– Seuraavalla kaudella europarlamentissa perussuomalaiset pyrkii kokoamaan mahdollisimman suuren ryhmän. Neuvotteluja käydään jo moneen suuntaan mutta keskustelut ovat vielä herkässä vaiheessa, perussuomalaisten europarlamentaarikko ja puheenjohtaja Jussi Halla-aho kertoo.

Europarlamenttivaalit ovat jälleen ensi vuonna. Puheenjohtajan kyselytunnilla kansalaiset halusivat tietää, millaisena Jussi Halla-aho näkee seuraavalla kaudella perussuomalaisten viiteryhmän europarlamentissa.

Minkälaisia yhteistyökumppaneita olette harkinneet? Onko neuvotteluja jo käynnissä? Miten PS:n ECR-ryhmälle käy?

– Tällä kaudella tilanne ei kansainvälisen yhteistyön suhteen ole ollut tyydyttävä. Ne puolueet, jotka ovat olleet lähellä perussuomalaisia, ovat jakautuneet useampaan ryhmään. Meidän omaa ryhmäämme ECR:ää on kutsuttu valtavirran oikeaksi laidaksi, eli olemme tavallaan ”hyväksyttyjen” ryhmien sisällä. Meistä oikealle taas on puolueita joita ei ole hyväksytty mihinkään muihin ryhmiin kuten kultainen aamunkoitto. Meistä vasemmalle on esimerkiksi Orbanin Fidesz-puolue.

Suuremmalla ryhmällä tavoitteita läpi

Halla-ahon mukaan perussuomalaisten kaltaisilla puolueilla on pyrkyä päästä mahdollisimman valtavirtaisiin ryhmiin.

– Se parantaa toimintaedellytyksiämme. Mitä suurempi ryhmä, sitä paremmat mahdollisuudet on saada asiallisia, merkityksellisiä valiokuntapaikkoja ja puheenjohtajuuksia niissä.

– Toisaalta poliittinen kehitys meidän ekologisessa lokerossamme ei ollut vielä vuonna 2014 sillä tasolla kuin se on nyt. Aiemmin kansallismieliset puolueet pitivät ”hajurakoa” toisiinsa, lähinnä kotimaisen paineen vuoksi. Esimerkiksi meidän oli vaikea tehdä yhteistyötä ruotsidemokraattien kanssa, koska ruotsidemokraatit oli huonossa maineessa omassa maassaan. Jollekin muulle, esimerkiksi brittien konservatiivipuolueelle oli tietyn kynnyksen takana tehdä yhteistyötä meidän kanssamme, koska meillä oli kotimaassamme huono maine.

– Tämä on kansainvälisen yhteistyön sisäänrakennettu ongelma: kun assosioidut johonkin ulkomaiseen puolueeseen, samalla assosioidut osasyylliseksi siihen, mitä se puolue kotimaassaan tekee, Halla-aho arvioi.

Yhteistyöhön samojen arvojen pohjalta

Halla-ahon mukaan tilanne europarlamentissa on viime aikoina muuttunut merkittävästi. Lähinnä siirtolaiskriisin vuoksi ja myös, koska perussuomalaisten kaltaiset puolueet ovat kehittyneet.

– Olemme tutustuneet parlamentissa toisiimme paremmin ja niin edelleen. Oma toiveeni on että seuraavien eurovaalien jälkeen, kun parlamentissa tapahtuu suuria muutoksia brittien lähdön vuoksi, niin pyrimme löytämään liittolaisia pienimmän yhteisen nimittäjän periaatteella. Niin että pyrkisimme tekemään yhteistyötä mahdollisimman monen sellaisen puolueen kanssa, jotka jakavat kanssamme keskeiset poliittiset tavoitteet ja päämäärät, sen sijaan että etsimme näistä puolueista virheitä tai muuta, johon emme halua samaistua.

– Esimerkiksi suhtautuminen Venäjä-politiikkaan on tekijä, joka on jakanut voimakkaasti kansallismielisiä puolueita Euroopassa. Voidaan toisaalta kysyä, onko tämä keskeisin kysymys meidän kaltaisillemme puolueille. Sanoisin, että ei ole.

Neuvotteluja moneen suuntaan

Perussuomalaisten läheisin yhteistyökumppani on ollut Tanskan kansanpuolue.

– Neuvotteluja jatkosta käydään moneen suuntaan. Yhteinen toiveemme on, että skandinaaviset puolueet olisivat seuraavalla kaudella samassa ryhmässä, mukaan lukien ruotsidemokraatit. Mikä sitten nimeltään onkin se ryhmä, jossa seuraavalla kaudella olemme.

– On joitain muitakin puolueita, joiden koen olevan melko lähellä perussuomalaisia, kuten Itävallan vapauspuolue. Keskustelut ovat kuitenkin herkässä vaiheessa eikä vielä voi sanoa mitään, kun asioita ei ole lyöty lukkoon. Pöytä on siis muuten puhdas, mutta pyrimme kokoamaan mahdollisimman suuren ryhmän itsellemme.

Europarlamentaarikolla enemmän vaikutusvaltaa kuin kansanedustajalla

Halla-aho arvioi, että yksittäisen europarlamentaarikon mahdollisuudet vaikuttaa asioihin ovat suuremmat kuin yksittäisen kansanedustajan Suomen eduskunnassa. Tämä liittyy osin erilaiseen poliittiseen kulttuuriin.

– Europarlamentissa ei ole jäykkää hallitus-oppositio -asetelmaa, toisin kuin kansallisissa parlamenteissa tyypillisesti on. Parlamentti kokonaisuutena kokee olevansa ”oppositiossa” suhteessa komissioon, joka tekee lainsäädäntöesityksiä ja suhteessa neuvostoon, joka edustaa jäsenmaiden hallituksia. Lähtöasetelma on siis erilainen.

– Toinen keskeinen syy, miksi vaikutusmahdollisuudet ovat paremmat on se, että lainsäädäntötyö parlamentissa on paljon vähemmän virkamiesvetoista kuin Suomen eduskunnassa. Edustajat joutuvat konkreettisesti itse esimerkiksi laatimaan valiokuntien mietinnöt ja lausunnot.

Katso koko video täältä.

SUOMEN UUTISET