Lakia ehdotetaan muutettavaksi muun muassa siten, että jatkossa edunvalvontavaltuutettu voisi tehdä valtuuttajan kiinteistöön liittyviä oikeustoimia, ellei valtuuttaja ole tätä erikseen rajoittanut. Nykyisin valtuutettu voi myydä tai vuokrata kiinteistön vain, jos siitä on nimenomaisesti säädetty valtakirjassa. Uutta sääntelyä sovellettaisiin vain lain voimaantulon jälkeen allekirjoitettuihin edunvalvontavaltuutuksiin.
Holhoustoimilakiin ehdotetaan myös muutoksia. Edunvalvojan lupaa edellyttävät oikeustoimet määriteltäisiin nykyistä selkeämmin, ja tarpeettomiksi katsotuista lupavaatimuksista luovuttaisiin. Lisäksi alaikäisten edunvalvonnan varallisuusrajaa esitetään nostettavaksi 20 000 eurosta 30 000 euroon. Korotus perustuu rahanarvonmuutokseen.
– Ehdotetuilla muutoksilla puututaan sellaisiin laissa oleviin kohtiin, jotka ovat aiheuttaneet ongelmia käytännön asioiden hoidossa, toteaa oikeusministeri Leena Meri oikeusministeriön tiedotteessa.
Tarkoituksena suojata heitä, jotka eivät itse voi hoitaa asioitaan
Edunvalvontalainsäädännön tarkoituksena on suojata henkilöitä, jotka eivät vajaavaltaisuuden, sairauden tai muun syyn vuoksi voi itse hoitaa asioitaan. Hallitus painottaa, että muutokset on tehtävä niin, ettei näiden henkilöiden oikeusturvaa heikennetä.
Esitys perustuu pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmakirjaukseen edunvalvontaa ja edunvalvontavaltuutusta koskevan lainsäädännön ajantasaistamisesta.
Lakimuutokset on tarkoitus saattaa voimaan syksyllä 2025, noin kolmen kuukauden kuluttua niiden hyväksymisestä ja vahvistamisesta.