

Yle Areena
Halla-aho ei kannata halpatyövoiman tuontia kehitysmaista – ei ole veronmaksajan kannalta kustannusneutraalia
Jos me emme pysty houkuttelemaan osaavaa työvoimaa edes muualta Euroopasta, niin on melko naiivia kuvitella, että muualta maailmasta vyöryisi tänne osaavaa työvoimaa eikä halpatyövoimaa polkemaan palkkoja, Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo. Halla-aho keskusteli työvoiman saatavuusharkinnasta maahanmuutosta vastaavan kokoomuksen sisäministeri Kai Mykkäsen kanssa Ylen A-studiossa.
Jussi Halla-aho haluaisi ennemminkin kiristää kuin luopua Euroopan talousalueen ulkopuolisen työvoiman saatavuusharkinnasta.
– Ei ole ihme, että saatavuusharkinnan kaltaisista mekanismeista pidetään muissa maissa kiinni ja että Ruotsikin aikoo palauttaa sen. Tyypillistä, että kokoomuksella on vimma toistaa kaikki Ruotsin tekemät virheet.
Sisäministeri Mykkänen katsoo, että saatavuusharkinta poikkeuksineen tekee järjestelmästämme hitaan, byrokratialtaan raskaan ja ulkomaisen osaajan kannalta vähemmän houkuttelevan.
– Jos Ruotsi on tässä meitä helpompi ja houkuttelevampi, kasvuyritysten toimintoja on melko helppo siirtää Tukholmaan, Mykkänen totesi jo ennen lähetystä Facebook-seinällään.
– Tuo on taas fantasiointia siitä, mitä ehkä mahdollisesti VOISI tapahtua, Halla-aho kuittasi Facebook-kommentissaan.
Työperäinen maahanmuuttokin on osin sosiaaliturvaperäistä
– Tosiasia kuitenkin on, että saatavuusharkinnalla pyritään suojaamaan työmarkkinoita kouluttamattoman halpatyövoiman vyöryltä, joka käy kalliiksi myös veronmaksajille, koska näiden ihmisten toimeentulo on osin ulkoistettu työnantajalta sosiaalitoimelle.
Kun puhutaan ulkomaisesta työvoimasta ja varsinkin saatavuusharkinnasta, puhutaan EU- ja ETA-alueen ulkopuolisesta, useimmissa tapauksissa kolmannesta maailmasta tulevista ihmisistä.
– Meillä on tällä hetkellä jo 500 miljoonan ihmisen rajattomat työmarkkinat EU:ssa, jonka osa Suomi on. Jos me emme pysty houkuttelemaan osaavaa työvoimaa edes muualta Euroopasta, niin on melko naiivia kuvitella, että ovien avaaminen johtaisi siihen, että muualta maailmasta vyöryisi tänne osaavaa työvoimaa – eikä halpatyövoimaa polkemaan palkkoja ja aiheuttamaan sitten muita maahanmuuton negatiivisia lieve-ilmiöitä, Halla-aho totesi A-studiossa.
Halla-aho totesi keskustelussa saman asian, johon on kiinnittänyt huomiota muun muassa taloustieteen professori Matti Virén raportissaan Suomen Perustalle: pienipalkkaiset ihmiset eivät ole julkisen talouden kannalta nettomaksajia.
– On tietenkin hyvä, jos maahanmuuttaja löytää itselleen töitä, mutta se, että maahanmuuttaja on töissä, ei sekään itsessään välttämättä ole vielä kustannusneutraalia yhteiskunnan kannalta, koska jos hän työllistyy erittäin matalalla palkalla, joka ei kata hänen menojaan, hän joutuu turvautumaan myös tulonsiirtoihin – jolloin se nettovaikutus veronmaksajalle voi olla negatiivinen. Vaikka hän kävisi töissä, vaikka hän maksaisi veroja.
– Ja tämä on juuri ongelma kouluttamattoman, EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevan työvoiman maahanmuutossa, Halla-aho sanoi.
Halpatyössä on orjatyömäiset olosuhteet
– Nepalilaiset ovat hyvä esimerkki tietynlaisesta menestystarinasta. Ihmisillä on varmaan sellainen mielikuva että kaikki tänne muuttavat nepalilaiset työskentelevät nepalilaisissa ravintoloissa, ja tämä on tavallaan onnistunutta maahanmuuttoa, Halla-aho totesi.
Halla-ahon mukaan tähän liittyy juuri niitä ongelmia, joihin muuallakin maailmassa on törmätty varsinkin Ruotsissa, kun saatavuusharkinnasta on luovuttu, että työpaikoilla aletaan tehdä kauppaa lähtömaissa.
– Toisin sanoen myydään työpaikka siellä olevalle sukulaiselle tai kaverille, hän tulee tänne, tekee erittäin pienellä palkalla töitä – usein jopa orjatyömäisissä olosuhteissa, kun pitää lyhentää sitä velkaansa työnantajalleen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

EU haluaa terveydelle haitallisen puunpolton aisoihin – saunojen ja takkojen piippuihin sähköiset savukaasujen puhdistimet
Brysselin vallan kammareissa oli 12. helmikuuta tarkoitus esitellä lakiluonnos, joka asettaisi entistä selvästi tiukemmat rajat muun muassa puulämmitteisten tulisijojen haitallisille hiukkaspäästöille vuodesta 2027 alkaen. Sitten otettiin järki käteen - ainakin toistaiseksi.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttilalle tiukka kysymys kansalaisaloitteen kuulemistilaisuudessa: Onko Yleisradio tietoisesti hakenut säästöjä suosituimmista ja näkyvimmistä toiminnoistaan?
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta järjesti tänään julkisen kuulemisen, jonka aiheena oli Yle kuriin nyt! -kansalaisaloite. Kuulemistilaisuudessa aloitteen tekijät kertoivat syitä, miksi aloite on tehty, ja esittivät tarkemmin, mitä muutoksia Yle-lainsäädäntöön haluttaisiin. Paikalla oli myös Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila.

Suomalaisyritys markkinoi maahantulopaketteja Iranissa ja Lähi-idässä – yrityksen somepäivityksessä kerrotaan Suomen tarvitsevan 60 000 maahanmuuttajaa vuodessa
Oikeudellista konsultointia tarjoavan oikeustoimiston neuvonantaja-asiantuntija-tittelillä esiintyvä henkilö markkinoi maahantulopaketteja Suomeen Iranissa ja Lähi-idässä. Helmikuun lopulla neuvonantajan Facebook-päivityksessä kerrottiin, että Suomi tarvitsee 60 000 maahanmuuttajaa vuosittain. Lisätietoja 4 500 euron hintaisesta maahantulopaketista saa 70 euroa maksavan puhelun kautta.

Garedew: Vanhemmilla on lakiin perustuva oikeus kieltää sateenkaari-ideologian opettaminen lapsilleen
Seta ry kiertää jälleen kouluja ja järjestää koulutuksia myös päiväkotien opettajille. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew vaatii loppua tälle lasten seksualisoinnille. Vanhemmilla on oikeus kieltäytyä vakaumuksensa vastaisesta materiaalista ja opetuksesta lapsilleen.

Vance: Eurooppa on tekemässä itsemurhaa massamaahanmuuton kautta
Yhdysvaltain varapresidentti Vance on sitä mieltä, että Eurooppa on vaarassa ajautua yhteiskunnalliseen itsemurhaan, koska liian monet Euroopan maat ovat kyvyttömiä tai haluttomia kontrolloimaan rajojaan. Vance on huolissaan siitä, että rajojensa valvonnan sijasta monet EU-maat haluavat mieluummin rajoittaa omien kansalaistensa sananvapautta. Hän mainitsi Saksan esimerkkinä maasta, joka on ajautumassa tuhoon massamaahanmuuton takia. Vancen mielestä massamaahanmuutto vaarantaa myös tavallisten amerikkalaisten työläisten oikeuden "amerikkalaiseen unelmaan".

Vasemmisto reagoi tunteella maahanmuuttopolitiikan kiristyksiin – sisäministeri Rantanen muistutti, että Suomessa ei enää voi olla muita Pohjoismaita löperömpiä sääntöjä
Eduskunnassa käsiteltiin tänään hallituksen esityksiä ulkomaalaislain muuttamiseksi. Suomen maahanmuuttopolitiikan muutos kohti tiukempaa yleiseurooppalaista tasoa demokraattisen prosessin kautta osui syvälle tunteisiin vasemmistoliiton kansanedustajalle Veronika Honkasalolle.

YK:n tuomari sai tuomion naisorjan pitämisestä
Yhdistyneiden kansakuntien tuomari on tuomittu Iso-Britanniassa nuoren naisen pakottamisesta orjatyöhön.

Trump lennätti väkivaltaisen venezuelalaisjengin jäseniä El Salvadorin jättivankilaan – ihmisoikeusaktivistit kauhuissaan
Trump lennätti satoja karkotettavia El Salvadorin jättivankilaan 227 vuotta vanhan lain perusteella. Ihmisoikeusaktivistit ovat kauhuissaan, koska jättivankila on epämiellyttävä paikka ja karkotukset suoritettiin ilman oikeuden istuntoa. Demokraatit hakivat välittömästi toimeenpanokiellon karkotuksille, mutta lentokoneet ehtivät kansainväliseen ilmatilaan ennen tuomarin kieltoa. Trumpin näyttävä PR-tempaus onnistui yli odotusten, mutta juridinen vääntö tulee jatkumaan korkeimmassa oikeudessa.

Kansalaisaloitteen tekijät: Ylen rahoitusta leikattava Ruotsin tasoon eli 76 euroon per asukas
Yle kuriin nyt! -kansalaisaloitteen laatijoiden mielestä Yleisradio on tietoisesti hakenut säästöjä kaikista näkyvimmistä ja suosituimmista toiminnoista esimerkiksi irtisanomalla työntekijöitä ja vihjaamalla katsojaluvuiltaan suosituimpien ohjelmien lopettamiseen.

Vigeliukselta kovaa kritiikkiä Yleisradion johdolle: ’’Uutisista leikkaaminen on Ylen päätös, ei eduskunnan’’
Yle-työryhmässä neuvotellut ja Ylen hallintoneuvostossa työskentelevä kansanedustaja Joakim Vigelius ottaa kantaa Ylen säästöihin kohdistuneeseen kritiikkiin. Hänen mukaansa säästöjen kohdentamisesta vastaa Yle, ei eduskunta.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää