– Meillä oli pitkään kylmän sodan jälkeen sellainen illuusio, että liberaali demokratia on maailman kohtalo. Se, että Eurooppa ja läntinen maailma laajemmin on jonkinlainen majakka, jota kohti muu maailma hitaasti mutta vääjäämättä kulkee, totesi eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskustelutapahtumassa tasavallan presidentin kesäasunnolla Naantalin Kultarannassa.
Aikanaan demokratiaa olikin helppo markkinoida, koska ”korrelaatio liberaalien yhteiskuntajärjestelmän ja toisaalta materiaalisen vaurauden välillä oli niin vahva”. Läntisessä maailmassa oli rahaa, tavaraa ja yltäkylläisyyttä, totalitarisessa maailmassa ainoastaan kurjuutta.
Yhteisiä tavoitteita erimielisyyksien sijaan
– Kiina on muuttanut tätä asetelmaa, koska Kiina on pystynyt tarjoamaan etenkin globaalille etelälle ja oikeastaan vähän muillekin maille esimerkin järjestelmästä, joka pystyy tarjoamaan monia niistä materiaaliseen hyvinvointiin liittyvistä asioista kansalaisilleen ilman demokratiaa ja ilman liberaalia yhteiskuntajärjestelmää, tiivisti Halla-aho maailmaa ravistelevan muutoksen ja ilmeisesti myös “arvopohjaisen realismin” juurisyitä.
– Suurin osa maailman ihmisistä elää hyvin erilaisissa arvojärjestelmissä kuin me, eikä heillä ei ole mitään aikomusta muuttua meidän kaltaisiksi.
– Me voimme molemminpuolisen kunnioituksen ja arvostuksen hengessä hyväksyä sen, että olemme monista fundamentaalisista asioista hyvin eri mieltä, mutta silti meillä on joitakin yhteisiä tavoitteita. Esimerkiksi valtioiden ja kansojen suvereniteettiin, itsemääräämisoikeuteen ja rajojen loukkaamattomuuteen liittyvissä kysymyksissä, jotka ovat tärkeitä myös muille kuin meidän kuplassamme oleville samanmielisille maille.
Sota yhdistää kansaa
Keskustelussa puitiin tietysti myös äärimmäisen ajankohtaista Israelin hyökkäystä Iraniin ja sen aikaansaamia vastaiskuja. Halla-aho suhtautui tiedemiesmäisen viileästi tavoitteisiin kaataa Iranin pappishallinto pommien ja ohjusten avulla.
– Käsittääkseni Iranin pappishallinto ei ole kovin suosittu tällä hetkellä. Maa ja sen väestö kärsivät monenlaisista sosiaalisista, taloudellisista ja kansalaisvapauksiin liittyvistä ongelmista.
– Ulkoisella hyökkäyksellä on kuitenkin taipumus yhdistää kansalaisia oman hallintonsa taakse. Ja tämä on asia, jota Yhdysvalloissa ei minun mielestäni oikein ole ymmärretty aiemmilla sotaretkillään. Kun tavallisia ihmisiä pommitetaan, niin ihmiset tyypillisesti eivät pidä siitä.
Aika entinen ei palaa
Euroopan turvallisuudesta ja Venäjän hyökkäyssodasta puhuttaessa Halla-aho muistutti, että ajatus presidentti Donald Trumpin kaudesta väliaikaisena kuhmuna Euroopan ja Yhdysvaltain suhteessa saattaa johtaa vakaviin väärinarviointeihin.
– Euroopassa tunnutaan toiveikkaasti ajateltavan, että Trump ja hänen mukanaan tuoma orientaation muutos olisi jokin tilanteiden anomalia. Odotetaan, että sitten kun hänen kautensa on ohi, päästäisiin taas tilanteeseen joka muistuttaa normia, johon olemme tottuneet. Itse en usko tähän.
– Jos tämä on meille oikeasti eksistentiaalinen kysymys, niin silloin meidän on tehtävä kaikki voitavamme pysäyttääksemme Venäjän imperialistiset pyrkimykset sekä ollaksemme palkitsematta Venäjää sen toimista.