraja suljettiin Suomessa vuonna 2023 turvallisuussyistä. Jos yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ei tässä maailmantilanteessa ole kiinnostunut Suomen kansallisesta turvallisuudesta, olisi Antikaisen mielestä parasta lakkauttaa koko virasto.
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.
Perussuomalaiset näkee, että samalla kun oppositiopuolueet syyttävät nykyhallitusta köyhyyden lisäämisestä, he unohtavat olleensa päätöksillään itse luomassa uutta köyhälistön luokkaa Suomeen.
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on äimistynyt suomalaisen median tuoreesta rimanalituksesta, jonka mukaan poliittisen kannan voi arvioida hiusvärin perusteella. Tynkkynen katsoo, että media on nyt onnistunut alittamaan riman tavalla, joka tuntuu jo parodialta.
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman totesi eduskunnan kyselytunnilla, että tämän päivän Suomessa leipäjonot täyttyvät ulkomaalaistaustaisista opiskelijoista, jotka on houkuteltu Suomeen täysin epärealistisilla odotuksilla. Kiitos tästä kuuluu täysin edelliselle hallitukselle, joka mahdollisti tämän opiskelijahuijauksen.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on ehdottanut itärajan avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevien turvapaikanhakijoiden oikeus hakea turvapaikkaa ei vaarantuisi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttoa koskevaa linjaa todellisuudesta irtautuneena.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.
Lue lisää
Lue lisää
