

PS ARKISTO
Immonen vaatii sukupuolikiintiöitä poistettavaksi lainsäädännöstä: ”Jokaiselle yhtäläiset mahdollisuudet sukupuolesta riippumatta”
Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen jätti tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin sukupuolikiintiöiden poistamiseksi lainsäädännöstä.
– Asia on ajankohtainen etenkin nyt kuntavaalien lähestyessä ja kunnallisten luottamuspaikkojen tullessa jakoon, sanoo kansanedustaja Olli Immonen.
Nykyinen laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta pyrkii estämään sukupuoleen perustuvaa syrjintää ja edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä parantamaan erityisesti naisten asemaa työelämässä. Muun muassa kyseisen lain nojalla valtion ja kunnan toimielimissä kunnanvaltuustoa lukuun ottamatta on toisen sukupuolen oltava edustettuna vähintään 40 prosentin osuudella.
– Lain tarkoituksena on pyrkiä lisäämään tasa-arvoa luottamustoimissa, mutta todellisuudessa se lisää epätasa-arvoa ja luo sukupuoleen perustuvan ohituskaistan toivottuun tilastolliseen lopputulokseen pääsemiseksi, Immonen kritisoi.
– Käytännössä on havaittu, että miehen ja naisen välistä tasa-arvoa koskeva laki synnyttää ongelmia erityisesti kuntien luottamuspaikkaneuvotteluissa. Varsinkin pienissä kunnissa kiintiöinti sukupuolen perusteella voi johtaa vallan suurempaan keskittymiseen, kun naisia tai miehiä on valittu esimerkiksi kunnanvaltuustoon huomattavasti toista vähemmän. Voidaan päätyä tilanteeseen, jossa kiintiön täyttämiseksi samat valtuutetut joutuvat täyttämään tavallista useampia luottamustehtäviä.
Kiintiöinti heikentää demokratiaa
Immosen mukaan kyseisen lain kirjaimellinen noudattaminen johtaa usein siihen, että sekä naiset että miehet joutuvat ottamaan vastaan sellaisia luottamustehtäviä, joihin heillä ei ole kiinnostusta tai tarvittavaa kokemus- ja tietopohjaa.
– Toimielimiin ei saada välttämättä pätevintä henkilöä, jos luottamushenkilön valintakriteerinä toimii sukupuoli eikä kyvykkyys. Se, että pätevämmän tai vahvemman mandaatin saaneen henkilön syrjäyttää joku vähemmän pätevä sukupuolensa vuoksi, ei ole kenenkään etu.
Immonen näkee, että kiintiöinti luottamustehtäviin sukupuolen perusteella heikentää demokratiaa.
– Toimielinpaikkojen jakautuminen ei aina tapahdu äänimäärien perusteella, ja luottamuspaikkoja voi kertyä tietyille henkilöille sukupuolen perusteella.
– On ongelmallista, että henkilöiden yksilöllisen arvioinnin sijaan valintoja päätöksentekoelimiin rajataan synnynnäisten ominaisuuksien perusteella. Tämä asettaa luottamuspaikoille valittavat naiset ja miehet keskenään eriarvoiseen asemaan, Immonen sanoo.
Tasa-arvoa ei pidä edistää syrjimällä
Immosen mukaan sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen on tärkeää, mutta se ei saa tapahtua jommankumman sukupuolen suosimisen tai syrjinnän keinoin. Myös Suomen perustuslaissa on selkeästi ilmaistu sukupuolten välisen tasa-arvon ja sukupuolisen syrjintäkiellon merkitys.
– Jokaisella yksilöllä on sukupuolesta riippumatta omat vahvuutensa, joita heidän tulisi saada toteuttaa ilman, että sukupuolikiintiöt estävät heitä toimimasta osaamallaan alalla. Henkilön sukupuoli ei saa mennä hänen pätevyytensä edelle, Immonen muistuttaa.
Immosen mukaan sukupuolikiintiöiden korostaminen lainsäädännössä tosiasiallisesti asettaa naiset alisteiseen asemaan suhteessa miehiin.
– Kiintiöt viestivät siitä, että naisten asema on turvattava juridisesti erityisjärjestelyin, koska muuten naiset eivät voisi saavuttaa tiettyä asemaa yhteiskunnassa, tai että päteviä naisia ei ole riittävästi, ja siksi asiantilaan on puututtava lainsäädännöllä.
– Naisten arvostus yhteiskunnassa ei parane sillä, että toimielimiin pakotetaan valitsemaan naisia. Naisten etu on tulla valituiksi kompetenssinsa perusteella ja samoilla kriteereillä kuin miestenkin. Kiintiöttömässä yhteiskunnassa luottamus naisten osaamiseen ja pätevyyteen kasvaa, kun tiedetään, että valinta on tehty todellisten ansioiden perusteella, Immonen sanoo.
Tehtäviin pätevyyden perusteella
Immonen korostaa, että jokaisella yksilöllä tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet menestyä kykyjensä ansiosta eikä sukupuolensa mukaan.
– Demokraattisessa yhteiskunnassa henkilöt on valittava tehtäviin pätevyyden, sopivuuden ja ansioiden perusteella sukupuoleen katsomatta.
– Sukupuolten tasa-arvo saavutetaan parhaiten kohtelemalla ihmisiä yksilöinä, joiden sukupuoli ei vaikuta luottamus- tai johtotehtäviin valitsemiseen. Todellisesta sukupuolten tasa-arvosta voidaan puhua vasta, kun kaikilla ihmisillä on sukupuolesta riippumatta yhdenvertaiset mahdollisuudet menestyä omien kykyjensä mukaan yhteiskunnassa.
Immosen mielestä kaikki sukupuolikiintiöt tulisi poistaa laista.
– Sukupuolten lopputuloksen tasa-arvosta on siirryttävä mahdollisuuksien tasa-arvoon. Hallituksen on ryhdyttävä pikaisesti toimenpiteisiin sukupuolikiintiöiden poistamiseksi lainsäädännöstä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- mahdollisuuksien tasa-arvo Lopputulosten tasa-arvo sukupuolinen tasa-arvo kirjallinen kysymys Sukupuolikiintiöt Olli Immonen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Immonen: Maahanmuuton ongelmat kärjistyneet myös Norjassa

Immonen: Turvapaikanhakuprosessiin liittyvät huijaukset tunnistettava ajoissa – eivät saa vaikuttaa maahanmuuttopolitiikkaan

Vallin ja Immonen: Sananvapauden toteuduttava somessa – demokratia on turvattava

Hallitus tilasi raportin ihmisoikeusjuristeilta ja jälki on sen näköistä – Immonen: ”Suomeen ollaan luomassa lisää epäterveitä maahanmuuton vetovoimatekijöitä”

Junnila kehottaa Turkua palauttamaan Pride-suojatien tieliikennelain tiemerkintöjen mukaiseksi

Tuloslistat uusiksi Ruotsissa – urheilija voi itse valita, kilpaileeko naisten vai miesten sarjassa

Muistatko vihreän kuntapoliitikon huikean kielitempun: Vaihteli edestakaisin äidinkieltään – suomesta ruotsiin ja taas takaisin suomenkieliseksi muutaman vuoden sisällä
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Vantaa on varoittava esimerkki pieleen menneestä maahanmuutosta – velkaantuneen kaupungin asukkaista kohta kolmannes vieraskielisiä
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.

Bergbom TPS:n kohuottelusta: ”Seta ja Sofia Virta, jättäkää Veli-Matti Savinainen rauhaan”
TPS:n SM-liigaottelussa syntyi viikonloppuna kohu, kun kokenut hyökkääjä Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pelaamasta Pride-teemapelipaidassa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom muistuttaa, että työntekijällä on Suomessa oikeus kieltäytyä poliittisesta tai ideologisesta toiminnasta työpaikallaan.

Kolumni: Yle puhuu polarisaatiosta mutta ruokkii sitä itse
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.

Kolumni: Seta on totalitaarinen järjestö
Jääkiekkoilija Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pukemasta Pride-paitaa TPS:n pelissä, koska ei halua julkisesti tukea Pride-ideologiaa. Turun Setan paikallisjohto ilmoitti, että Savinaisen ei olisi pitänyt edes pelata, kun hän ei suostunut käyttämään Pride-paitaa. Samalla Seta julkaisussaan valitti sitä, että Suomen syrjintälainsäädäntö estää tällaisen sivuuttamisen. Ajatus on pysäyttävä. Ihminen pitäisi sulkea ulos työtehtävästään siksi, että hän ei suostu julkisesti osoittamaan ideologista uskollisuutta Pridelle, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison 1. varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.

Päivän pointti: Sääntöpohjainen maailmanjärjestys on vasemmistolle kuin pyhä huoneentaulu – mutta kaupan kassalla ja joukkoliikenteessä säännöistä voi joustaa

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.













