Espoossa asuva Sami Palviainen pöyristyi, kun hänelle täysin vieraan henkilön salassa pidettäväksi luokiteltuja potilastietoja sisältänyt kirje tipahti postilaatikkoon elokuun alussa.

Olin käynyt asioimassa hammaslääkärissä ja luulin, että kirje liittyi tuohon asiaan. Aloin lukemaan nimelläni tulleen kirjeen papereita ja huomasin, että ne eivät liittyneet minuun millään tavalla vaan minulle täysin tuntemattomaan henkilöön, Sami Palviainen kertoo.

Kirje oli lähetetty eräältä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin eli HUSin poliklinikalta ja se oli päivätty 16. heinäkuuta.

– Kirjeessä oli saate ja kolme liuskaa tekstiä. Papereiden otsikoiden perusteella mukana olivat henkilöstä tehdyt toiminta- ja työkyvyn arvioinnit, toimenpiteet, henkilö- ja työhistoria, terveysdiagnoosit ja arvio miten hän kykenee huolehtimaan itsestään, tietoja omaisista eli erittäin arkaluontoista aineistoa, Palviainen luettelee.

Kirje joutui väärälle
postituslistalle?

Palviainen soitti kirjeessä olevaan puhelinnumeroon ja kertoi tapahtuneesta poliklinikan työntekijälle.

– Hän pahoitteli kovasti tapahtunutta, kun ihmettelin miten toisen henkilön tiedot ovat voineet sotkeutua ja tulla minulle. Työntekijän mukaan vastaavaa ei ole käynyt 15 vuoden aikana kuin kaksi kertaa. Hän epäili, että saamani kirje oli joutunut väärälle postituslistalle.

Omien potilastietojen joutuminen vääriin käsiin tai tietojen sotkeutuminen alkoi pelottaa Palviaista.

– Poliklinikan työntekijä tarkasti, jotta tuon toisen henkilön tiedot eivät ole sotkeutuneet minun potilastietoihin. Hän sanoi, että mikäli niin olisi käynyt, ne pitäisi ottaa sieltä pois.

”Selvitetään tiimipalaverissa”

Puhelimessa Palviaiselle kerrottiin, että potilastietojen joutuminen vääriin käsiin selvitetään poliklinikan tiimipalaverissa.

– Se tuntui olevan arka asia. En uskonut, että näin voisi käydä. Mikäli minun tietoni päätyisivät väärään osoitteeseen, en olisi tyytyväinen asian käsittelyyn pelkän tiimin keskuudessa. Harmittaa tuon virheen kohteeksi joutuneen henkilön puolesta.

Palviainen soitti HUSin potilasasiamiehelle, mutta soitto ohjautui vain puhelinvastaajaan. Lisäksi hän otti yhteyttä tietosuojavaltuutetun toimiston neuvontaan.

– Sieltä sanottiin, etteivät arkaluontoiset potilastiedot saisi päätyä väärälle henkilölle.

Syö luottamusta tietosuojaan

Palviainen muutti perheensä kanssa Kiteeltä Espooseen kesällä. Kiteellä asuessaan Palviainen toimi kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtajana sekä perussuomalaisten valtuustoryhmän ja Kiteen Perussuomalaisten puheenjohtajana. Lisäksi hän oli perussuomalaisten Pohjois-Karjalan piirin hallituksenjäsen ja maakunnan sairaanhoitopiirin hallituksen 2. varapuheenjohtaja.

– Tämmöinen tapaus syö luottamustani terveydenhuollon tietosuojaan. Nyt pitää pohtia mitä tietoja lääkärillä käydessä voi kertoa, jos ne saattavat joutua hukkateille. Suomessa käytetään kuitenkin suuret summat verorahoja terveydenhuollon tietojärjestelmiin, joten luulisi niiden olevan luotettavia ja turvallisia, Palviainen sanoo.

Palviainen aikoo toimittaa saamansa potilastiedot takaisin poliklinikalle tai sitten hän hävittää ne silppurilla, jotta paperit eivät joudu enää vääriin käsiin.

HUS pahoittelee potilastietojen
joutumista hukkateille

Tietosuoja on erityisen tärkeää sosiaali- ja terveydenhuollossa tietojen arkaluonteisuuden vuoksi. Perussuomalainen-lehden toimitus otti yhteyttä Sami Palviaisen saaman kirjeen lähettäneen poliklinikan esimieheen. Henkilön tai poliklinikan nimeä ei kerrota tässä yhteydessä tapaukseen liittyvän potilaan yksityisyyden suojan takia.

Esimies pahoitteli tapahtunutta ja kertoi, että vastaavia tapauksia sattuu erittäin harvoin. Lisäksi hän painotti, että tietosuojasta pidetään erittäin hyvää huolta. Esimies ei tiedä, miksi Palviainen sai toisen henkilön potilastiedot, mutta hänen mukaansa asia tutkitaan perin pohjin. HUSin viestintäpäällikkö Paavo Holilla ei ole tietoa kyseisestä tapauksesta.

– HUS on pahoillaan tapahtuneesta. Lähettämiemme kirjeiden määrä on valtava, sillä meillä on vuosittain yli puoli miljoonaa potilasta. Teemme kaikkemme, jotta ihmisen yksityisyyden suoja säilyy ja jokainen kirje menee oikealle ihmiselle. Joskus virheitä kuitenkin pääsee sattumaan isossa postitusmäärässä, Holi harmittelee.

Potilasasiakirjat aina salaisia

HUSin potilasrekisterin tietosuojaohje noudattaa potilaan asemasta ja oikeuksista sekä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettuja lakeja. Niiden mukaan potilasasiakirjat on säädetty salassa pidettäviksi.

Salassa pidettäviä ovat myös asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön terveydentilasta, vammaisuudesta tai hänen saamastaan terveydenhuollon ja kuntoutuksen palvelusta. Salassa pidettävää potilasasiakirjaa tai sen kopiota tai tulostetta ei saa näyttää eikä luovuttaa sivulliselle. Potilastietojen urkinta on rangaistavaa.

Potilaalla on oikeus vaatia selvitys asiasta ja saada selville tietojensa käyttäjistä, jos hän epäilee henkilötieto- tai potilaslain vastaista menettelyä tietojensa käsittelyssä. Tällöin potilas voi antaa asian tietosuojavaltuutetun toimiston käsiteltäväksi tai tehdä tutkintapyynnön poliisille.

Muutamia tapauksia vuodessa

Tietosuojavaltuutetun toimistopäällikkö Heljä-Tuulia Pihamaan mukaan yleisesti terveydenhuoltoon liittyviä yhteydenottoja tulee paljon.

– Meidän neuvontapuhelimeen tulee viikoittain kyselyjä pelkästään terveydenhuollon potilaiden tietosuojasta, mutta potilaskertomusten joutuminen kokonaan vääriin käsiin on onneksi harvinaista. Tämmöisiä tapauksia on korkeintaan muutamia vuodessa.

Pihamaa painottaa, että vastuu potilaiden tietosuojasta säilyy aina rekisterinpitäjällä tietojärjestelmästä riippumatta.

– Yhteydenottajan närkästys on yleensä sitä suurempi mitä arkaluontoisemmista tiedoista on kyse. Tietojen joutuminen vääriin käsiin johtuu usein inhimillisestä erehdyksestä kun esimerkiksi asiakirjoja postitetaan.

Tietosuojavaltuutetun toimiston ja arkistolaitoksen tammikuussa julkistaman kyselyn mukaan useiden kuntien tai valtion viranomaisten atk-rahat menevät tietojärjestelmiin, jotka eivät toimi oikein.

Tietosuojavaltuutetulle ei ole tullut juurikaan yhteydenottoja valtakunnallisesta potilastietoarkistosta eli Kanta-palvelusta, joka otettiin käyttöön viime vuonna. Sen potilastietoihin liittyviin kysymyksiin vastaa Kela.

EU valmistelee parhaillaan tietosuoja-asetusta, joka laajentaa Pihamaan mukaan tietojärjestelmien toimittajien vastuuta niiden luotettavuudesta. EU:n odotetaan hyväksyvän asetuksen loppuvuodesta.

Artikkeli on julkaistu Perussuomalainen-lehdessä (8/15).

MIKA RINNE