Suomi ja Afganistan ovat tehneet sopimuksen turvapaikanhakijoiden palautuksista. Hallitus kertoi asiasta tänään. Suomeen on tullut Afganistanista tuhansia ihmisiä, joille ei myönnetä turvapaikkaa. Virallinen sopimus ehkäisee omalta osaltaan Suomeen hakeutumista muista kuin omaan turvallisuuteen liittyvistä syistä.
Suomen ja Afganistanin allekirjoittama yhteistyöpöytäkirja vahvistaa sekä turvapaikanhakijoiden vapaaehtoiseen paluuseen että pakkopalautuksiin liittyviä viranomaismenettelyjä.
Kansanedustaja Juho Eerola (ps.) ei peittele tyytyväisyyttään asian johdosta.
– Palautussopimuksesta Afganistanin kanssa on neuvoteltu jo pitkään. Vasta hallitus, jossa perussuomalaiset on mukana, sai sopimuksen aikaan. Pidän tätä erinomaisena saavutuksena. Kiitokset kuuluvat niin sisäministeriölle, ulkoministeriölle kuin maahanmuuttovirastolle, hallintovaliokunnan puheenjohtaja Juho Eerola toteaa.
– Vain noin 30 prosenttia Suomeen tulleista afganistanilaisista on saanut turvapaikan Suomesta. Toivottavasti sopimus saadaan toimimaan myös käytännössä. Meillä on Afganistanista nyt virallinen lupaus, että palautetut ihmiset otetaan vastaan.
Hallituksen syyskuussa 2015 julkistama 80-kohtainen maahanmuuttopoliittinen ohjelma ottaa palautussopimuksen solmimisen myötä jälleen yhden askeleen eteenpäin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Tytti Tuppuraista syytellään toistuvasta epäasiallisesta käytöksestä, joka kohdistuu hänen avustajiinsa ja muihin kansanedustajiin. Väitteiden mukaan Tuppuraisen käytös on huutamista, nöyryyttämistä, nolaamista julkisesti sekä tylyä ja käskyttävää johtamistyyliä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen puolustaa Vantaan valtuutettu Juha Järää ja ihmettelee, miksi kokoomuksen puheenjohtaja antoi vasemmistoliiton muuttaa valtuustosalin poliittiseksi teatteriksi.
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.
Vantaan kaupunginvaltuustossa nähtiin maanantaina vihervasemmistolainen episodi, kun kokouksessa puhuttiin maahanmuutosta. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Järän puheenvuoroa häirittiin välihuutelulla, kun hän puhui maahanmuuton haitoista. Lopulta joukko vasemmistosiipeen kuuluvia valtuutettuja käveli ulos kokouksesta, joka jouduttiin keskeyttämään.
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo viestipalvelu X:n jäädyttäneen hänen tilinsä väliaikaisesti sen jälkeen, kun Tynkkynen arvosteli Euroopan parlamentin vasemmiston linjaa Irania koskevassa päätöslauselmassa.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea
