
Teemu Keskisarjan kolumni: Ylen tanskalainen roskapönttö
Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.

Hallitus vetoaa vielä vakavasti yhä neuvotteluja käyviin palkansaaja- ja työnantajajärjestöihin, jotta kilpailukykysopimus saisi riittävän kattavuuden. Samalla hallitus tarjoaa enimmillään yli puolen miljardin euron veroporkkanaa, mikä kannustaa mahdollisimman kattaviin sopimuksiin.
Veroporkkana kasvaa asteittain kattavuuden parantuessa. Vähimmilläänkin se korvaa kiky-sopimuksen aiheuttaman tulonmenetyksen. Veronalennus suunnataan tasaisesti eri tuloluokkiin.
Työmarkkinajärjestöt päättävät keskenään, onko ratkaisu riittävän kattava vai ei. Jos sopimus saavuttaa riittävän kattavuuden ja se tulee voimaan, hallitus keventää ansiotulojen verotusta 315 miljoonalla eurolla vuoden 2017 talousarviossa. Tämä riittäisi korvaamaan kilpailukykysopimuksessa sovittujen maksujen korotuksen vaikutuksen veronmaksajille vuonna 2017. Sipilän mukaan sopimuksen synty edellyttäisi käytönnössä noin 75 prsentin kattavuutta.
Jos sopimuksen kattavuus ylittää 85 prosenttia, veronkevennystä kasvatetaan 415 miljoonaan euroon.
Jos kattavuus ylittää 90 prosenttia, kevennystä kasvatetaan vielä 100 miljoonalla yhteensä 515 miljoonaan euroon.
– Tämä 200 miljoonan euron lisä merkitsee 150 euron lisäystä keskimääräisen palkansaajan tuloihin vuoden aikana, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) totesi.
Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) sanoi tuoreeltaan eduskunnan tiedotustilaisuudessa olevansa tyytyväinen, että tähän tilanteeseen on päästy, mutta että juoksu on vielä kesken. Hän vetosi vakavasti mutta toiveikkaasti työmarkkinajärjestöihin, jotta myös kaupan ala ja metalliteollisuus saataisiin sopimukseen mukaan.
Erikseen hän toivoi, että Suomen Yrittäjät hyväksyisi hallituksen esittämän paikallista sopimista koskevan kompromissin.
– Työmarkkinaratkaisut ovat aina kompromisseja. Koskaan ei voi saada kaikkea. Vetoan Suomen Yrittäjiin, että he lähtisivät sopimukseen mukaan. Kehotan tutustumaan kompromissiesitykseen. Se on iso vastaantulo hallitukselta. Olen tyytyväinen, että tähän tilanteeseen on päästy. Toivottavasti illan neuvotteluista saadaan myös hyviä uutisia: mitä kattavampi sopimus saadaan aikaan, sitä parempi, Lindström korosti.
Sipilä korosti, että jos veroale voidaan nostaa 515 miljoonaan euroon, kansalaisten ostovoima paranee. Ja jos taloustilanne kehittyy suotuisasti vuosina 2018-19, hallitus voi jatkaa veronalennuksia niin, että ne voivat nousta miljardiin euroon asti vaalikauden aikana.
Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) vakuutti myös, ettei verotus ainakaan missään tapauksessa kiristy vuosina 2018-19 missään tuloluokassa, vaikka talouden kehitys jäisikin toivotusta. Talouden kehitystä arvioidaan uudelleen vuoden 2017 puolivälissä.
Tosin ratkaisujen dynaamiset vaikutukset tulevat näkyviin vuonna 2018 työllisyyden kautta, Stubb arvioi.
Sipilä sanoi, ettei hallituksella ole B-vaihtoehtoa kilpailukykysopimuksen kaatumisen varalle. Jos yritys kaatuu, hallituksen pitää miettiä toimiaan alusta asti.
Hallitus lupaa tukea ratkaisun syntymistä sillä, ettei se vie eteenpäin esitystään kustannuskilpailukykyä vahvistavista toimista eikä toteuta ehdollista lisäsäästö- ja veronkorotuslistaa.
Vuosien 2018 ja 19 verotuksessa hallitus ottaa myönteisenä seikkana huomioon, jos myös kilpailukykysopimuksen ulkopuolelle jättäytyvillä aloilla sovitaan sopimuksen mukaisia työmarkkinaratkaisuja.
Odotukset kohdistuvat nyt varsinkin kuljetusalalle. Jos alalle saadaan kilpailukykyä lisäävät sopimukset, niin silloin on mahdollisuus päästä lähes miljardin euron veronkevennyksiin.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat

Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.

Vieraskielisten osuus helsinkiläisissä kouluissa jatkaa kasvuaan. Kantaväestö hakeutuu omiensa pariin puoluekannasta riippumatta ja valitsee asuinpaikkansa sen perusteella, missä on vähiten vieraskielisiä.

Suomenruotsalaisten nuorten suhtautuminen maahanmuuttoon on muuttunut kielteisemmäksi, ilmenee Ajatushautomo Magman tuoreesta nuorisobarometrista. Muutos näkyy tyttöjen ja poikien keskuudessa. Yli puolet nuorista arvioi, että maahanmuuton lisääntyminen johtaa yhä vaikeampiin konflikteihin yhteiskunnassa.

Ruotsin kuukausia jatkunut hallituskriisi sai perjantaina yllättävän täyskäänteen. Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson ilmoitti puolueen luopuvan ministerivaatimuksistaan ja olevansa valmis hyväksymään Ulf Kristerssonin pääministeriksi ilman vastapalveluksia.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo haluaa jatkaa leikkausuhan alla olevien Somalian järjestöhankkeiden rahoitusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom puolustaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion ratkaisua olla myöntämättä hankkeille avustuksia, koska palautusyhteistyö Somalian kanssa ei toimi.

Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ei myöntänyt rahaa kansalaisjärjestöjen kehitysapuhankkeille Somaliaan. Ulkoministeriö järjesti taannoin hanketuen hakukierroksen, jossa järjestöt hakivat Somaliaan yhteensä noin 4,2 miljoonan euron rahoituksia. Ministeri Tavion päätöksellä rahat säästetään.

Helsingin Kaivopuistossa tapahtui vakava väkivallanteko elokuussa 2025 koulujen alkamiseen liittyvän nuorten juhlinnan yhteydessä. Joukkopahoinpitelyn kohteeksi päätynyttä 15-vuotiasta epäilty puukotti vatsaan vielä sen jälkeen, kun vartija oli puuttunut tilanteeseen. Käräjäoikeus tuomitsi puukottajan toukokuussa 2026 myös törkeästä huumausainerikoksesta osana laajaa rikoskokonaisuutta, jolla oli poliisin mukaan yhteyksiä kansainväliseen Foxtrot-rikollisverkostoon.

Koneen Säätiön rahoittama Metsäliike pakotti keskeyttämään metsätyöt Pieksämäellä laittomasti. Samalla se todisti omaa ympäristöalarmismiaan vastaan. Metsätalous ja luonnon monimuotoisuus mahtuvat samalle hehtaarille, painottaa Metsäammattilaiset tiedotteessaan.

Somalian media on noteerannut ministeri Ville Tavion päätöksen torjua kansalaisjärjestöjen Somalia-hankkeet. Myös Ylen somalinkieliset uutiset teki aiheesta oman uutisvideon.

Puolan Krakovassa lauantaina tapahtuneen joukkoampumisen uhriluku on noussut kuuteen. Lisäksi hyökkäyksestä epäillyn miehen kotoa on löydetty kolme kuollutta, tiettävästi ampujan vanhemmat sekä sisko. Viranomaiset selvittävät hyökkääjän äärinationalistisiksi kuvailtuja näkemyksiä ja niiden mahdollista yhteyttä veritekoon.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää