

PS ARKISTO
Huhtasaarelta ehdotus psykoterapiajonojen purkamiseksi: Lyhytterapiaa tulisi hyödyntää tehokkaammin
Perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari on tänään jättänyt eduskunnassa toimenpidealoitteen, jossa hän ehdottaa hallitusta selvittämään, voitaisiinko jatkossa lyhytterapiaa hyödyntää tehokkaammin psykoterapiajonojen purkamisessa ulottamalla lyhytterapian hoitomuoto Kelan korvauksen piiriin.
Kansanedustaja Laura Huhtasaaren mukaan lyhytterapeuttikoulutuksen suosio on kasvanut Suomessa ja kasvaa edelleen. Kysynnän kasvaessa eri kouluttajat ovat lisänneet koulutettavien ryhmien määrää. Koulutusta on saatavilla jo useilla paikkakunnilla. Lyhytterapeutin koulutus kestää keskimäärin noin kaksi vuotta.
– Alan kouluttajat ovat kertoneet, että suosio johtuu muun muassa siitä, että mielenterveyspalveluiden kysyntä on ollut jo vuosia kasvussa. Myös kynnys avuntarpeen myöntämiseen on madaltunut. Lisäksi psykoterapeuteista on tällä hetkellä suuri pula, mikä usein hidastaa avunsaantia.
Tehokas keino käsitellä mielenterveysongelmia
Lyhytterapeuttisten menetelmien hyötyä alettiin pohtia Suomessa 1970-luvulla. Menetelmä oli silloin vastatuulessa, mutta nykyään tutkimustieto tukee terapian hyötyjä. Lyhytterapia on nimensä mukaisesti keskimäärin lyhyempää kuin pidempi terapia ja sisältää yleensä noin 7–20 käyntikertaa.
– Lyhytterapian pääasiallinen ero verrattuna pitkäkestoisempaan terapiaan on se, että se on luonteeltaan ratkaisukeskeisempää keskittyen menneisyyden läpikäymisen sijaan tulevaisuudennäkymiin. Lyhytterapialla hoidetaan lievempiä mielenterveysongelmia, eikä sitä käytetä vakavien mielenterveyshäiriöiden hoitoon, Huhtasaari muistuttaa.
– Lyhytterapia on osoittautunut monissa tapauksissa tehokkaaksi keinoksi käsitellä mielenterveysongelmia ja sosiaalisia haasteita erityisesti lievemmissä mielenterveysongelmissa. Lyhytterapialla voidaan myös ennaltaehkäistä ongelmien pahenemista.
Hallitus ottaa mielenterveysongelmat vakavasti
Huhtasaaren mielestä lyhytterapia olisi yksi tie psykoterapiajonojen purkamiseen. Nykyisin lyhytterapian koulutusta on saatavilla paljon, eikä terapia-ajan saamista lyhytterapeutille tarvitse odottaa kauan.
– Ongelmaksi voi kuitenkin koitua se, ettei lyhytterapiaan ole mahdollista saada Kelan korvausta. Kaksivuotisen koulutuksen käyneiden lyhytterapeuttien osaamista voisi hyödyntää tehokkaammin korvaamalla Kelan kautta osan käynneistä, kuten jo kuntouttavan psykoterapian kohdalla tehdään. Lyhytterapian tarjoaminen vähentää pitkäaikaisten hoitojen tarvetta ja siten säästää kustannuksia terveydenhuollolle pitkällä aikavälillä.
– Hallitus on selkeästi ottanut kasvaneet mielenterveysongelmat vakavasti. Sen tavoitteena on muun muassa vahvistaa ja kehittää lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyvää tukea. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan lakimuutoksia, joiden myötä lapset ja nuoret saisivat helpommin ja laadukkaampaa tukea mielenterveyden ongelmiin. Olisi hyvä, että myös lyhytterapian tehokkaampaa hyödyntämistä kehitettäisiin, Huhtasaari sanoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- lyhytterapia lasten ja nuorten pahoinvointi psykoterapia Kela-korvaus mielenterveysongelmat toimenpidealoite Mielenterveyspalvelut mielenterveys Terveydenhuolto Laura Huhtasaari
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Liikkumattomuus maksaa Suomelle miljardeja vuodessa – Suomi liikkeelle -ohjelma laittaa suomalaiset liikkeelle

Myös henkiseen kriisinkestävyyteen ja huoltovarmuuteen on kiinnitettävä huomiota – henkinen kriisinsietokyky ei välttämättä ole samalla tasolla aineellisten varojen kanssa

Mira Nieminen mielenterveyden haasteista: ”Yhteisömme hyvinvoinnin perusta on hyvä mielenterveys”

Mira Nieminen huolissaan nuorten tulevaisuudesta – ”Epävarmassa maailmassa nuoret tarvitsevat toivoa ja kokemusta siitä, että he voivat vaikuttaa tulevaisuutensa suuntaan”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää