Ei-äänen kannattajia Haagissa 5.4.2016.
Hollantilaisten enemmistö tyrmäsi EU:n ja Ukrainan välisen sopimuksen keskiviikkona järjestetyssä kansanäänestyksessä. Tulos tulkittiin syväksi epäluottamuksen osoitukseksi EU:ta kohtaan.
Kansanäänestyksen polku oli takkuinen. Ensinnäkin Hollannin vaalijärjestelmän vaatii kansanäänestykselle 300 000 kannattajaa. Nimet on kerättävä kuudessa viikossa. Sydämistyneet euroskeptikot keräsivät annetussa ajassa 430 000 nimeä.
Seuraava haaste oli äänestyspäivä, joka ajoitettiin hämmästyttävästi keskiviikolle.
Kansanäänestysten järjestäminen on tehty niin vaikeaksi, että maassa on herännyt keskustelua siitä, onko kansanäänestyksiä ollut koskaan tarkoituskaan järjestää.
Tästä kaikesta huolimatta 61 prosenttia äänestäneistä vastusti EU:n ja Ukrainan välistä sopimusta, 38,2 prosenttia kannatti sitä. Äänestysprosentin on oltava korkeampi kuin 30 prosenttia, jotta äänestys olisi pätevä. Tämäkin raja ylitettiin, NOS- ja RTL-uutiskanavat raportoivat 32.1 prosentin äänestysprosentista.
Äänestystulos ei ole hallitusta sitova, mutta kansanäänestyksen tulosta voi olla vaikea ohittaa tilanteessa, jossa maan parlamenttivaaleihin on aikaa enää noin vuosi.
Jos parlamentti päättää kuunnella kansan ääntä ja jättää EU:n ja Ukrainan välisen assosiaatiosopimuksen hyväksymättä, sopimus ei tule voimaan mutta sen hyväksytyt osat eivät myöskään lakkaa olemasta voimassa.
Tulos on merkittävä myös sen vuoksi, että Englanti järjestää kesäkuussa oman kansanäänestyksensä EU-jäsenyydestään.
Hollanti on aikaisemminkin asettunut EU:n kanssa poikkiteloin. Vuonna 2005 järjestetyssä kansanäänestyksessä maan kansalaiset äänestivät EU:n perustuslakisopimuksen selkein numeroin kumoon.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ottaa Facebookissa kantaa Iltalehden faktojen vastaiseen uutisointiin hallituksen säästöistä. Purran mukaan Iltalehti ei kanna mitään vastuuta siitä, että se johtaa ihmisiä harhaan virheellisellä uutisoinnillaan.
Ison-Britannian paikallisvaalien tulos on lähes vallankumous, sillä se merkitsee käytännössä perinteisen kaksipuoluejärjestelmän tuhoa. Nigel Faragen Reformipuolue sai vaaleissa murskavoiton, mutta se ei tunnu olevan edelleenkään uutinen Suomessa. Muualla maailmassa kylläkin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman kertoo maahanmuuton kustannusten olleen Suomelle ja Euroopalle massiivisia ja selkeästi mukanaan tuomia hyötyjä suurempia. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virénin tekemän karkean arvion mukaan maahanmuuton hintalappu Suomessa olisi noin 10,5 miljardia vuodessa perustuen hollantilaistutkimuksen tuloksiin.
Nigel Faragen maahanmuuttokriittinen ja kansallismielinen Reformipuolue pyyhki perinteisillä puolueilla pöytää Britannian paikallisvaaleissa. Konservatiivit ja työväenpuolue suorastaan romahtivat äänestäjien purkaessa raivoaan nykyvaltaa vastaan. Kahden puolueen valtakausi Britanniassa on ohitse.
Eduskunta hyväksyi tänään hallituksen esityksen ulkomaalaislain muuttamisesta äänin 103-53. Esityksen myötä turvapaikanhakijoiden tekemät uusintahakemukset vähentyvät merkittävästi eikä niiden avulla voi enää estää maasta poistamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtisen mielestä vanha laki on ollut hyvin ongelmallinen.
Ulkomaalaistaustainen väestönkasvu ei tue kunnallista verotulojen kehitystä, vaan päinvastoin heikentää kuntataloutta. Ajatuspaja Suomen Perustan aiemmissa tutkimuksissa osoitettu ilmiö maahanmuuton negatiivisista talousvaikutuksista konkretisoituu nyt Vantaalla, jonka tuloverotuotot ovat kääntyneet laskuun, vaikka kaupungin väestömäärä kasvaa.
Naudan jauheliha on loppu kaupasta. Ihmiset huolestuvat vasta silloin, kun lihatiskiltä ei enää löydy sitä, mitä on totuttu ostamaan, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen.
Suomi laittoi Sanna Marinin hallituksen aikana nimensä EU:n yli 700 miljardin euron elpymisvälineeseen, jonka Suomi ja muut ”vauraat maat” maksavat. Samalla avattiin portti uusille velkaveivauksille.
