Valtiovarainministeri Riikka Purra pohtii Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa alityöllistymisen ongelmia ja työllistymisen haasteita. Työllisyysaste ei kerro koko totuutta Suomen työllisyystilanteesta, sillä Suomessa on tälläkin hetkellä satojatuhansia ihmisiä, jotka eivät joko ole työmarkkinoiden piirissä tai joiden työvoimapanos ei ole täysin käytössä.

Suomen työmarkkinoilla työvoiman tilanne on viime vuosina muuttunut erikoiseksi, sillä työllisyysaste on pysynyt näennäisen korkealla tasolla, vaikka samaan aikaan työttömiä on TEM:in tilastojen mukaan satojatuhansia.

Joulukuun työllisyyskatsauksen mukaan laajan työttömyyden eli työttömien työnhakijoiden ja palveluissa olleiden yhteismäärä on 36 700 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Laajan työttömyyden nousu johtui työttömien työnhakijoiden määrän lisääntymisestä.

Uusi hallitus tekee työllisyyttä vahvistavaa politiikkaa ja puuttuu samalla kannustinloukkuihin, eli pyrkii eri keinoilla poistamaan työnteon kannustinongelmia. Jatkossa työnteko siis on entistä kannattavampaa.

Valtiovarainministeri Riikka Purra onkin korostanut, kuinka työmarkkinoilla tulisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, kuinka paljon työn tai lisätyön tekeminen kannattaa työntekijälle itselleen.

Alityöllistymisen ongelmat heijastuvat laajalle

Suomessa on tällä hetkellä satojatuhansia ihmisiä, jotka eivät joko ole työmarkkinoiden piirissä tai joiden työvoimapanos ei ole täysin käytössä. Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa tänään vieraillut valtiovarainministeri on huolissaan työvoiman vajaakäytöstä.

Valtiovarainministeri korostaa, että kyseinen joukko ei ole yhtenäinen, vaan mukana on ihmisiä hyvin monenlaisista tilanteista.

– Osa heistä saattaa olla heikossa kunnossa tai muuten sellaisissa ongelmissa, etteivät pysty osallistumaan työmarkkinoille. Joillakin työkyky on sellaista, että he voisivat osallistua työelämään vähän, mutta syystä tai toisesta mahdollisuutta ei ole, Purra sanoo.

Alityöllistymisen ongelmana on se, että palkka ei usein ole riittävä elämisen kustannusten kattamiseen, jolloin henkilö joutuu turvautumaan tulonsiirtoihin palkan ohella. Julkisen talouden kroonisen alijäämätilanteen takia ei kuitenkaan voida pitää toivottavana, että Suomessa yhä kasvava joukko työllisiä pysyvästi on tulonsiirtojen varassa.

Ruotsissa kokemusta arvostetaan työmarkkinoilla

Myös työntekijän ikä saattaa vaikeuttaa työllistymistä. Purralle tulee henkilökohtaisesti paljon palautetta yli 50-vuotiailta työnhakijoilta, jotka ovat kertoneet työllistymisen vaikeuksista.

– Hyvälläkin CV:llä varustettujen yli 50-vuotiaiden on työttömäksi jäätyään vaikea saada työtä. Pidän tätä huolestuttavana, koska tässä ryhmässä on suuria osaajia, joilla on paljon annettavaa työmarkkinoille. Monilla ei ole myöskään enää pieniä lapsia, joiden sairaspoissaolojen takia tarvitsisi jäädä työpäivän ajaksi kotiin, Purra sanoo.

Kouluttautuneiden ja osaavien työnhakijoiden kokemusta olisi syytä nostaa arvoon työmarkkinoilla. Purra kehottaakin myös työnantajapuolta katsomaan peiliin asiassa. Valtiovarainministeri huomauttaa, että jo naapurimaassamme Ruotsissa yli viisikymppisten työpanosta arvostetaan hyvin eri tavalla kuin meillä.

– Kun Ruotsissa avaa television tai käy palveluissa – katselee ympärilleen, niin nopeasti huomaa, että siellä töissä on hieman vanhempaakin ikäluokkaa.

Hallitus puuttuu nuorten mielenterveyden ongelmiin

Nuorempien ikäluokkien esteenä osallistua työelämään on tänä päivänä yhä useammin mielenterveyden ongelmat. Eri tutkimusten mukaan jopa noin 20–25 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä – ja ne ovat koululaisten ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia. Erilaisia häiriöitä voi olla useampia yhtä aikaa.

Mielenterveyden ongelmat voivat estää myös opiskelut. Purra pitää tilannetta suurena inhimillisenä tragediana.

– Se on tragedia myös kansantaloudellisesti, koska nuorilla olisi edessään vielä vuosikymmenien työura. Kansantalouden osalta puhutaan siis valtavista menetetyistä summista. Oleellista olisikin, että mielenterveyden ongelmiin saisi apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta ongelmia voisi ehkäistä ennalta.

Hallitusohjelmassa on kirjauksia matalan kynnyksen mielenterveysavun ja -palveluiden saatavuuden parantamisesta myös lapsille ja nuorille, eli niin sanotusta terapiatakuusta.

– Kaikki olisi kotiinpäin, kun ihmisiä saataisiin takaisin työmarkkinoille edes vähän. Toiset tarvitsevat enemmän apua, toiset vähemmän. Tällä hallituksella ja nykyisellä työministerillä on selviä haluja korjata asioita, valtiovarainministeri Purra sanoo.

SUOMEN UUTISET