

PS ARKISTO
Huhtasaarelta ehdotus psykoterapiajonojen purkamiseksi: Lyhytterapiaa tulisi hyödyntää tehokkaammin
Perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari on tänään jättänyt eduskunnassa toimenpidealoitteen, jossa hän ehdottaa hallitusta selvittämään, voitaisiinko jatkossa lyhytterapiaa hyödyntää tehokkaammin psykoterapiajonojen purkamisessa ulottamalla lyhytterapian hoitomuoto Kelan korvauksen piiriin.
Kansanedustaja Laura Huhtasaaren mukaan lyhytterapeuttikoulutuksen suosio on kasvanut Suomessa ja kasvaa edelleen. Kysynnän kasvaessa eri kouluttajat ovat lisänneet koulutettavien ryhmien määrää. Koulutusta on saatavilla jo useilla paikkakunnilla. Lyhytterapeutin koulutus kestää keskimäärin noin kaksi vuotta.
– Alan kouluttajat ovat kertoneet, että suosio johtuu muun muassa siitä, että mielenterveyspalveluiden kysyntä on ollut jo vuosia kasvussa. Myös kynnys avuntarpeen myöntämiseen on madaltunut. Lisäksi psykoterapeuteista on tällä hetkellä suuri pula, mikä usein hidastaa avunsaantia.
Tehokas keino käsitellä mielenterveysongelmia
Lyhytterapeuttisten menetelmien hyötyä alettiin pohtia Suomessa 1970-luvulla. Menetelmä oli silloin vastatuulessa, mutta nykyään tutkimustieto tukee terapian hyötyjä. Lyhytterapia on nimensä mukaisesti keskimäärin lyhyempää kuin pidempi terapia ja sisältää yleensä noin 7–20 käyntikertaa.
– Lyhytterapian pääasiallinen ero verrattuna pitkäkestoisempaan terapiaan on se, että se on luonteeltaan ratkaisukeskeisempää keskittyen menneisyyden läpikäymisen sijaan tulevaisuudennäkymiin. Lyhytterapialla hoidetaan lievempiä mielenterveysongelmia, eikä sitä käytetä vakavien mielenterveyshäiriöiden hoitoon, Huhtasaari muistuttaa.
– Lyhytterapia on osoittautunut monissa tapauksissa tehokkaaksi keinoksi käsitellä mielenterveysongelmia ja sosiaalisia haasteita erityisesti lievemmissä mielenterveysongelmissa. Lyhytterapialla voidaan myös ennaltaehkäistä ongelmien pahenemista.
Hallitus ottaa mielenterveysongelmat vakavasti
Huhtasaaren mielestä lyhytterapia olisi yksi tie psykoterapiajonojen purkamiseen. Nykyisin lyhytterapian koulutusta on saatavilla paljon, eikä terapia-ajan saamista lyhytterapeutille tarvitse odottaa kauan.
– Ongelmaksi voi kuitenkin koitua se, ettei lyhytterapiaan ole mahdollista saada Kelan korvausta. Kaksivuotisen koulutuksen käyneiden lyhytterapeuttien osaamista voisi hyödyntää tehokkaammin korvaamalla Kelan kautta osan käynneistä, kuten jo kuntouttavan psykoterapian kohdalla tehdään. Lyhytterapian tarjoaminen vähentää pitkäaikaisten hoitojen tarvetta ja siten säästää kustannuksia terveydenhuollolle pitkällä aikavälillä.
– Hallitus on selkeästi ottanut kasvaneet mielenterveysongelmat vakavasti. Sen tavoitteena on muun muassa vahvistaa ja kehittää lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyvää tukea. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan lakimuutoksia, joiden myötä lapset ja nuoret saisivat helpommin ja laadukkaampaa tukea mielenterveyden ongelmiin. Olisi hyvä, että myös lyhytterapian tehokkaampaa hyödyntämistä kehitettäisiin, Huhtasaari sanoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- lyhytterapia lasten ja nuorten pahoinvointi psykoterapia Kela-korvaus mielenterveysongelmat toimenpidealoite Mielenterveyspalvelut mielenterveys Terveydenhuolto Laura Huhtasaari
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Liikkumattomuus maksaa Suomelle miljardeja vuodessa – Suomi liikkeelle -ohjelma laittaa suomalaiset liikkeelle

Myös henkiseen kriisinkestävyyteen ja huoltovarmuuteen on kiinnitettävä huomiota – henkinen kriisinsietokyky ei välttämättä ole samalla tasolla aineellisten varojen kanssa

Mira Nieminen mielenterveyden haasteista: ”Yhteisömme hyvinvoinnin perusta on hyvä mielenterveys”

Mira Nieminen huolissaan nuorten tulevaisuudesta – ”Epävarmassa maailmassa nuoret tarvitsevat toivoa ja kokemusta siitä, että he voivat vaikuttaa tulevaisuutensa suuntaan”
Viikon suosituimmat

Taksiraiskaukset kasvussa: Helsingin Sanomat pyrkii peittelemään sitä, että tekijät ovat pääosin maahanmuuttajataustaisia
Helsingin Sanomat uutisoi taksikuskien seksuaalirikosten räjähdysmäisestä kasvusta Helsingissä. Otsikko ja juttu pyrkivät vierittämään vastuuta vuoden 2018 taksiuudistukselle, vaikka lehden läpi käymässä aineistossa jokainen tuomittu tekijä oli maahanmuuttajataustainen.

Ilhan Omar: ”En tietääkseni nainut veljeäni” – kansanedustajan epäillään esiintyneen väärällä nimellä koko uransa ajan
Somalitaustaiseen kansanedustajaan kohdistuu useita rikostutkintoja ja kohuväitteitä. Rikosepäilyjen todistaminen todeksi voi olla vaikeaa, koska Ilhan Omarin virallista syntymäaikaa ei tiedetä ja koska tutkintaan liittyvien henkilöiden mahdollisten sukulaisuussuhteiden todistaminen vaatisi DNA-testejä. Omasta mielestään Ilhan Oman on viaton eikä "tietääkseen" ole mennyt naimisiin oman veljensä kanssa.

Kymmenen vuotta Suomessa ja edelleen tulkki mukana – onko tämä onnistunutta kotoutumista?
Kotoutumiskoulutuksessa työskentelevän opettajan mukaan osa kotoutuksen opiskelijoista jää kiertämään koulutuksesta toiseen ilman, että kielitaito tai valmiudet työelämään kehittyvät riittävästi. Jos sama ihminen palaa vuodesta toiseen kotoutumisjärjestelmän lähtöruutuun, opettajan mielestä on kysyttävä, miksi järjestelmä ei toimi.

Huumoria Yleisradion tapaan: luontotoimittaja ehdottaa persujen siirtoa Afrikkaan nauttimaan mieleisestään maisemasta
Ylen toimittaja leukailee verkostoitumispalvelu Linkedinissä, että jospa kaikki perussuomalaiset siirrettäisiin pysyvästi Afrikan köyhille alueille. Ehdotus saa somessa arvoisensa vastaanoton.

Työeläkkeet ovat lakisääteistä vakuutuspohjaista sosiaaliturvaa ja kuuluvat julkiseen talouteen – siksi ne kuuluvat myös perussuomalaiseen säästöpakettiin
Eläkkeet muodostavat noin neljänneksen julkisen talouden noin 160 miljardin euron kokonaismenoista eli noin 40 miljardia euroa. Valtion työntekijöiden eläkkeet maksetaan valtion talousarviosta. Julkisen talouden alijäämän vuoksi julkisia menoja on pakko karsia, siksi eläkejärjestelmänkin tulee osallistua talkoisiin, kirjoittaa tekniikan tohtori, kansantaloustieteilijä ja valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren.

Tilastokeskus: Poliisin tietoon tuli 836 lapsenraiskausta – kasvua 61,7 prosenttia, pahoinpitelyrikoksissa odotettavissa uusi ennätys
Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat tammi–syyskuun seksuaalirikosten määräksi yhteensä 8 000 tapausta. Poliisin tietoon tuli 36 500 pahoinpitelyrikosta, mikä on 10,7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Niiden määrä on kasvamassa uuteen kaikkien aikojen ennätykseen.

Junnila lataa suorat sanat ay-ekonomistille: ”Eivät kai ulkomaiset osaajat sosiaaliturvan vuoksi Suomeen tule?”
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila tyrmää Facebook-kirjoituksessaan STTK:n pääekonomistin Patrizio Lainan väitteet sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista ulkomaisiin osaajiin. Junnila muistuttaa, että Suomen oleskeluluvan tuloraja alittaa Ruotsin tason lähes puolella, ja vaatii rajan tuntuvaa nostamista. Junnilan mukaan talouskeskustelulla halutaan vain peittää SDP:n omien säästöesitysten täydellinen puuttuminen.

Yle pyrki harhauttamaan kutsumalla Ranskan mellakoitsijoita ”nuoriksi” – seurauksena yhteisöhuomautus X-alustalla
X-alustan käyttäjät antoivat Yleisradiolle yhteisöhuomautuksen harhaanjohtavasta uutisoinnista Ranskan mellakoista. Syy piilee Ylen jutussa ja X-somenostossa, joissa toimittajat kutsuvat mellakoitsijoita laajalti "nuoriksi". Tämä sanavalinta häivyttää tehokkaasti väkivallan ja ryöstelyn taustalla olevat vasemmistolaiset ryhmät.

Vantaan väestö vaihtuu eurooppalaisittain harvinaisen kovaa vauhtia – talous velkaantuu
Vantaan ulkomaalaistaustaisten osuus on noussut noin 30 prosenttiin muutamassa vuosikymmenessä. Kaupungin vuoden 2025 tulos oli 79,7 miljoonaa euroa alijäämäinen, ja velka kaksinkertaistuu kolmessa vuodessa. Kantasuomalaiset ovat jo äänestäneet jaloillaan.

Vantaan vetovoima koetuksella: Asukkaat vaihtuvat, asuntojen arvo sulaa
Kotimaan muuttotappio, voimakkaasti muuttunut väestörakenne ja laskevat asuntojen hinnat herättävät kysymyksen siitä, millaiseksi kaupungiksi Vantaa on kehittymässä – ja kenelle se on tulevaisuudessa houkutteleva.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää













