

PS ARKISTO
Myös henkiseen kriisinkestävyyteen ja huoltovarmuuteen on kiinnitettävä huomiota – henkinen kriisinsietokyky ei välttämättä ole samalla tasolla aineellisten varojen kanssa
Kriisiajan huoltovarmuus ja sen ylläpitäminen on valtion keskeinen tehtävä kriiseihin varautumisessa ja niiden ennakoinnissa. Kansalaisten henkinen kriisinkestävyys on kuitenkin monimutkaisempi ja vaikeasti mitattava asia, jonka vahvistaminen on yhtä tärkeää, pohtii asiasta kirjallisen kysymyksen jättänyt kansanedustaja Jaana Strandman.
Kotimaisen ruuantuotannon, hyvien huoltoyhteyksien, laajojen raaka-ainevarastojen sekä toimivan energianjakelun pitää olla kunnossa mahdollisten vakavien kriisien sattuessa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman toivoo, että näiden asioiden lisäksi kiinnitettäisiin enemmän huomiota myös suomalaisten henkiseen kriisinkestävyyteen, joka viime vuosina on ollut koetuksella.
– Meillä saattaa olla täydet viljavarastot ja raaka-ainevarastot ennalta tunnistamattomia kriisejä varten, mutta kansalaisten henkinen pääoma ja kyky sietää kriisejä ei välttämättä ole samalla tasolla konkreettisten varojen kanssa.
– Henkinen resilienssi on ihmisen kykyä sietää erinäisiä häiriötiloja arjessa sekä ympäristössä. Viimeisimpänä mittavana esimerkkinä on yhteiskuntaa ravistellut koronapandemia. Koronapandemia testasi konkreettisesti ihmisten arjen fyysistä sekä eritoten henkistä sietokykyä.
– On tärkeää tiedostaa ja tehdä toimenpiteitä sen suhteen, miten voimme vahvistaa ihmisten kykyä sietää erinäisiä kriisejä ja sitä kautta vahvistaa henkistä huoltovarmuutta, Strandman sanoo.
Mielenterveyden ongelmat ovat kasvaneet
– Viime vuosina ihmisten mielenterveyden ongelmat ovat kasvaneet, ja mielenterveydellinen tasapaino on suorassa yhteydessä kykyyn sietää kriisejä ja uhkia. Ilman tasapainoista mielenterveyttä on haasteellista varautua, ennakoida ja toimia turvallisuutta ja perustoimintoja uhkaavissa kriisitilanteissa, jotka voivat kohdata nopeastikin. Henkiseen huoltovarmuuteen on kiinnitettävä huomiota ja varauduttava kansalaisia kouluttaen, opastaen ja ohjaten, kertoo Strandman.
Asiaa tulisi Strandmanin mielestä tarkastella eri ministeriöiden välillä poikkihallinnollisesti, koska henkinen kriisinkestävyys koskee ainakin puolustus-, sosiaali- ja terveys- sekä elinkeinopolitiikkaa.
Strandman esittää asianomaisen ministerin vastattavaksi kysymyksen, kuinka kansalaisten henkinen kriisinkestävyys huoltovarmuuden osalta huomioidaan ja mihin toimenpiteisiin sen takaamiseksi ryhdytään.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- henkinen huoltovarmuus henkinen kriisinkestävyys Jaana Strandman mielenterveyden ongelmat henkinen kestokyky kriisinkestävyys koronapandemia kriisitilanteet mielenterveys Huoltovarmuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Itämeren energiaturvallisuus on keskeinen osa Suomen turvallisuutta – ”Tiiviimpi yhteistyö alueen maiden kanssa parantaa kriisivalmiuttamme ja varautumistamme”

Strandman: Sähköyhtiöiden ylisuuret voitot tulisi palauttaa kuluttajille

Valiokunnan puheenjohtaja Simula Zagrebissa: “Ruoantuotanto on maatalouden tärkein tehtävä”

Mäenpää muistutti käteisen tärkeydestä osana huoltovarmuutta – “Minua pidettiin vanhanaikaisena”

Mira Nieminen mielenterveyden haasteista: “Yhteisömme hyvinvoinnin perusta on hyvä mielenterveys”

Huhtasaarelta ehdotus psykoterapiajonojen purkamiseksi: Lyhytterapiaa tulisi hyödyntää tehokkaammin
Viikon suosituimmat

Elon Muskin “nörttitiimi” sulki USA:n kehitysapuviraston – demokraatit raivoissaan
Demokraattien luoman USAID-sotkun selvittäminen on vasta alkanut. Jo nyt on paljastunut, että veronmaksajien rahoja on hätäavun sijasta käytetty LGBTQ- ja DEI-ideologioiden levittämiseen. Rahaa on käytetty myös median lahjomiseen eri puolilla maailmaa. Jatkossa Afganistanin talebanit joutuvat tulemaan toimeen ilman USAID-kondomeja. Rahankäyttöä tutkinut Elon Muskin "nörttitiimi" on jo saanut tappouhkauksia.

Kansanedustaja Sanna Antikainen teki selvitystyön toimittajien puolesta: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on jakanut oppositiolle enemmän puheenvuoroja kuin edellinen puhemies Matti Vanhanen
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.

Vanha valtamedia johtaa harhaan uutisoidessaan maahanmuutosta – lukijoita vedätetään osatotuuksilla ja valikoiduilla tiedon palasilla
Useimmiten asiat alkavat mennä pieleen, kun perinteisen valtamedian sähköpostiin ilmestyy tiedote maahanmuuton vaikutuksia, etenkin taloudellisia vaikutuksia, käsittelevästä tutkimuksesta. Myös elinkeinoelämän lobbarit rakentavat omissa julkaisuissaan maahanmuuton vaikutuksista ruusuista kuvaa. Lähes aina pimentoon jää tavallisen veronmaksajan näkökulma, vaikka hän lopulta joutuu maahanmuuton kulujen maksajaksi.

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Ex-puhemies Matti Vanhanen puhuu pötyä, ja media jättää yleisön virheellisen tiedon varaan – tilastot osoittavat, etteivät väitteet Halla-ahon puolueellisuudesta pidä alkuunkaan paikkaansa
Entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on syyttänyt tiedotusvälineissä nykyistä puhemiestä Jussi Halla-ahoa (ps.) puolueellisuudesta puheenvuorojen jakamisessa eduskunnan kyselytunneilla. Väitteet ovat saaneet laajaa huomiota mediassa, joka on kritiikittömästi toistanut niitä ilman faktapohjaista tarkastelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen omien tutkimusten perusteella väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa.

Vasemmistoliitto ottaisi vastaan kaikki ihmiset, jotka vain pääsevät rajan yli Suomeen – Mäkelä: Vaarallista puhetta – ”Jos kaikki otettaisiin vastaan, se väki ei lopu koskaan”
Vasemmistoliitto ei tue rajaturvallisuuslain jatkamista, ja vasemmisto haluaa myös lisää työperäistä maahanmuuttoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä muistuttaa, että myös EU-komissio on nyt hyväksynyt sen, että turvapaikanhaun voi rajalla keskeyttää tietyssä tilanteessa.

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.