

Halla-aho: Tavoitteena on saada skandinaaviset puolueet europarlamentissa samaan ryhmään – ”Ruotsidemokraatit mukaan”
– Seuraavalla kaudella europarlamentissa perussuomalaiset pyrkii kokoamaan mahdollisimman suuren ryhmän. Neuvotteluja käydään jo moneen suuntaan mutta keskustelut ovat vielä herkässä vaiheessa, perussuomalaisten europarlamentaarikko ja puheenjohtaja Jussi Halla-aho kertoo.
Europarlamenttivaalit ovat jälleen ensi vuonna. Puheenjohtajan kyselytunnilla kansalaiset halusivat tietää, millaisena Jussi Halla-aho näkee seuraavalla kaudella perussuomalaisten viiteryhmän europarlamentissa.
Minkälaisia yhteistyökumppaneita olette harkinneet? Onko neuvotteluja jo käynnissä? Miten PS:n ECR-ryhmälle käy?
– Tällä kaudella tilanne ei kansainvälisen yhteistyön suhteen ole ollut tyydyttävä. Ne puolueet, jotka ovat olleet lähellä perussuomalaisia, ovat jakautuneet useampaan ryhmään. Meidän omaa ryhmäämme ECR:ää on kutsuttu valtavirran oikeaksi laidaksi, eli olemme tavallaan ”hyväksyttyjen” ryhmien sisällä. Meistä oikealle taas on puolueita joita ei ole hyväksytty mihinkään muihin ryhmiin kuten kultainen aamunkoitto. Meistä vasemmalle on esimerkiksi Orbanin Fidesz-puolue.
Suuremmalla ryhmällä tavoitteita läpi
Halla-ahon mukaan perussuomalaisten kaltaisilla puolueilla on pyrkyä päästä mahdollisimman valtavirtaisiin ryhmiin.
– Se parantaa toimintaedellytyksiämme. Mitä suurempi ryhmä, sitä paremmat mahdollisuudet on saada asiallisia, merkityksellisiä valiokuntapaikkoja ja puheenjohtajuuksia niissä.
– Toisaalta poliittinen kehitys meidän ekologisessa lokerossamme ei ollut vielä vuonna 2014 sillä tasolla kuin se on nyt. Aiemmin kansallismieliset puolueet pitivät ”hajurakoa” toisiinsa, lähinnä kotimaisen paineen vuoksi. Esimerkiksi meidän oli vaikea tehdä yhteistyötä ruotsidemokraattien kanssa, koska ruotsidemokraatit oli huonossa maineessa omassa maassaan. Jollekin muulle, esimerkiksi brittien konservatiivipuolueelle oli tietyn kynnyksen takana tehdä yhteistyötä meidän kanssamme, koska meillä oli kotimaassamme huono maine.
– Tämä on kansainvälisen yhteistyön sisäänrakennettu ongelma: kun assosioidut johonkin ulkomaiseen puolueeseen, samalla assosioidut osasyylliseksi siihen, mitä se puolue kotimaassaan tekee, Halla-aho arvioi.
Yhteistyöhön samojen arvojen pohjalta
Halla-ahon mukaan tilanne europarlamentissa on viime aikoina muuttunut merkittävästi. Lähinnä siirtolaiskriisin vuoksi ja myös, koska perussuomalaisten kaltaiset puolueet ovat kehittyneet.
– Olemme tutustuneet parlamentissa toisiimme paremmin ja niin edelleen. Oma toiveeni on että seuraavien eurovaalien jälkeen, kun parlamentissa tapahtuu suuria muutoksia brittien lähdön vuoksi, niin pyrimme löytämään liittolaisia pienimmän yhteisen nimittäjän periaatteella. Niin että pyrkisimme tekemään yhteistyötä mahdollisimman monen sellaisen puolueen kanssa, jotka jakavat kanssamme keskeiset poliittiset tavoitteet ja päämäärät, sen sijaan että etsimme näistä puolueista virheitä tai muuta, johon emme halua samaistua.
– Esimerkiksi suhtautuminen Venäjä-politiikkaan on tekijä, joka on jakanut voimakkaasti kansallismielisiä puolueita Euroopassa. Voidaan toisaalta kysyä, onko tämä keskeisin kysymys meidän kaltaisillemme puolueille. Sanoisin, että ei ole.
Neuvotteluja moneen suuntaan
Perussuomalaisten läheisin yhteistyökumppani on ollut Tanskan kansanpuolue.
– Neuvotteluja jatkosta käydään moneen suuntaan. Yhteinen toiveemme on, että skandinaaviset puolueet olisivat seuraavalla kaudella samassa ryhmässä, mukaan lukien ruotsidemokraatit. Mikä sitten nimeltään onkin se ryhmä, jossa seuraavalla kaudella olemme.
– On joitain muitakin puolueita, joiden koen olevan melko lähellä perussuomalaisia, kuten Itävallan vapauspuolue. Keskustelut ovat kuitenkin herkässä vaiheessa eikä vielä voi sanoa mitään, kun asioita ei ole lyöty lukkoon. Pöytä on siis muuten puhdas, mutta pyrimme kokoamaan mahdollisimman suuren ryhmän itsellemme.
Europarlamentaarikolla enemmän vaikutusvaltaa kuin kansanedustajalla
Halla-aho arvioi, että yksittäisen europarlamentaarikon mahdollisuudet vaikuttaa asioihin ovat suuremmat kuin yksittäisen kansanedustajan Suomen eduskunnassa. Tämä liittyy osin erilaiseen poliittiseen kulttuuriin.
– Europarlamentissa ei ole jäykkää hallitus-oppositio -asetelmaa, toisin kuin kansallisissa parlamenteissa tyypillisesti on. Parlamentti kokonaisuutena kokee olevansa ”oppositiossa” suhteessa komissioon, joka tekee lainsäädäntöesityksiä ja suhteessa neuvostoon, joka edustaa jäsenmaiden hallituksia. Lähtöasetelma on siis erilainen.
– Toinen keskeinen syy, miksi vaikutusmahdollisuudet ovat paremmat on se, että lainsäädäntötyö parlamentissa on paljon vähemmän virkamiesvetoista kuin Suomen eduskunnassa. Edustajat joutuvat konkreettisesti itse esimerkiksi laatimaan valiokuntien mietinnöt ja lausunnot.
Katso koko video täältä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää