

LEHTIKUVA
FT: Suomen talous vaikeuksissa
Talouslehti Financial Times käy kattavassa artikkelissaan läpi Suomen talousvaikeuksia. Lehti jalkautui Helsinginkadun ruoanjakelupisteeseen. Iäkkäämpi nainen sanoi jonottaneensa kaksi ja puoli tuntia ruokaa.
Ruokajakelupisteen johtaja Heikki Hursti kertoo leipäjonojen kaksinkertaistuneen sitten vuoden 2012. Kansalaisilla ei riitä rahaa ruokaan ja vuokraan työttömyyden vuoksi.
Eurokriisi ei ole vain etelän vitsaus
Euroalueen talouskriisi näkyy myös Suomessa, joskaan ei yhtä synkästi kuin Etelä-Euroopassa. Suomen talous on ollut kolme vuotta taantumassa. Politiikot kertovat nykyisen kriisin olevan jopa pahempi kuin 90-luvun alun lama.
Suomi näytti selviytyvän kriisistä lähes kuivin jaloin vielä vuosina 2010-11. Sen jälkeen on alkanut uusi laskukausi. 90-luvun laman korjanneet elementit puuttuvat: Suomella ei ole omaa kelluvaa valuuttaa, eikä vetoapua tule muistakaan maista vientiä piristämään.
Ruotsin ex-valtiovarainministeri Anders Borg kertoi eilen Suomen olevan hyvin vakavissa ongelmissa.
Euron pakkopaidassa on vaihtoehdot vähissä
Lehti huomauttaa, että nykyinen kurimus johtuu kilpailijamaihin nähden Suomen ylimitoitetuista palkankorotuksista. Se on romuttanut kilpailukykyä. Lisäksi väestö vanhenee nopeasti.
Suomen julkinen talous on paremmassa kunnossa kuin Etelä-Euroopan mailla. Ahdinko kuitenkin jatkuu ja pahenee, jollei Suomi lähde parantamaan kilpailukykyään Etelä-Euroopan maiden tavoin. Esimerkiksi Kreikassa on minimipalkkoja laskettu kolme vuotta sitten jo yli 20 prosentilla, ja nuorilla yli 30 prosentilla.
Palkkaleikkauksia ei kuitenkaan kukaan halua ehdottaa. Äärimaltillisilla palkkaratkaisuilla kilpailukyvyn kurominen umpeen on kuitenkin hitaampaa.
– Rakenteellisen kriisin ongelma on, ettei siihen ole helppoja ratkaisuja. Olemme juuttuneet työmarkkinoihin, jotka ovat tottuneet pakotiehen – valuutan devalvoitumiseen. Mutta nyt tuo hätäventtiili on kiinni ja seuraukset ovat katastrofaaliset, pankkiiri Björn Wahlroos kertoo FT:lle.
Riittääkö tahto ”kipeisiin uudistuksiin”?
Tulevien eduskuntavaalien alla näyttää olevan laaja näkemys siitä, että Suomea pitää uudistaa. Työmarkkinat, terveydenhuolto, kuntien tehtävät ja veroratkaisut ovat muutospaineen alla. FT miettii löytyykö näihin uudistuksiin riittävää tahtoa.
Suomella on suhteellisen vähän velkaa, ja tavanomaisin ratkaisu olisi tällöin elvyttää. Suomi on kuitenkin esiintynyt eurokriisin aiempina vuosina tiukkaa menokuuria kannattavana valtiona. Tällöin on luonnollisempaa valita talouden matokuuri.
FT esittelee myös puolueiden puheenjohtajia. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä aikoisi leikata julkistaloudesta 2 miljardia euroa vuodessa. Kokoomuksen puheenjohtaja ja pääministeri Alexander Stubb myöntää reilusti hallituksen epäonnistuneen syöksykierteen katkaisemisessa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini moittii neljän viimeisen vuoden huonoa politiikkaa, sekä yhteisvaluutan toimimattomuutta.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.