Hallitus vetoaa vielä vakavasti yhä neuvotteluja käyviin palkansaaja- ja työnantajajärjestöihin, jotta kilpailukykysopimus saisi riittävän kattavuuden. Samalla hallitus tarjoaa enimmillään yli puolen miljardin euron veroporkkanaa, mikä kannustaa mahdollisimman kattaviin sopimuksiin.
Veroporkkana kasvaa asteittain kattavuuden parantuessa. Vähimmilläänkin se korvaa kiky-sopimuksen aiheuttaman tulonmenetyksen. Veronalennus suunnataan tasaisesti eri tuloluokkiin.
Työmarkkinajärjestöt päättävät keskenään, onko ratkaisu riittävän kattava vai ei. Jos sopimus saavuttaa riittävän kattavuuden ja se tulee voimaan, hallitus keventää ansiotulojen verotusta 315 miljoonalla eurolla vuoden 2017 talousarviossa. Tämä riittäisi korvaamaan kilpailukykysopimuksessa sovittujen maksujen korotuksen vaikutuksen veronmaksajille vuonna 2017. Sipilän mukaan sopimuksen synty edellyttäisi käytönnössä noin 75 prsentin kattavuutta.
Jos sopimuksen kattavuus ylittää 85 prosenttia, veronkevennystä kasvatetaan 415 miljoonaan euroon.
Jos kattavuus ylittää 90 prosenttia, kevennystä kasvatetaan vielä 100 miljoonalla yhteensä 515 miljoonaan euroon.
– Tämä 200 miljoonan euron lisä merkitsee 150 euron lisäystä keskimääräisen palkansaajan tuloihin vuoden aikana, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) totesi.
Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) sanoi tuoreeltaan eduskunnan tiedotustilaisuudessa olevansa tyytyväinen, että tähän tilanteeseen on päästy, mutta että juoksu on vielä kesken. Hän vetosi vakavasti mutta toiveikkaasti työmarkkinajärjestöihin, jotta myös kaupan ala ja metalliteollisuus saataisiin sopimukseen mukaan.
Erikseen hän toivoi, että Suomen Yrittäjät hyväksyisi hallituksen esittämän paikallista sopimista koskevan kompromissin.
– Työmarkkinaratkaisut ovat aina kompromisseja. Koskaan ei voi saada kaikkea. Vetoan Suomen Yrittäjiin, että he lähtisivät sopimukseen mukaan. Kehotan tutustumaan kompromissiesitykseen. Se on iso vastaantulo hallitukselta. Olen tyytyväinen, että tähän tilanteeseen on päästy. Toivottavasti illan neuvotteluista saadaan myös hyviä uutisia: mitä kattavampi sopimus saadaan aikaan, sitä parempi, Lindström korosti.
Sipilä korosti, että jos veroale voidaan nostaa 515 miljoonaan euroon, kansalaisten ostovoima paranee. Ja jos taloustilanne kehittyy suotuisasti vuosina 2018-19, hallitus voi jatkaa veronalennuksia niin, että ne voivat nousta miljardiin euroon asti vaalikauden aikana.
Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) vakuutti myös, ettei verotus ainakaan missään tapauksessa kiristy vuosina 2018-19 missään tuloluokassa, vaikka talouden kehitys jäisikin toivotusta. Talouden kehitystä arvioidaan uudelleen vuoden 2017 puolivälissä.
Tosin ratkaisujen dynaamiset vaikutukset tulevat näkyviin vuonna 2018 työllisyyden kautta, Stubb arvioi.
Sipilä sanoi, ettei hallituksella ole B-vaihtoehtoa kilpailukykysopimuksen kaatumisen varalle. Jos yritys kaatuu, hallituksen pitää miettiä toimiaan alusta asti.
Hallitus lupaa tukea ratkaisun syntymistä sillä, ettei se vie eteenpäin esitystään kustannuskilpailukykyä vahvistavista toimista eikä toteuta ehdollista lisäsäästö- ja veronkorotuslistaa.
Vuosien 2018 ja 19 verotuksessa hallitus ottaa myönteisenä seikkana huomioon, jos myös kilpailukykysopimuksen ulkopuolelle jättäytyvillä aloilla sovitaan sopimuksen mukaisia työmarkkinaratkaisuja.
Odotukset kohdistuvat nyt varsinkin kuljetusalalle. Jos alalle saadaan kilpailukykyä lisäävät sopimukset, niin silloin on mahdollisuus päästä lähes miljardin euron veronkevennyksiin.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Cambridgen yliopiston plagiointikohun keskiössä viime viikkoina ollut 41-vuotias professori Jason Arday on kuollut. Arday löytyi elottomana Etelä-Lontoosta perjantaina iltapäivällä.
Äskettäin Jason Ardayn tapaus nosti tapetille kysymyksen tiedemaailman kyvystä tunnistaa omat harhansa. Britanniassa samaa keskustelua käydään koko tiedepolittiikan laajuudeltauseissa eturivin medioissa. Suomen Akatemiaa muistuttava Britannian julkinen tiederahoituselin myönsi äskettäin lähes miljoona puntaa homopornon kulttuurihistorian tutkimiseen samalla kun Jodrell Bankin kuuluisalta radioteleskooppiverkolta leikattiin rahoitusta.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa olevansa valmis perumaan useita Orpon hallituksen talouspäätöksiä. Konkreettisia menoleikkauksia SDP ei ole edelleenkään löytänyt.
Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu on vaatinut näkyvästi avoimuutta politiikan rahoitukseen. Hopsun puolison vastaperustetun yhtiön 290 000 euron sopimus Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa syntyi ilman kilpailutusta eikä näkynyt missään julkisessa vaikuttamisrekisterissä. Torstaina hyvinvointialue perui koko hankinnan.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen ihmettelee, miksi ne, jotka haluavat elää šaria-lain sääntöjen mukaisesti, tulevat länsimaihin sitä vaatimaan. Seppäsen mukaan islamin oikeusperinne eli šaria sotii monilta osin Suomen perustuslakia, demokratiaa ja sukupuolten yhdenvertaisuutta vastaan. Seppänen muistuttaa uskonnonvapauden tarkoittavan oikeutta harjoittaa omaa uskontoa, ei lupaa rakentaa maahan Suomen lain syrjäyttävää rinnakkaista oikeusjärjestelmää.
Perussuomalainen diplomi-insinööri Mika Merano lataa Facebookissa täyslaidallisen punavihreän leirin ja SDP:n maahanmuuttolinjausten suuntaan. Meranon mukaan cancel-inkvisiittorit yrittivät vuosikausia hiljentää kaiken maahanmuuttokritiikin rasismisyytöksillä ja suojella monikulttuurisuuskuplaansa poliittisen vallankäytön varjolla. Karut tulokset katujengeistä ja PISA-tulosten laskusta ovat kuitenkin nyt kiistämätön tosiasia, eikä mikään puolue pääse enää pakoon todellisuutta eikä omia virheitään.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jorma Piisinen on huvittunut SDP:n äkkikäännöksestä maahanmuutto- ja kriminaalipolitiikassa. Demarit vaativat nyt muun muassa kovia rangaistuksia katujengeille ja tukien leikkauksia kielenopiskelun laiminlyöjille, vaikka puolue vastusti pitkään vastaavia perussuomalaisten esityksiä. Piisinen toivottaa demarit tervetulleiksi todellisuuteen, mutta kyseenalaistaa samalla puolueen uuden linjan uskottavuuden.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen saa päivittäin yhteydenottoja etelän suurten kaupunkien päiväkodeista erityisopettajilta ja varhaiskasvattajilta, jotka ovat järkyttyneet ja uupuneet siitä tilasta, johon Suomi on ajautunut. Päättäjien on viimein otettava tämä hätähuuto todesta ja laitettava tälle kehitykselle stoppi, Seppänen vaatii.
Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius esittää rikollisille ulkomaalaisille karkotusautomaattia esimerkkinä toimista, joilla maahanmuuttopolitiikkaa voitaisiin entisestään tiukentaa.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
