Jopas nyt! WEF hylkäämässä massasiirtolaisuuden ihanteet

Maailman eliitti kerääntyi jälleen viime viikolla Sveitsin Davosiin Maailman talousfoorumin vuotuiseen suurkokoukseen. Vuosikymmeniä toiminut World Economic Forum (WEF) tunnetaan globalisaatioon liittyvistä agendoistaan ja ihmiskunnan suuntaviivojen hahmottelusta. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, uudenlaisen kapitalismin ja avoimien rajojen nimissä kokoontunutta foorumia on kritisoitu viime vuosina kaksinaismoralistiseksi kulissiksi.

WEF korjaa kurssiaan

Woke-ideologiaa pitkään kannatellut New York Times kirjoittaa, että WEF on ”lopettanut teeskentelyn” ja sopeutunut Donald Trumpin aikakauden realiteetteihin. Moraaliposeeraamisen sijaan vuoden 2026 tapahtuma muistutti lähinnä tavanomaista bisneskonferenssia. WEF:n perustaja ja entinen johtaja Klaus Schwab on siirtynyt taka-alalle, ja foorumia luotsaa nyt maailman suurimman varainhoitoyhtiö BlackRockin toimitusjohtaja Larry Fink.

Hiljattain Finkin BlackRock on kunnostautunut woke-kapitalismin ja yritysmaailman politisoitumisen kriitikkona. Tätä vasten ei tule yllätyksenä, että ”social justice”- ja ”sustainability”-sanasto on kadonnut myös WEF:n kokoontumisajoista.

Woke-kapitalismille ikonisten ESG- ja DEI-agendojen lisäksi myös massamaahanmuuton hehkutus on hävinnyt. Siitä on suorastaan alettu puhumaan entistä kriittisemmin.

Tekoäly heikentää massamaahanmuuton houkuttelevuutta

Piilaakson teknologiajätti Palantirin toimitusjohtaja Alex Karp osallistui Finkin kanssa keskusteluun tekoälyn murroksesta ja kyseenalaisti länsimaiden tarpeen laajamittaiselle maahanmuutolle. Karp muistutti, että vaikka tekoäly onkin samaan aikaan suuri lupaus paremmasta tuottavuudesta, siihen liittyy myös dramaattisia yhteiskunnallisia rakennemuutoksia.

Karp ei tyytynyt toistelemaan pelkkää ”työt katoavat” -kerrontaa, vaan hän peräänkuulutti enemmän huomiota erilaisten ammatillisten profiilien ja kyvykkyyksien kysynnän muutoksille. Monimiljardööri käytti itseään esimerkkinä filosofisesti koulutetusta eliitistä, jonka olisi vaikea markkinoida yliopistokoulutustaan valttikorttina. Hänen mukaansa tekoäly uhkaa juuri humanistista asiantuntija- ja johtotason työtä, jonka arvostus on aiemmin rakentunut korkeakoulututkintojen varaan.

Kyse ei ole enää pelkästä tulevaisuuden uhkakuvien maalailusta, vaan tekoälyn vaikutukset näkyvät jo nyt ympäri maailmaa. Viime syksynä Financial Times uutisoi, että korkeakoulusta valmistuneiden on hankalampi löytää lähtötason asiantuntijatöitä. Kysyntä tällaiselle työlle on vähentynyt automatisoinnin myötä. Ilmiön nähdään horjuttavan jopa maailman johtavia konsulttibisneksiä.

Massamaahanmuuttoa ei tarvita

Vastaavasti Karp uskoo, että edistyneen tekoälyn aikakaudella pätevä ammatillinen koulutus tulee jopa parantamaan suhteellista arvostustaan. Hän arvioi, että ammatillisesti koulutetulle väestölle tulisi yhä löytymään riittävästi töitä.

Fink tarttui tähän ja esitti täsmentävän kysymyksen: tarvitaanko tulevaisuudessa vähemmän ns. valkokaulustyötä? Karp ei kiistänyt tätä, mutta korosti konkreettisia taitoja ja soveltuvuutta – kyvykkyyttä pitäisi kyetä tunnistamaan paremmin muodollisten tutkintonimikkeiden sijaan.

Karpin mukaan teknologisen murroksen vaikutukset näkyisivät varmemmin suhtautumisessa maahanmuuttoon.

– Näiden trendien myötä on hankala nähdä, miksi me tarvitsisimme laajamittaista maahanmuuttoa, ellei kyse ole hyvin erityisistä taidoista.

Kaikki eivät ole Karpin kanssa samaa mieltä, mutta kritiikki ei niinkään koske hänen skeptisyyttään massamaahanmuuttoa kohtaan. Monet liike-elämän vaikuttajat uskovat pikemminkin siihen, että tekoälyn myötä kriittisen ajattelun arvo tulee korostumaan entisestään.

Talouskasvua kutistuvasta väestöstä huolimatta?

Karpin maahanmuuttokriittinen tulkinta resonoi Finkin aikaisempien pohdintojen kanssa väestökehityksestä. Jo kaksi vuotta sitten Fink kuvaili, miten monissa kehittyneissä maissa väestön kutistuminen on totuttu näkemään uhkana talouskasvulle – mutta tekoälyn mahdollinen tuottavuusloikka voisi muuttaa asetelman.

– Olen keskustellut sellaisten valtiojohtajien kanssa, joiden maissa on tiukka maahanmuuttopolitiikka. He eivät päästä ketä tahansa sisään… Näissä maissa kehitetään robotiikkaa, tekoälyä ja teknologiaa… en väitä, että niin väistämättä tulisi tapahtumaan, mutta jos tämä kaikki kanavoituu tuottavuudeksi, kuten suurin osa meistä arvioi, voimme nostaa elintasoa sekä kansallisella tasolla että yksilötasolla silloinkin, kun väestö harvenee.

Elintaso voisi siis säilyä ja jopa kasvaa pienemmälläkin väestöpohjalla, kunhan teknologinen kehitys nostaa tuottavuutta riittävästi. Ratkaisevana haasteena ei ole enää työvoiman lisääminen, vaan osaamisen kohdistaminen.

– Kun ihmisiä korvataan koneilla, siitä aiheutuvia sosiaalisia ongelmia on paljon helpompi hallita tällaisissa maissa, joissa väestö harvenee.

Toisin sanoen tiukalla maahanmuuttopolitiikalla voidaan ennaltaehkäistä teknologisesta murroksesta aiheutuvia sosiaalisia ongelmia.

Karp kommentoi politiikan suuria linjoja

Viime vuonna Karp kommentoi ymmärtävänsä jyrkän oikeiston nousua Euroopassa sitä vasten, että vasemmisto on pitkän aikaa kieltänyt itselleen kiusallisen keskustelun mm. vakavista maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista. Hän tunnisti samaa ylimielisyyttä myös amerikkalaisessa vasemmistossa.

Karp kritisoi aikaisemmin massakarkotuksia, mutta myöhemmin hän on tullut presidentti Donald Trumpin linjoille. Hän on mm. luonnehtinut yrityksensä teknologiaa woke-vastaiseksi ja pitänyt maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä tervetulleina.

Silti Karp ei ole hypännyt maga-republikaanien kelkkaan. Tuoreessa keskustelussaan Finkin kanssa hän jopa kuvaili itseään enemmän vasemmistolaiseksi kuin oikeistolaiseksi (”card-carrying progressive”), mutta toivoo yhteiskunnallista ratkaisukeskeisyyttä poliittisten jakolinjojen sijaan. Karp uskoo, että laittomasti maassa olevien ongelma saadaan ennen pitkää ratkaistua ja aihe tulisi sitä mukaa poistumaan päiväjärjestyksestä.

Karpilla itsellään on saksalaisia sukujuuria, ja hän kantaa suurta huolta myös Euroopan tulevaisuudesta. Erityisesti hän on huolissaan siitä, miten Eurooppa on jäämässä teknologisessa kehityksessä Yhdysvaltojen ja Kiinan jalkoihin. Karp ei myöskään ole vakuuttunut siitä, että Euroopasta löytyisi tällä hetkellä riittävää poliittista johtajuutta ongelmien korjaamiseksi.