Humanitaarinen maahanmuutto ei hyödytä julkista taloutta

OECD:n maahanmuuttoa käsittelevän raportin tuloksista on vedetty mediassa varsin harhaanjohtavia johtopäätöksiä. Tutkimuksessa esitetään Suomen osalta maahanmuuton nostaneen bruttokansantuotetta 0,16 prosenttia. Tutkimuksen kantavana ongelmana on kuitenkin maahanmuuttajien tarkasteleminen yhtenä ryhmänä – tämä vastaa tilannetta, jossa hehkutettaisiin jalkapallo-ottelun tuloksista kertomalla montako maalia yhteensä tehtiin, mutta jättäen mainitsematta, kumpi joukkue maalit teki.

Tutkimuksessa toki todetaan, että maahanmuuttajaryhmien eritteleminen maahanmuuton syyn mukaan olisi ollut informatiivisempi vaihtoehto. Tarvittavan datan puuttumisen todetaan kuitenkin estäneen tarkasteltavien maahanmuuttajien jaottelun. Tutkimuksessa nostetaan kuitenkin esiin lukuisissa kohdissa työperustaisen ja humanitaarisen maahanmuuton erilaiset taloudelliset vaikutukset.

Maahanmuuttajien maksamien verojen ja sosiaaliturvamaksujen ja heidän saamiensa tulonsiirtojen ja käyttämien julkisten palveluiden tarkastelussa maahanmuuttajat tuovat positiivisimmat taloudelliset vaikutukset Luxemburgille ja Sveitsille. Molempien maiden kohdalla tutkimuksessa todetaan tämän johtuvan siitä, että maahanmuuttajat ovat kyseisissä maissa suurelta osin korkeasti koulutettuja, hyvin työllistyneitä vauraista maista tulleita muuttajia.

Maahanmuutolla todetaan olevan negatiivisin vaikutus Saksan ja Ranskan talouksille. Molemmat maat ovat olleet pitkään laajamittaisen maahanmuuton kohdemaita ja syyksi negatiiviseen taseeseen todetaan iäkkäiden ja jo eläkkeellä olevien maahanmuuttajien määrän olevan suuri. Monissa OECD-maissa laajamittainen maahanmuutto on suhteellisen uusi ilmiö ja muuttajien ikäjakauma on siis varsin nuori, mikä vähentää maahanmuuttajista tulevia eläkemenoja. Toisaalta vaikka maahanmuuttajista merkittävä osa on työikäistä väestöä, nostetaan maahanmuuttajien korkeampi työttömyys tutkimuksessa esiin.

Julkisten palveluiden käyttö on maahanmuuttajien osalta laskettu pitkälti kantaväestön käytön mukaan. Esimerkiksi terveydenhuollon käytöstä todetaan datan puuttumisen estäneen tarkempien laskelmien tekemisen. Tutkimuksessa todetaan myös, että esimerkiksi maahanmuuttajien integroimisesta tulevat kustannukset on rajattu tarkastelusta pois.

Tutkimuksesta on nostettu esiin Suomen bruttokansantuotteen nousseen maahanmuuton seurauksena 0,16 prosenttia. Mikäli kaikki julkiset kulut, maanpuolustus pois lukien, jaetaan myös maahanmuuttajien kesken, laskee maahanmuuton tase tutkimuksen mukaan -0,13 prosenttia negatiiviseksi.

Vaikka tutkimuksen peruslähtökohta on puutteellinen, tuodaan tutkimuksessa kuitenkin esiin hyödyllistä tietoa aihepiiristä. Esimerkiksi aihetta käsittelevien aiempien tutkimusten tarkastelussa viitataan Australiassa tehtyihin laskemiin maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista. Näiden mukaan humanitaarisin syin maahan muuttava henkilö on vielä keskimäärin 10–15 vuoden maassa asumisen jälkeen taloudellisilta vaikutuksiltaan negatiivinen.

Suomen Perusta -ajatuspaja on käynnistämässä tutkimusta, jossa tarkastellaan maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia Suomelle. Tutkimus tulee täydentämään OECD:n raportissa esitettyjä tietoja.

Simo Grönroos
Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja