
PS ARKISTO
Garedew hallituksen linjoilla kehitysyhteistyöstä: “Meillä ei ole varaa toimia koko maailman pelastajina”
Eduskunnassa käytiin 8.10. lähetekeskustelu kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteosta. Selonteon mukaan Suomen tavoitteena on rakentaa kehittyvien maiden kanssa sellaisia kumppanuuksia, jotka hyödyttävät molempia osapuolia. Kansanedustaja Kaisa Garedew on tyytyväinen hallituksen valitsemaan linjaan.
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew kertoo Suomen valinneen yhteistyökumppaneikseen sellaisia maita, joilla on sisäinen vahva tahto kehittyä.
– Maita, joiden hallinto tavoittelee maalleen taloudellisesti riippumatonta, demokraattista ja vakaata tulevaisuutta. Näiden maiden kanssa kumppanuudet toteutetaan siten, että ne tukevat sekä yksityisiä investointeja kohdemaihin että hyödyttävät samalla suomalaisia vientiyrityksiä, Garedew kertoo.
– Yksityisen sektorin roolin kasvattaminen on avainasemassa. Julkinen sektori ei voi pitkällä tähtäimellä olla rahan lähde. Meidän taloutemme ei kestä sitä, ja se vain lisäisi köyhien maiden riippuvuutta muiden maiden almuista, hän selittää.
Suomi ei tue Venäjän hyökkäyssotaa tukevia maita
Kehitysyhteistyöhön toteutetaan tällä hallituskaudella historiallisen suuret, yli 1,2 miljardin euron leikkaukset. Suurin kehitysavun kohde on Ukraina.
– Koska Suomen valtion tehtävä on ensisijaisesti huolehtia suomalaisista, on kehitysapu ollut tämän hallituksen merkittävimpiä säästökohteita. Myös pelisäännöt on tehty selviksi: kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle. Suomi ei myöskään tue maita, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa, Garedew listaa.
Realismi palautettu kehitysapupolitiikkaan
Garedew on kiitollinen siitä, että Suomen ulkomaankauppa- ja kehitysapupolitiikkaan on tällä hallituskaudella palautettu realismi.
– On itsestään selvää, ettei meillä ole varaa toimia koko maailman pelastajina, hän toteaa.
– Loputon suomalaisten veronmaksajien rahojen syytäminen pitkin maita ja mantuja ei ole ollut mistään näkökulmasta katsottuna kestävää tai kannattavaa. Tällä hetkellähän joudumme ottamaan itse velkaa ja maksamaan korot jokaisesta muille maille lahjoittamastamme eurosta samalla kun sopeutamme oman maamme taloutta. Aidosti kestävää rahojen lahjoittaminen olisi vain, jos pystyisimme tekemään sen ylijäämästä, Garedew summaa.
Suomen Uutiset
Lue myös
Tavio kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteosta: Kehitysyhteistyövarojen käyttöä valvotaan tehokkaasti – kumppanimaiden tulee ottaa vastaan omia palautettavia kansalaisiaan
Peltokangas toivottaa esityksen ulkomaalaislain muuttamisesta tervetulleeksi hallintovaliokuntaan: Kysymys on Suomen turvallisuuden lisäämisestä
Keskusta kritisoi jättileikkauksia kehitysapuun – Koponen: ”Käsittämätöntä, että keskusta haluaa lähettää lisää velkarahaa Afrikkaan”
Bergbom kehitysapukeskustelusta: Neljä vuotta vihervasemmiston kanssa on valitettavasti muuttanut keskustaa surulliseen suuntaan
Eerola: Hallituksen esitys ulkomaalaislain muutoksesta tehostaa maahanmuuttopolitiikkaa
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Venäjän hyökkäyssota kehittyvät maat sopeuttamistoimet säästökohteet yksityinen sektori Kaisa Garedew Kehitysyhteistyö Ukraina Vienti Julkinen sektori talous kehitysapu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Perussuomalaiset: Kehitysyhteistyöhön mullistavia muutoksia – Suomi asettaa tiukat rajat rahaa saaville maille
Kehitysyhteistyötä uudistetaan tällä hallituskaudella. Uusi strategia nojaa vahvasti kahteen keskeiseen ohjenuoraan: yksityinen sektori saa suuremman roolin kehitysavun toteuttajana ja rajalliset panostukset kohdennetaan tarkemmin niihin maihin, jotka aidosti haluavat kasvaa ja vaurastua. Eduskunnassa käsiteltiin tiistaina ensimmäistä kertaa yhdessä Suomen kauppa- ja kehityspolitiikan selontekoa.

Tavio kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteosta: Kehitysyhteistyövarojen käyttöä valvotaan tehokkaasti – kumppanimaiden tulee ottaa vastaan omia palautettavia kansalaisiaan
Eduskunnan lähetekeskustelussa käsiteltiin tänään kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selontekoa eli KaKe-selontekoa. Aiheesta esittelypuheenvuoron pitäneen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion mukaan geopoliittisten ja geotaloudellisten jännitteiden kasvu, nousevien ja kehittyvien maiden vahvistuva asema ja talouden riskit edellyttävät muutoksia myös Suomen kauppa- ja kehityspolitiikkaan.

Kehitysavun ja maahanmuuton leikkauksille sinetti budjettiriihessä: Kehitysyhteistyöstä lähtee 135 miljoonaa
Nykyisessä taloustilanteessa julkisia menoja on asetettava tärkeysjärjestykseen. Niinpä leikkaukset kehitysyhteistyöhön ja maahanmuuton kuluihin saavat jatkoa myös hallituksen tuoreessa ensi vuoden talousarvioesityksessä.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Tavio: Kehitysyhteistyössä keskitytään yhä enemmän kauppaa tukevaan rahoitukseen

Kansanedustaja Garedewilta toimenpidealoite: Maahanmuuttajista koituvat tulkkauskustannukset vähennettävä kehitysapurahoista
Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali
Entinen BBC-toimittaja Graham Majin näkee Ison-Britannian yleisradioyhtiön käsillä olevan skandaalin oireeksi pidempään jatkuneesta journalistisen etiikan alennustilasta. Nykyisin Bournemouthin yliopistossa journalismia kouluttava Majin kuvailee BBC:n siirtymää faktoihin nojaavasta "totuusjournalismista" kohti narratiivien ja aktivismin hallitsemaa toimituskulttuuria.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi
Journalismissa on viime vuosina otettu käyttöön sosiaalisen median keskeiset toimintamallit. Siten myös somen yksilökeskeiset sisältöperiaatteet hiipivät mukaan juttuihin. Toimittaja raportoi asioista oman kokemuksensa kautta ja samalla tuotokseen tarttuvat tekijän omat arvot sekä yhteiskunnalliset näkemykset.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua
Noin 4 000 jengirikollista saa Ruotsissa perustoimeentulonsa sairauspäivärahasta, työkyvyttömyyseläkkeestä tai työttömyyskorvauksesta, käy ilmi paikallisen Kelan uudesta raportista. Yhteensä heille on maksettu etuuksia arviolta 3,6 miljardia kruunua.
Uusimmat

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Kolumni: Some vie ison osan lapsuudesta
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää











