LEHTIKUVA
Eduskunta käy tänään ajankohtaiskeskustelun turpeen merkityksestä Suomen ja Euroopan ruoantuotannolle sekä energian huoltovarmuudelle.
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew korostaa turpeen merkitystä kotimaisena raaka-aineena, jonka potentiaalia Suomella ei ole varaa jättää hyödyntämättä. Garedewin mukaan etenkin lämmöntuotannossa turve on tärkeä osa Suomen huoltovarmuutta ja sen käyttömahdollisuudet on turvattava.
– Pohjoinen sijaintimme pakottaa meidät laittamaan asiat tärkeysjärjestykseen ja huolehtimaan energian ja lämmön tuotannostamme kaikissa olosuhteissa.
– Jotta turvetta olisi huoltovarmuusvarastoissa, sen kotimainen tuotanto on säilytettävä ja tuotantokoneiston on oltava kunnossa, Garedew korostaa.
Turpeenpolton kannattavuuteen lämmöntuotannossa vaikuttavat eniten EU:n päästökauppa sekä energiayhtiöiden hiilineutraalisuusstrategiat. Energiaturpeen huoltovarmuusroolin varmistamiseksi konkreettisia toimia olisivat esimerkiksi turveveron poistaminen sekä SGEI-järjestelyn valmistelu.
– SGEI-menettelyn kautta voitaisiin huoltovarmuusperusteisesti antaa tietyille tahoille tehtäväksi tuottaa kaukolämpöä nimenomaan turpeella. Käytännössä yrityksille tulisi julkisen palvelun velvoite, jolloin sitä voitaisiin rahoittaa julkisista varoista, Garedew sanoo.
Garedew muistuttaa, että turve ei ole pelkkä lämmönlähde, vaan hämmästyttää monipuolisuudellaan. Sitä pystytään Suomessa jalostamaan eläinrehuksi, joka parantaa eläinten terveyttä tai biostimulantiksi parantamaan maaperää niin, että siitä saa enemmän satoa. Siitä valmistetaan jopa aktiivihiiltä, jolla puhdistetaan vettä.
Valtioneuvoston energia- ja ilmastostrategiassa nostetaan esiin, että ruoantuotannon kannalta tärkeää kasvu- ja kuiviketurvetta tuotetaan yhä pääsääntöisesti energiaturpeen noston yhteydessä.
– Jos turvetta ei ole tarjolla, niin seuraavaksi paras vaihtoehto esimerkiksi kasvualustaksi olisi alkaa rahdata kookoskuituja maailman toiselta laidalta. Siitäkö ilmasto kiittäisi? Garedew kysyy.
– Meidän tulisi tiedostaa, miten valtava merkitys ja vientimarkkina kasvuturpeelle ja turpeen uusille käyttötavoille olisi. Esimerkiksi kasvihuoneviljelyyn tarvittavien kasvualustojen tarpeen odotetaan jopa kolminkertaistuvan maailmalla vuoteen 2050 mennessä, Garedew kertoo.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että turvepeltoja tullaan jatkossakin käyttämään huoltovarmuuden ja ruokaturvan varmistamiseksi.
– Jätin jo aiemmin eduskunnalle usean muun kansanedustajan allekirjoittaman toimenpidealoitteen turveveron poistamiseksi sekä SGEI-järjestelyn valmistelemiseksi. Toivon todella, että tämä toimenpidealoite etenisi, Garedew painottaa.
– Meillä on raaka-ainetta omasta takaa, meillä on osaamista ja innovaatioita – ja meillä tarvitaan talouskasvua ja lisää energian huoltovarmuutta. Tätä tilaisuutta meidän ei kannata hukata.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten elinkeinoministeri Sakari Puisto sekä kansanedustaja Jari Koskela katsovat keskitalven kylmien pakkaspäivien osoittaneen, että energiaturpeella on jatkossakin rooli Suomen energiahuollossa. He myös muistuttavat, että turve on paljon muutakin kuin kylmien pakkaspäivien viimesijainen turva.
Elinkeinoministeri Sakari Puisto puoltaa turvetuotannon palauttamista ja varautumista sen kasvattamiseen tarvittaessa. Puiston mukaan Suomi tarvitsee lisää säätövoimaa uusiutuvien energianvaihteluiden vuoksi, ja turve on yksi ratkaisu huoltovarmuuden turvaamiseksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman nostaa esiin turpeen keskeisen roolin suomalaisessa ruoantuotannossa, siipikarjataloudessa ja huoltovarmuudessa. Hän kritisoi turvetuotannon nopeaa alasajoa ilman kokonaisarviota ja vaatii turpeen hallittua palauttamista osaksi energiaomavaraisuutta, ruoantuotantoa ja kriisivarautumista.
Tuoreessa kansalaisaloitteessa esitetään, että turve tulee poistaa päästökaupan piiristä ja luokitella se uusiutuvaksi energiaksi vuotuisen kasvun osalta, jotta sen käyttö edullisena energiamuotona sekä välttämättömänä raaka-aineena voidaan turvata - Itse olen edistänyt ja edistän tätä asiaa eduskunnassa kaikin mahdollisin keinoin, kansanedustaja Juha Mäenpää kommentoi aloitetta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kritisoi Facebook-kirjoituksessaan tilannetta, jossa Suomeen tuodaan poltettavaksi jätettä Italiasta ilmastonmuutoksen takia, kun turvetta pidetään ilmastopahiksena. Aittakummun mukaan jätteiden rahtaaminen ulkomailta on ristiriidassa sen kanssa, että kotimaista turvetta ei hyödynnetä energiantuotannossa.
Konstit on monet, kun halutaan ajaa kotimaista turvetuotantoa väkisin alas. Euroopan komission rahoittama hanke järjesti Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoella Reilun turvesiirtymän kansalaisraadin. Raati ei kaikkien osallistujien mukaan ollut reilu. Kun jo aiheeksi mainittiin turpeen hallittu alasajo, ei mikään muu tuntunut järjestäjille kelpaavan, vaikka suurin osa raatilaisista järjestäjien hämmästykseksi ymmärsikin turvetuotannon jatkamisen tärkeyden ruoantuotannon, omavaraisuuden ja huoltovarmuuden kannalta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela katsoo, että hallituksen olisi Suomen kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden kannalta pohdittava ilmastolain avaamista ja vuoteen 2035 kirjatun hiilineutraaliustavoitteen siirtämistä vuoteen 2050.
Viikon suosituimmat
SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyar on pitkään ajanut politiikassa maahanmuuton lisäämistä ja korostanut vastaanottokeskusten tarpeellisuutta. Samaan aikaan hän on itse toiminut hallitusjäsenenä yrityksessä, joka tuottaa näitä palveluita.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kertoo saaneensa runsaasti kiitospalautetta hoitajilta käynnistämästään keskustelusta hoitoalan kielitaitovaatimuksista. Rydman totesi viime viikolla, että keskeisissä tehtävissä toimivien hoitajien suomen ja ruotsin kielen taitovaatimuksia on syytä tiukentaa, sillä puutteellinen kielitaito voi vaarantaa potilasturvallisuuden.
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.
Iranin kansa ryntäsi riemuitsemaan kaduille heti kun tieto uskonnollisen diktaattori Ali Khamenein kuolemasta oli varmistunut. Pelon ja kauhun tilalle oli tullut toivo, joka näkyi ja kuului myös Iranin ulkopuolella.
Tampereen kaupunki on ryhtynyt tekemään pummilla matkustajien unelmista totta. Tampereen joukkoliikenteen uusi ohjeistus sallii, kuinka liputtomat matkustajat voivat kärähdettyään jatkossa vain poistua ratikasta tai bussista omille teilleen ilman maksua tai henkilötietojen antamista.
Yleisradio hehkuttaa vailla pidäkkeitä, kuinka työllisyyden kasvu on 2020-luvulla tullut lähes kokonaan ulkomaalaistaustaisilta jättäen samalla kätevästi kertomatta ei-työllisten ulkomaalaisten määrän paisumisesta. Ajatuspaja Suomen Perustan tutkija oikoo nyt Ylen harrastamaa osatotuuksien paisuttelua.
Useat voimakkaat räjähdykset ravistelivat Iranin pääkaupunkia Teherania lauantaina aamulla. Israelin armeijan mukaan iskujen kohteena oli muun muassa Iranin johdon kokous, joka tiettävästi pidettiin ajatolla Ali Khamenein palatsissa. Ainakin osa Iranin uskonnollisesta ja sotilasjohdosta on saanut surmansa.
New Yorkissa riehui tuikea lumimyrsky, joka toi puoli metriä lunta kaupungin kaduille. Manhattanilla väkijoukko innostui lumisotaan, joka lähti lapasesta. Poliisi tuli rauhoittelemaan tilannetta ja joutui hyökkäyksen kohteeksi. Pormestari vähätteli välikohtausta - ja pian sukset olivat taas ristissä muslimipormestarin ja virkavallan välillä.
Kansanedustaja Joakim Vigeliuksen keräämä lista kertoo korutonta kieltään siitä, miten kepu nykyisin pyrkii aktiivisesti peittelemään aiempia maahanmuuttolinjauksiaan. Äskettäinhän puolue oli vielä vaatimassa Suomeen 40 000 maahanmuuttajaa lisää joka vuosi tekemään töitä. Kepun maahanmuuttopolitiikka näyttääkin menevän minne tuuli milloinkin kuljettaa.
Lue lisää
Lue lisää
