PS ARKISTO
Perussuomalaisten kansanedustaja Petri Huru kertoo suden kiintiömetsästyksen etenevän nopeasti ja paljastaa susikannan olevan selvästi suurempi kuin mitä viralliset arviot kertovat. Huru vaatii kriittisempää tarkastelua Luken kanta-arvioihin ja peräänkuuluttaa metsästyksen roolia susikannan hallinnassa.
Eduskunnan demokraattisesti ja selvällä enemmistöllä (135–35) hyväksymä metsästyslain muutos mahdollisti suden kiintiömetsästyksen kymmenen vuoden tauon jälkeen, kun se on poikkeusluvilla ollut mahdotonta jatkuvien valitusten vuoksi.
– Vuodenvaihteessa alkanut metsästys on edennyt ripeästi, ja sadan suden kiintiöstä on reilun kahden viikon jälkeen kaatamatta enää kuusitoista sutta, mikä kertoo osaltaan suuresta susien määrästä ja tarkoittaa sitä, että Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanta-arvioita on tarkasteltava kriittisesti, kertoo kansanedustaja Petri Huru.
– Kiintiöalueilla metsästyksen yhteydessä tehdyt susihavainnot kertovat niitä olevan vähintään kaksinkertainen määrä Luken kanta-arvioon (560 sutta marraskuussa 2025) ja alueiden metsästyskiintiöihin verrattuna. Sen myötä Luken malleilla määritetyn suden suotuisan suojelun taso (273 sutta) ei ole vaarassa eikä sutta olla tappamassa sukupuuttoon Suomesta.
Sudenmetsästys on herättänyt myös vastustusta, joka on suurimmalta osin politisoitunut eduskunnan äänestystuloksen mukaisesti äärivasemmalle ja vihreisiin. Kritiikkiä esitetään pääasiassa tunnepohjaisesti, kun jopa kansanedustajatasolla todetaan, ettei susi ole tappanut ihmistä yli sataan vuoteen.
– Siinä ei tarvitse olla edes korkeakoulutettu, kun voi todeta, ettei se olisi ollut mahdollistakaan, koska susia ei ole ollut. Ne on 1900-luvun alkupuolella hävitetty Suomesta ja niistä on maksettu niin sanottua tapporahaa aina 1970-luvulle saakka, Huru huomauttaa.
– Suomen susikanta onkin alkanut lisääntymään vasta tuon jälkeen, kuten käy ilmi Luken tilastoista. Suden hyökkäyksistä ihmisen kimppuun on kuitenkin raportoitu Hollannissa sekä Italiassa, ja Suomessa viime vuonna Lopella koiraansa suojelleen ihmisen päälle käynyt eläin varmistui Luken DNA-testeissä sudeksi ja lopetettiin.
Vahvistunut susikanta aiheuttaa kalliista suojaustoimista huolimatta valtavasti vahinkoja niin poro- kuin lammataloudelle sekä muille tuotanto- ja kotieläimille. Suurpetojen aiheuttamista vahingoista maksetaan jopa 10 miljoonan euron korvaukset vuosittain. Kustannuksia tuli yli viisi miljoonaa euroa lisää myös EU:n SusiLIFE-hankkeesta, jolla on tavoiteltu ihmisen ja suden rinnakkaiseloa.
– Suurten korvausten maksamisen sijaan on järkevämpää ja kustannustehokkaampaa hillitä susikannan kasvua ja saattaa se metsästyksen avulla sosiaalisesti hyväksyttävälle tasolle. Samalla se kasvattaa suden hyväksyttävyyttä, ja myös kymmenen vuoden aikana kadonnut ihmispelko lisääntyy ja vahingot vähenevät. Petokantoja säätelemällä voidaan turvata myös luonnon monimuotoisuutta, sillä liian suuri suurpetokanta estää perinnebiotooppien, joilla elää jopa neljännes uhanalaisista lajeistamme, hoitamisen laiduntamalla.
– Jatkossa on tärkeää ilmoittaa petohavainnoista ja myös kerätä ulostenäytteitä, jotta saadaan lisättyä luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä Luken kanta-arvioihin. Niiden pohjalta tullaan, turvallisuuden lisäämisen ja vahinkojen vähentämisen lisäksi, kohdentamaan Riistakeskuksen tulevia suurpetometsästyksen kiintiöalueita ja -määriä, Huru päättää.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Metsästäjäliiton kyselyssä sudenmetsästyksen johtajat sanovat käytännön kokemuksellaan, että susia on Suomessa vähintään tuplasti enemmän kuin virallinen arvio näyttää. Tämä selittää miksi kiintiöt tuntuivat riittämättömiltä vahinkojen hallintaan.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen syyttää vihreitä susikeskustelun kärjistämisestä ja varoittaa, että virheelliset väitteet rohkaisevat häiriköimään laillista kiintiömetsästystä. Antikainen puolustaa metsästäjiä ja korostaa, että susikannan hallinta perustuu lakiin, tutkittuun tietoon ja viranomaisten valvontaan.
Perussuomalaisten kansanedustaja Merja Rasinkangas ihmettelee Ilta-Sanomien uutisointia 2.1. susilakiin liittyen ja syyttää vihreitä todellisuuden sivuuttamisesta. Rasinkanhas korostaa, että susien ja ilvesten aiheuttamat vahingot koettelevat poronhoitoa ja maataloutta. Hän pitää kiintiömetsästyksen jatkamista ainoana keinona petokantojen palauttamiseksi hallintaan.
Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen varoittaa susien rohkeasta liikkumisesta taajamissa ja korostaa, että kannanhoidollinen metsästys auttaa turvaamaan sekä ihmisten että kotieläinten arjen. Reijonen painottaa, että susien on palattava luontaiseen elinympäristöönsä kauemmas asutuksesta.
Suden kannanhoidollinen metsästys on pian todellisuutta Suomessa. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta sai tiistaina 9. joulukuuta valmiiksi mietintönsä metsästyslain muuttamisesta. Valiokunta ehdottaa säännöstä suden ympärivuotisesta rauhoituksesta poistettavaksi metsästyslaista. Valiokunnan perussuomalaiset pitävät muutosta välttämättömänä.
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan Suomessa eletään outoja aikoja. Miss Suomi menettää kruununsa ystävänsä ottaman ja jakaman kuvan vuoksi, mutta useista vakavista väkivaltarikoksista tuomittu rap-artisti palkitaan Emma-ehdokkuuksilla.
Tilastokeskuksen rekisteriaineisto kertoo vääjäämättömästä muutoksesta pääkaupunkiseudulla. Nuorista yhä suurempi osa on taustaltaan maahanmuuttajia ja vanhat kantasuomalaiset kuolevat pois. Jos segregaatio etenee nykyvauhtia ja kansalaisten yhteisyys katoaa, koko perinteistä yhteiskuntaamme uhkaa mureneminen ja sortuminen.
Pääkaupunkiseudulle on kasaantunut selkeitä maahanmuuttajataustaisten ihmisten keskittymiä. Ajatuspaja Suomen Perustan tutkimus osoittaa, että pääkaupunkiseudulla on jo 16 asuinaluetta, joissa enemmistö ARA-asukkaista, eli kaupunkien vuokra-asuntojen asukkaista on ulkomaalaistaustaisia.
Viikko sitten Ylen pääuutislähetys uutisoi, että "maahanmuuttoviraston agentti ampui siviilin tämän omaan autoon" Minneapolisissa. Ampumavälikohtauksesta on sen jälkeen saatu uutta tietoa silminnäkijöiden kuvaamilta videoilta, jotka osoittavat, että asiat eivät menneet ihan niin suoraviivaisesti kuin valtamedia meille kertoi. Oikeusministeriö aikoo tutkia surmansa saaneen naisen partnerin yhteydet äärivasemmistolaisiin aktivistiryhmiin.
Britannian työväenpuolue aikoo korvata virallisessa hallituksen määritelmässä ”islamofobian” termillä ”muslimeihin kohdistuva vihamielisyys”. Tämä saattaa arvostelijoiden mukaan sisältää riskin mielipidekontrollista. Islamin erityissuoja saattaisi estää uskonnon oikeutetun kritiikin ja loisi käytännössä uuden jumalanpilkkalain.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jorma Piisinen arvostelee Facebook-kirjoituksessaan SDP:tä ja edellisiä hallituksia Suomen taloustilanteen heikentämisestä. Piisisen mukaan nykyinen hallitus joutuu korjaamaan vuosikymmenien aikana syntynyttä velkaantumista ja rakenteellisia ongelmia.
Iranin uusimman kansannousun symboliksi on noussut kuva, jossa nuori nainen sytyttää savukkeensa uskonnollista johtajaa esittävällä julisteella. Enää tupakan sytykkeeksi kelpaava, liekehtivä ajatolla Ali Khamenei on nyt ikoni, jota levitetään urakalla sosiaalisessa mediassa eri versioina.
Tilastotieteilijä Samuli Salmisen tutkimus "Maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot pääkaupunkiseudulla" kertoo Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen pohjalta maahanmuuton sosioekonomisista avainluvuista pääkaupunkiseudulla. Tutkimuksen ensimmäinen versio on julkaistu vuonna 2023.
Oikeusministeri Leena Meren mukaan ulosottolakia kehitetään parhaillaan, jotta ulosottovelallisten asema paranee. Jatkossa ulosotossa olevat varat on tarkoitus kohdentaa niin, että pääomakin lyhenee. Siten helpotetaan ulosottovelallisten mahdollisuuksia käydä töissä ja lyhentää velkojaan.
