

MATTI MATIKAINEN
Immonen: Suomen tuettava Katalonian itsenäistymistä
Eduskunnassa käytiin keskustelua hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018. Ulkoministeriön hallinnonalasta keskusteltaessa perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari kysyi ulkoministeri Timo Soinilta (sin.) Suomen hallituksen linjaa Katalonian itsenäistymisprosessiin.
Soini totesi keskustelussa Suomen jättävän tällaiset asiat jokaisen maan itsensä päätettäväksi, eikä hallitus ota asiaan kantaa.
Hallituksen linja vastuuton
Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immosen mukaan Suomen hallituksen linja on vastuuton.
– Pohjois-Espanjassa sijaitseva Katalonia aikoo äänestää itsenäisyydestään 1.10.2017. Espanjan valtio vastustaa itsenäistymisprosessia voimakkaasti ja on lähettänyt suuren määrän poliiseja estämään äänestystä. Lisäksi espanjalaiset viranomaiset ovat pidättäneet toistakymmentä katalonialaista poliitikkoa näiden ilmaistua tukensa Katalonian itsenäistymisen puolesta. On käsittämätöntä, että Suomen hallitus ummistaa silmänsä näiltä epäoikeudenmukaisilta toimilta, Immonen toteaa.
– Yhdistyneiden kansakuntien KP- ja TSS-sopimusten mukaan kaikilla kansoilla on itsemääräämisoikeus. Tämän oikeuden nojalla ne määräävät vapaasti poliittisen asennoitumisensa ja harjoittavat vapaasti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten olojensa kehittämistä. Nämä ihmisoikeussopimukset määrittelevät pitkälti kansainvälisen oikeuden perustaa.
Kansan ääntä ei voi jättää huomiotta
Immosen mukaan Suomen hallituksen tulisi tuomita ääneen katalonialaisiin poliitikkoihin kohdistunut epäoikeudenmukainen kohtelu sekä tuettava Kataloniaa itsenäistymisprosessissa ja oltava valmis tunnustamaan Katalonian itsenäisyys. Tätä vaativat kansainvälisen demokratian tukeminen, perustavanlaatuiset ihmisoikeussopimukset sekä kansainvälinen solidaarisuus.
Katalonian parlamentti äänesti 8.11.2015 maansa itsenäisyyden puolesta. Vuonna 2014 järjestetyssä epävirallisessa kansanäänestyksessä peräti 80,76 % äänestäjistä kannatti Katalonian itsenäisyyttä.
– Katalonialaiset ovat lausuneet useaan kertaan ”kyllä” itsenäisyydelle. Kansan ääntä ei voi jättää huomiotta näin merkittävässä asiassa. Suomen hallituksen on tunnustettava kansansuvereniteetti jokaiselle kansalle, joka on ilmaissut demokraattisesti tahtonsa astua itsenäisten kansakuntien joukkoon. Kansanvalta ja oikeudenmukaisuus vaativat sitä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.