LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Eduskunnan täysistunnossa käydään tänään lähetekeskustelu vankeuslain muutoksista. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew korostaa lakiehdotuksen merkitystä osana hallituksen tavoitetta parantaa turvallisuustilannetta. Tämänkertaiset lakimuutokset koskevat vankilaturvallisuuden parantamista.
– On käsittämätöntä, että vankiloissa – joiden on tarkoitus olla suljettuja rangaistuslaitoksia – rehottaa jengien toiminta ja huumekauppa, Kaisa Garedew ihmettelee.
Tänä vuonna äärimmäisen vaarallisen muuntohuume alfa-PVP:n eli peukun käyttö on lisääntynyt hälyttävästi niin kaduilla kuin vankiloissakin. Sen käytöstä johtuva aggressiivisuus ja impulsiivisuus aiheuttavat jo huomattavia turvallisuusriskejä sekä suljetuissa että avovankiloissa.
Tilanteeseen puuttumisella on Garedewin mukaan siksi jo kiire.
– Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) ja sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ovat jo omalta osaltaan ryhtyneet toimiin ja kutsuneet koolle asiantuntijat kartoittamaan keinoja, joilla peukun käyttö saadaan yhteiskunnallisessa mittakaavassa kuriin. Nyt vankeuslakia ja muita siihen liittyviä lakeja muutetaan siten, että järjestäytynyttä rikollisuutta sekä huumeiden salakuljetusta ja käyttöä vankiloissa voidaan jatkossa ehkäistä tehokkaammin, Garedew kertoo.
Lakimuutos ehdottaa muutoksia muun muassa vankiloiden varmuusosastoja koskeviin sääntöihin. Varmuusosastot sijaitsevat tällä hetkellä Riihimäen ja Turun vankiloissa, ja niihin sijoitetaan esimerkiksi vangit, jotka ovat jatkaneet rikosten tekemistä vielä vankilassa ollessaankin.
– Jatkossa varmuusosastoja voidaan hyödyntää tehokkaammin siihen, että järjestäytyneen rikollisuuden ote pystytään katkaisemaan vankilassa oleviin jäseniinsä. Näin vankiloissa käytävää huumekauppaa ja karkaamisyrityksiä pystytään ehkäisemään paremmin sekä parannetaan vankiloiden turvallisuutta, Garedew korostaa.
– Jatkossa myös tutkintavanki voidaan sijoittaa varmuusosastolle. Tämäkään ei aiemmin ollut mahdollista, vaikka tutkintavankeusajat saattavat olla pitkiäkin, hän sanoo.
Samalla vankiloiden henkilökunnan varmuusvankeja koskevia kuuntelu- ja valvontaoikeuksia laajennetaan ja avovankiloihin sijoittamisen kriteereitä tiukennetaan.
– Jatkossa avovankilaan ei enää sijoiteta vankeja, joiden arvioidaan jatkavan rikollista toimintaansa tai vaarantavan laitoksen turvallisuutta. Tämän olisi pitänyt olla itsestään selvä linjaus kautta aikojen, mutta näköjään senkin varmistamiseen tarvittiin perussuomalaiset hallitukseen, Garedew toteaa.
– Rangaistuksen tavoitteena on saada rikosten tekeminen päättymään. Järjestelmässä on jotain pahasti pielessä, mikäli rikos- ja päihderiippuvuuskierrettä ei saada katkaistua edes suljetussa vankilassa. Kiitos oikeusministeri Leena Merelle siitä, että tämän lakiuudistuksen myötä tilannetta saadaan korjattua merkittävästi parempaan suuntaan.
PS ARKISTO
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus haluaa tehostaa viranomaisten yhteistyötä ja poistaa tiedonkulun esteitä erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi vankiloissa.
Oikeusministeriö selvittää parhaillaan ministeri Leena Meren pyynnöstä, voisiko Suomi vuokrata vankilapaikkoja ulkomailta ja lähettää vankeja Viroon. Vaikka hallitus on äskettäin jo osoittanut lisärahoitusta jopa 400 uuteen vankipaikkaan, Suomen vankilat ovat tällä hetkellä historiallisen täynnä.
Hallitus esittää merkittäviä muutoksia vankeus- ja tutkintavankeuslakiin. Muutoksilla pyritään vahvistamaan vankilaturvallisuutta ja estämään järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa laitoksissa. Uudistukset koskevat erityisesti vangin sijoittamista avolaitokseen sekä varmuusosastolle, ja niiden tavoitteena on tehdä rangaistuslaitoksista turvallisempia niin vangeille kuin henkilökunnalle.
Valtioneuvoston keskiviikkona päättämässä vuosien 2026–2029 julkisen talouden suunnitelmassa oikeusministeriön hallinnonalalle osoitettiin lisärahoitusta muun muassa rangaistusten ankaroittamisen vaikutuksiin ja 400 uuteen vankipaikkaan. Perussuomalainen oikeusministeri Leena Meri pitää rahoituksen toteutumista merkittävänä panostuksena Suomen sisäiselle turvallisuudelle.
Oikeusministeriö tiedotti tänään, että Turun vankilaan tullaan suunnittelemaan lisärakennus suljettujen vankipaikkojen lisäämiseksi. Hanketta edistetään oikeusministeri Leena Meren hallinnonalalla. Rakennuksen valmistumisen ajankohdaksi arvioidaan loppuvuotta 2027
Viikon suosituimmat
Suomen Uutiset teki faktantarkistuksen Ilta-Sanomien käyttämän faktantarkistajan poliittisista kytköksistä. Tarkistuksessa selvisi, että Keskisarjan puheita arvioivalla faktantarkistajalla on taustaa ja kytköksiä vihreisiin.
Eilisessä A-studiossa Yle oli etukäteen tavoitellut asetelmaa, jossa maahanmuuton haittoja ja kustannuksia veronmaksajalle hämärretään tunnepuheella ja pöyristelyllä. Tällä kertaa Yle ei täysin onnistunut.
Minneapolisissa tapahtui kouluammuskelu, jossa hyökkääjä tappoi kaksi lasta ja haavoitti lähes kahtakymmentä. Suomen valtamedia jätti järjestelmällisesti kertomatta, että ampuja oli Trumpia ja juutalaisia vihaava "transnainen".
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja palaa vielä tämän viikon mediakohuun toteamalla, että hän hyvin ymmärtää, miltä Jussi Halla-ahosta aikoinaan tuntui selittää sata kertaa sama asia samoille ihmisille, jotka eivät ymmärrä tai eivät tahdo ymmärtää varsin selkeitä seikkoja.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kirjoittaa Suomalaisuuden Liiton Suomen Mieli -julkaisussa väestönvaihdoksesta, joka ei ole salaliittoteoria vaan korkean maahanmuuton ja kantaväestön matalan syntyvyyden synnyttämä ilmiö, josta aikamme tullaan muistamaan historiankirjoissa, jos asialle ei tehdä jotain. - Suomalaisuuden pelastamiseksi tarvitaan tervettä ylpeyttä omasta suomalaisesta kulttuurista ja omista juurista, jota ilman kansallinen pelastuminen ei ole mahdollista, Grönroos kirjoittaa.
Yhdysvalloissa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa. Tämä on pitkälti Trumpin ansiota, koska hän on presidenttikautensa alusta asti pyrkinyt kitkemään woke-hullutuksia ja "positiivista erityiskohtelua" pois valtionhallinnosta ja yliopistoista. Suomessa tiedostavat poliitikot ja toimittajat jaksavat vielä pöyristyä "vääristä" sanoista.
Budjettiriihessä käsitellään muun muassa leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Järjestöt tietenkin vastustavat kaikkia leikkauksia saamiinsa julkisiin rahoihin. Monet järjestöt ovat palkanneet veronmaksajien rahoilla kovapalkkaisia lobbareita, jotka pyrkivät vaikuttamaan poliitikkoihin, jotta järjestöt saisivat lisää rahaa.
