Hallitus vetoaa vielä vakavasti yhä neuvotteluja käyviin palkansaaja- ja työnantajajärjestöihin, jotta kilpailukykysopimus saisi riittävän kattavuuden. Samalla hallitus tarjoaa enimmillään yli puolen miljardin euron veroporkkanaa, mikä kannustaa mahdollisimman kattaviin sopimuksiin.
Veroporkkana kasvaa asteittain kattavuuden parantuessa. Vähimmilläänkin se korvaa kiky-sopimuksen aiheuttaman tulonmenetyksen. Veronalennus suunnataan tasaisesti eri tuloluokkiin.
Työmarkkinajärjestöt päättävät keskenään, onko ratkaisu riittävän kattava vai ei. Jos sopimus saavuttaa riittävän kattavuuden ja se tulee voimaan, hallitus keventää ansiotulojen verotusta 315 miljoonalla eurolla vuoden 2017 talousarviossa. Tämä riittäisi korvaamaan kilpailukykysopimuksessa sovittujen maksujen korotuksen vaikutuksen veronmaksajille vuonna 2017. Sipilän mukaan sopimuksen synty edellyttäisi käytönnössä noin 75 prsentin kattavuutta.
Jos sopimuksen kattavuus ylittää 85 prosenttia, veronkevennystä kasvatetaan 415 miljoonaan euroon.
Jos kattavuus ylittää 90 prosenttia, kevennystä kasvatetaan vielä 100 miljoonalla yhteensä 515 miljoonaan euroon.
– Tämä 200 miljoonan euron lisä merkitsee 150 euron lisäystä keskimääräisen palkansaajan tuloihin vuoden aikana, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) totesi.
Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) sanoi tuoreeltaan eduskunnan tiedotustilaisuudessa olevansa tyytyväinen, että tähän tilanteeseen on päästy, mutta että juoksu on vielä kesken. Hän vetosi vakavasti mutta toiveikkaasti työmarkkinajärjestöihin, jotta myös kaupan ala ja metalliteollisuus saataisiin sopimukseen mukaan.
Erikseen hän toivoi, että Suomen Yrittäjät hyväksyisi hallituksen esittämän paikallista sopimista koskevan kompromissin.
– Työmarkkinaratkaisut ovat aina kompromisseja. Koskaan ei voi saada kaikkea. Vetoan Suomen Yrittäjiin, että he lähtisivät sopimukseen mukaan. Kehotan tutustumaan kompromissiesitykseen. Se on iso vastaantulo hallitukselta. Olen tyytyväinen, että tähän tilanteeseen on päästy. Toivottavasti illan neuvotteluista saadaan myös hyviä uutisia: mitä kattavampi sopimus saadaan aikaan, sitä parempi, Lindström korosti.
Sipilä korosti, että jos veroale voidaan nostaa 515 miljoonaan euroon, kansalaisten ostovoima paranee. Ja jos taloustilanne kehittyy suotuisasti vuosina 2018-19, hallitus voi jatkaa veronalennuksia niin, että ne voivat nousta miljardiin euroon asti vaalikauden aikana.
Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) vakuutti myös, ettei verotus ainakaan missään tapauksessa kiristy vuosina 2018-19 missään tuloluokassa, vaikka talouden kehitys jäisikin toivotusta. Talouden kehitystä arvioidaan uudelleen vuoden 2017 puolivälissä.
Tosin ratkaisujen dynaamiset vaikutukset tulevat näkyviin vuonna 2018 työllisyyden kautta, Stubb arvioi.
Sipilä sanoi, ettei hallituksella ole B-vaihtoehtoa kilpailukykysopimuksen kaatumisen varalle. Jos yritys kaatuu, hallituksen pitää miettiä toimiaan alusta asti.
Hallitus lupaa tukea ratkaisun syntymistä sillä, ettei se vie eteenpäin esitystään kustannuskilpailukykyä vahvistavista toimista eikä toteuta ehdollista lisäsäästö- ja veronkorotuslistaa.
Vuosien 2018 ja 19 verotuksessa hallitus ottaa myönteisenä seikkana huomioon, jos myös kilpailukykysopimuksen ulkopuolelle jättäytyvillä aloilla sovitaan sopimuksen mukaisia työmarkkinaratkaisuja.
Odotukset kohdistuvat nyt varsinkin kuljetusalalle. Jos alalle saadaan kilpailukykyä lisäävät sopimukset, niin silloin on mahdollisuus päästä lähes miljardin euron veronkevennyksiin.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila syyttää hallitukselle rasismikoulutuksen järjestänyttä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta itse rasistiseksi, THL:n omat verkkosivut nimittäin pursuavat pseudotieteellisen, valkoihoisia syrjivän "valkoisuustutkimuksen" oppeja.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut verkkosivuillaan laajan identiteettipoliittisen sanaston, jossa esiintyy mm. termit "valkoinen etuoikeus", "antirasistinen pedagogiikka" ja "suomalaisuusmyytti". Woke-henkinen sanasto herättää hämmennystä, sillä se kyseenalaistaa suomalaisen kansallisuuskäsityksen "myyttinä". Jopa maahanmuuttajien kotouttamista tarkastellaan ongelmallisena "pakkoassimilaationa". Sosiaalisessa mediassa monet keskustelijat ihmettelevät, miten tällainen ideologinen terminologia liittyy ylipäätään kansanterveyteen. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun THL:n nähdään wokettavan. Jo vuosien ajan THL on leikannut tieteellisestä asiantuntijatyöstään pitämällä kiinni poliittisesta aktivismista.
Polarisaatio ei enää tarkoita vain poliittisten näkemysten nurkkakuntaistumista. Vastakkainasettelu on entistä juurtuneempaa jo henkiselle tasolle – kyvyttömyyteen kokea empatiaa vastakkaisen poliittisen laidan edustajia kohtaan. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että poliittisten ryhmien edustajien keskuudessa empatia on valikoivaa. Vielä hämmästyttävämpi löydös on se, että tämä empatian puolueellisuus on epäsymmetristä oikeistolaisten ja vasemmistolaisten keskuudessa. Oikeistolaiset osoittivat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan. Tutkimuksen mukaan oikeistolaisilla on siis suotuisammat mielipiteet vasemmistolaisista kuin vasemmistolaisilla oikeistolaisista.
Expressenin kolumnisti Sofie Löwenmark seurasi muslimiyhteisöjen verkostoitumista Ruotsissa. Hän kirjoittaa, että samaan aikaan, kun poliittisessa keskustelussa korostetaan integraatiota, vahvistuu rinnakkaisyhteiskunta muslimiyhteisöjen tiiviiden verkostojen voimalla. Eikä se ole hänen mukaansa sattumaa.
Puolustusministeriön rakennuksen julkisivu töhrittiin vaaleanpunaisella maalilla lauantain vastaisena yönä. Poliisi tutkii asiaa rikosnimikkeellä törkeä vahingonteko. Rikoksen tekijäksi on ilmoittautunut palestiinalaisia tukeva Palestine Action -järjestö, joka uhkaa “eskaloida toimintaansa”, ellei Suomi katkaise suhteitaan Israeliin ja peru asekauppoja.
Greta Thunbergin purjehdusreissulle osallistuneen aktivistiseurueen jäsenet ovat oman kertomansa mukaan valmiita vain rauhanomaiseen ja väkivallattomaan vastarintaan. Yksi Gretan purjehduskavereista on kuitenkin osallistunut terroristijärjestö Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin hautajaisiin. Matkalle osallistunut ranskalainen vasemmistomeppi puolestaan väitti Hamasin kaappaaman vauvan, 4-vuotiaan lapsen sekä heidän äitinsä kuolleen Israelin miehityksen ja kolonisaation seurauksena.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen raivostui uutisesta, joka koskee Peter Vesterbackan johdolla tapahtuvaa ulkomaalaisten opiskelijoiden maksullista rekrytointia suomalaisiin lukioihin.
Vaikka muualla länsimaissa puhutaan DEIn olevan mennyttä tai vähintään uudelleenmäärittelyn tarpeessa, Väestöliitto asettuu siilipuolustukseen DEIn puolesta ja syyttää globaaleja jättejä takinkääntäjiksi. Kampanja leimaa DEI-toimintojen karsimisen yksioikoisesti tasa-arvon vastaiseksi. Se sivuuttaa DEI:n ristiriitaisuudet ja perustellun kritiikin. Kampanja ei näytä pyrkivän rakentavaan keskusteluun haastavasta aiheesta. Vielä enemmän suomalaiset saattavat ihmetellä, kuuluuko polarisoiva DEI-aktivismi juuri Väestöliiton ydintehtäviin.
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman pitää blogissaan EU:n vaatimusta sukupuolettomista ammattinimikkeistä järjettömänä. Mies-päätteisten sanojen kieltäminen ei tee Rydmanin mielestä maailmasta rahtustakaan tasa-arvoisempaa, mutta suomen kielestä tällainen sensurointiyritys tekee köyhemmän, historiattomamman ja vähemmän ilmaisuvoimaisen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen uskoo, että tulevaisuudessa eri Euroopan maat tekevät kahdenkeskisiä sopimuksia rajattomista alueistaan ja vapaasta liikkuvuudesta. Tämä tulee johtamaan siihen, että maahanmuutossa epäonnistuneet valtiot joutuvat alistumaan rajatarkastuksiin naapurien suojellessa itseään.
