Pihla Lehmusjoki
EU kieltää Suomen hirvituhokorvaukset. EU-komissio aikoo kieltää hirvituhokorvaukset heinäkuun alusta lähtien. Tuhannet metsänomistajat uhkaavat jäädä ilman korvauksia. Viime vuonna hirvien aiheuttamia tuhoja korvattiin valtion varoista n. 1,2 miljoonan euron edestä. Suomessa vahingot korvataan nimenomaan valtion varoista toisin, kuin muissa EU-maissa.
EU on laatimassa maatalouden valtionapujen suuntaviivoja vuosille 2014–2020. Suomen hirvikorvauskäytäntöä ei ole saatu uuteen tekstiluonnokseen, vaikka asiasta on käyty neuvotteluja. EU:ssa ei ole ymmärretty Suomen järjestelmää, koska Brysselin puistoissa eivät hirvet juokse. Kysymyksessä ei ole maatalouden tuet. Meillä metsästäjät maksavat korvauksiin käytetyt varat pyyntilupamaksuina. Systeemi on todettu toimivaksi.
Tällaiseen Brysselin keskusjohtoiseen määräysvaltaan ei Suomi saa suostua. On väärin, että EU:ssa päätetään Suomelle tärkeistä asioista ymmärtämättä järjestelmiämme ja sitä, mitä konkreettista vahinkoa siitä meille seuraa.
Nyt riittää tämän kaltainen Brysselin sanelupolitiikka. Kansalaisilla on ratkaiseva rooli 25.5.2014 EU-vaaleissa siitä, hyväksymmekö EU:n ylimieliset kansallista etua vahingoittavat päätökset.
Teuvo Hakkarainen
kansanedustaja (ps.)
PS VERKKOTOIMITUS
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Tytti Tuppuraista syytellään toistuvasta epäasiallisesta käytöksestä, joka kohdistuu hänen avustajiinsa ja muihin kansanedustajiin. Väitteiden mukaan Tuppuraisen käytös on huutamista, nöyryyttämistä, nolaamista julkisesti sekä tylyä ja käskyttävää johtamistyyliä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen puolustaa Vantaan valtuutettu Juha Järää ja ihmettelee, miksi kokoomuksen puheenjohtaja antoi vasemmistoliiton muuttaa valtuustosalin poliittiseksi teatteriksi.
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.
Vantaan kaupunginvaltuustossa nähtiin maanantaina vihervasemmistolainen episodi, kun kokouksessa puhuttiin maahanmuutosta. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Järän puheenvuoroa häirittiin välihuutelulla, kun hän puhui maahanmuuton haitoista. Lopulta joukko vasemmistosiipeen kuuluvia valtuutettuja käveli ulos kokouksesta, joka jouduttiin keskeyttämään.
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.
Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola kommentoi Facebookissa Ylen MOT-dokumenttia, joka paljastaa somalialaisten perheiden lähettävän lapsiaan ankariin kurinpitolaitoksiin Somaliaan. Eerola kysyy, miksi turvaa hakeneet vanhemmat altistavat jälkeläisensä samalle vaaralle, josta itse pakenivat.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee Tytti Tuppuraista siitä, että tämä hänen mukaansa yritti laajentaa demariryhmän kiusaamiskulttuurin koko eduskuntaa koskevaksi. Antikainen moittii myös SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmania tämän hiljaisuudesta ja katsoo, että tapaus paljastaa vakavia johtamisongelmia oppositiopuolueen sisällä.
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo viestipalvelu X:n jäädyttäneen hänen tilinsä väliaikaisesti sen jälkeen, kun Tynkkynen arvosteli Euroopan parlamentin vasemmiston linjaa Irania koskevassa päätöslauselmassa.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.
Lue lisää
Lue lisää
