
Greta Thunberg hilluu jo Pariisissa – ilmasto ja Gaza unohtuivat
Ruotsalaisaktivisti Greta Thunberg huutaa naama punaisena milloin minkäkin asian puolesta. Nyt aktivisti on löytänyt tiensä Ranskan ”lukiolaisprotesteihin”.

Rakennusalan vaikea tilanne on pysäyttänyt uusia rakennushankkeita ja heikentänyt työllisyyttä. Hallitus vastaa tilanteeseen lisäämällä valtion tukemia korkotukilainoja ja helpottamalla takauslainoilla alan rahoitustilannetta. Selvitimme päätöksen taustaa.
Rakennusteollisuuden mukaan Suomessa tarvittaisiin vuosittain noin 35 000 uutta asuntoa, mutta viime vuosina rakentaminen on jäänyt alle 20 000:een. Myös korjausrakentaminen on supistunut yli kahden vuoden ajan. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistuttaa, että rakennusalan vaikeudet näkyvät koko kansantaloudessa, ja että alaa on matalasuhdanteessa tuettava.
Suuri ongelma on rahoituksen saanti. Pankit myöntävät vähemmän lainaa kuin ennen ja perivät korkeaa korkoa. Rakennuttajien omavastuu kasvaa niin suureksi, ettei uusia vapaarahoitteisia vuokrataloja käynnisty.
Hallitus pyrkii helpottamaan tilannetta lisäämällä valtion takauslainoja. Takauslainat tarkoittavat, että valtio takaa suuren osan rakennushankkeen lainasta, mikä helpottaa rahoituksen saamista. Takauslainoja käytettiin myös aiemmassa taantumassa, ja nyt niiden määrää kasvatetaan 300 miljoonaan euroon.
Lisäksi hallitus nostaa korkotukilainavaltuuksien määrää. Korkotukilainoilla tuetaan kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamista. Takauslainat puolestaan auttavat markkinaehtoisia, vapaarahoitteisia hankkeita.
Keväällä hallitus teki päätöksiä, joilla helpotettiin omistusasuntojen hankintaa: asuntolainojen enimmäiskesto pidennettiin 35 vuoteen, lainakatto nostettiin 95 prosenttiin ja ASP-lainojen enimmäismääriä korotettiin.
Hallitus tavoittelee julkisen talouden velkasuhteen vakauttamista. Korkotukilainat lasketaan Suomessa osaksi julkista velkaa, toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa. Suomessa korkotukilainoja on jo noin 21 miljardia euroa eli 6 % BKT:stä. Esimerkiksi Hollannissa vastaavat lainat eivät näy valtion veloissa, mikä antaa heille tilastollista etua. Suomea ”rankaistaan” Tilastokeskuksen kireämmällä tulkinnalla. Hollannissa asuntorahoituksen massiiviset vastuut lisäisivat maan velkaantumista jopa 12 % valtion BKT:sta.
Takauslainat eivät sen sijaan kasvata valtion velkaa.
Ympäristöministeriön alainen keskus Varke myöntää lainat. Takauslainojen myöntäminen on saatava mahdollisimman ripeasti liikkeelle, jotta niistä saadaan apua rakennusalan akuuttiin työllisyystilanteeseen.
Koska korkotukilainat vaikuttavat julkisyhteisöjen velkamäärään niin ne vaikuttavat myös siihen määrään miten paljon leikkauksia kehysriihessä piti tehdä.
Perussuomalaisilla on kykyä tehdä tarvittavia leikkauksia toissijaisista menoista. Neljän puolueen hallitus teki sen mitä on tehtävä, jotta velkasuhde vakautuu hallitusohjelman mukaisesti. Hallitus tekee päätöksiä ajassa ja rakentamisen tilanne voi muuttua positiiviseksi nopeastikin. Rakentamisen tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti parempaan suuntaan, mikä keventäisi paineita.
Korkotukilainavaltuudet ovat olleet viime vuosina korkeita. Viime vuonna lähes joka toinen uusi asuntoaloitus rakennettiin viime vuonna valtion tukemien lainojen avulla.
Valtuuksia ei kuitenkaan voi nostaa määräänsä enempää sotkematta vapaarahoitteista asuntomarkkinaa. Kaikki eivät voi asua yhteiskunnan tukemissa vuokra-asunnoissa, siksi joskus on myös korkotukivaltuuksien tasoa ryhdyttävä vähentämään. Nyt tuo vähentämisvuosi on päätetty vuodeksi 2027. Silloin korkotukilainoja myönnetään 500 miljoonaa.
FAKTALAATIKKO:
– Helmikuu 2024: korkotukilainavaltuuksia nostettiin 1,5 miljardista 2,25 miljardiin euroon.
– Vuonna 2025 valtuus on ollut 1,75 miljardia.
– Vuonna 2026 korkotukilainavaltuuksia nostetaan 135 miljoonalla euroon 1,135 miljardiin ja takauslainoja lisätään 200 miljoonalla euroon 300 miljoonaa.
– Vuonna 2027 korkotukilainavaltuudet laskevat 0,5 miljardiin euroon.
– Vuonna 2024 lähes joka toinen uusi asunto aloitettiin valtion tukeman lainan avulla.
– Vuonna 2025 helpotettiin omistusasuntojen hankintaa: asuntolainojen enimmäiskesto pidennettiin 35 vuoteen, lainakatto nostettiin 95 prosenttiin ja ASP-lainojen enimmäismääriä korotettiin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat

Ruotsalaisaktivisti Greta Thunberg huutaa naama punaisena milloin minkäkin asian puolesta. Nyt aktivisti on löytänyt tiensä Ranskan ”lukiolaisprotesteihin”.

Kokoomuksen Turun valtuustoryhmästä erotettu ja sittemmin puolueen jättänyt Elina Hiltunen sanoo, ettei kokoomuksessa sallita julkista islamkritiikkiä muslimiäänestäjien menettämisen pelossa.

Ruotsin uusi translaki mahdollisti kahden lapsensa murhasta elinkautiseen tuomitun vangin siirtämisen miesten vankilasta naisvankilaan. Nyt naisvangit ja vankilan työntekijät kertovat pelosta, seksuaalisesta häirinnästä ja viranomaisten haluttomuudesta puuttua ongelmiin, raportoi Expressen.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ihmettelee kokoomuksen puheita ”bensan hinnan alentamista” koskevista neuvotteluista, kun pöydällä olevassa kokonaisuudessa ei ole ainuttakaan bensan tai dieselin hintaan vaikuttavaa toimea.

Kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee demareiden, vasemmiston ja kokoomuksen meppejä, jotka vastustivat Muslimiveljeskunnan nostamista EU:n terroristilistalle.

Islam herättää Euroopassa kasvavaa epäluuloa maanosan tulevaisuudesta. Liberaali The Economist -lehti pyrkii käsittelemään aihetta avoimesti nostamalla esiin aiheellisia ongelmia ja myös toppuuttelemalla osaa uhkakuvista. Brittilehden mukaan Eurooppa ei ole näillä näkymin romahtamassa väestönvaihtoon eikä sharia-laista ole tulossa valtavirtaa. Sen sijaan vakavampi ongelma on väkivallattomasti ja salakavalasti leviävä islamismi, joka pyrkii soluttautumaan instituutioihin, kaventamaan sananvapautta ja radikalisoimaan maltillisia Euroopassa asuvia muslimeja. Yksipuolisesta äärioikeistojahdista poiketen liberaali lehti piikittelee valtavirran politiikkaa islamin edessä vaikenemisesta ja rasismileimojen pelosta. The Economist muistuttaa, että vasemmiston haluttomuus kohdata islamin ongelmia sekä poliittisen keskikentän pelokkuus ruokkivat vastareaktioita, joilla voi olla arvaamattomia seurauksia.

Oikeusministeri Leena Meren johdolla perussuomalaiset on uudistanut Suomen kriminaalipolitiikkaa tiukempaan suuntaan. Puolue on koventanut rangaistuksia ja kiristänyt rikosvastuuta. Samalla perussuomalaiset on nostanut kansalaisten turvallisuuden ja rikosten uhrien oikeudet politiikan keskiöön. Tavoitteena on, että rikoksista seuraa oikeudenmukainen rangaistus ja uhrien asema vahvistuu.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Miko Bergbom ja kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma ajautuivat sanasotaan sosiaalisessa mediassa polttoaineiden jakeluvelvoitteen alentamisesta. Bergbom arvostelee Kaumaa harhaanjohtavasta viestinnästä ja keskustelun siirtämisestä perusteettomiin syytöksiin ilmastonmuutoksen kiistämisestä.

Valtiovarainministeriön tuoreessa virkapuheenvuorossa kyseenalaistetaan Suomen pyrkimys olla ilmastopolitiikan edelläkävijä ja toppuutellaan liiallista kunnianhimoa. Maahanmuuton osalta vain korkeasti koulutetun työvoiman tarve mainitaan. Valtiovarainministeri Riikka Purra kiittää virkamiesten realistista otetta.

Palava skuuttikasa, tuhoutuneet bussit ja kivisateessa kyyristelevät poliisit jäivät muistoksi Belgian protestiviikosta. Perjantaina poliisi otti kiinni 110 ihmistä epäiltynä mielenosoitusten yhteydessä tehdyistä väkivaltaisuuksista. Syytenimikkeistä löytyy muun muassa tuhopolttoja, vahingontekoja ja jopa aseellinen vastarinta.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää