Kriisiajan huoltovarmuus ja sen ylläpitäminen on valtion keskeinen tehtävä kriiseihin varautumisessa ja niiden ennakoinnissa. Kansalaisten henkinen kriisinkestävyys on kuitenkin monimutkaisempi ja vaikeasti mitattava asia, jonka vahvistaminen on yhtä tärkeää, pohtii asiasta kirjallisen kysymyksen jättänyt kansanedustaja Jaana Strandman.

Kotimaisen ruuantuotannon, hyvien huoltoyhteyksien, laajojen raaka-ainevarastojen sekä toimivan energianjakelun pitää olla kunnossa mahdollisten vakavien kriisien sattuessa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman toivoo, että näiden asioiden lisäksi kiinnitettäisiin enemmän huomiota myös suomalaisten henkiseen kriisinkestävyyteen, joka viime vuosina on ollut koetuksella.

– Meillä saattaa olla täydet viljavarastot ja raaka-ainevarastot ennalta tunnistamattomia kriisejä varten, mutta kansalaisten henkinen pääoma ja kyky sietää kriisejä ei välttämättä ole samalla tasolla konkreettisten varojen kanssa.

– Henkinen resilienssi on ihmisen kykyä sietää erinäisiä häiriötiloja arjessa sekä ympäristössä. Viimeisimpänä mittavana esimerkkinä on yhteiskuntaa ravistellut koronapandemia. Koronapandemia testasi konkreettisesti ihmisten arjen fyysistä sekä eritoten henkistä sietokykyä.

– On tärkeää tiedostaa ja tehdä toimenpiteitä sen suhteen, miten voimme vahvistaa ihmisten kykyä sietää erinäisiä kriisejä ja sitä kautta vahvistaa henkistä huoltovarmuutta, Strandman sanoo.

Mielenterveyden ongelmat ovat kasvaneet

– Viime vuosina ihmisten mielenterveyden ongelmat ovat kasvaneet, ja mielenterveydellinen tasapaino on suorassa yhteydessä kykyyn sietää kriisejä ja uhkia. Ilman tasapainoista mielenterveyttä on haasteellista varautua, ennakoida ja toimia turvallisuutta ja perustoimintoja uhkaavissa kriisitilanteissa, jotka voivat kohdata nopeastikin. Henkiseen huoltovarmuuteen on kiinnitettävä huomiota ja varauduttava kansalaisia kouluttaen, opastaen ja ohjaten, kertoo Strandman.

Asiaa tulisi Strandmanin mielestä tarkastella eri ministeriöiden välillä poikkihallinnollisesti, koska henkinen kriisinkestävyys koskee ainakin puolustus-, sosiaali- ja terveys- sekä elinkeinopolitiikkaa.

Strandman esittää asianomaisen ministerin vastattavaksi kysymyksen, kuinka kansalaisten henkinen kriisinkestävyys huoltovarmuuden osalta huomioidaan ja mihin toimenpiteisiin sen takaamiseksi ryhdytään.

Suomen Uutiset