Kansainvälisen politiikan asiantuntijan mukaan islam on saamassa Euroopassa uudet haastajat, joille islamisaation pysäyttäminen on elämän ja kuoleman kysymys. Yhdysvalloissa Louisianan osavaltioyliopistossa sekä Varsovan yliopistossa opiskellut Michał Kuź kirjoittaa puolalaisella verkkosivustolla uudesta ilmiöstä: kasvavasta islamia arvostelevien homopoliitikkojen esiinmarssista.
Pitkään eurooppalaisessa politiikassa oli tabu kertoa kuuluvansa seksuaalivähemmistöön. Tälle vuosituhannelle tultaessa suuremmaksi tabuksi homopoliitikoille muodostui käsitellä islamia, vaikka se kategorisesti opettaa homoseksuaalisuuden rankaisemisesta kuolemalla.
Suvaitsevaisuuden nimissä homopoliitikkojen oli nieltävä monikulttuuriset uudet maailmankatsomukset osana monimuotoisempaa Eurooppaa. Nyt esiin on astumassa uusi seksuaalivähemmistöjen aalto, jolle oman olemassaolonsa puolustaminen on elämän ja kuoleman kysymys.
Islamia vastustavasta homosta Euroopan seuraava ykkösmies?
Nykyään yliopistotutkijana ja -opettajana sekä poliittisena kommentaattorina toimiva tutkija Michał Kuź kirjoittaa konservatiivisessa Niezalezna-verkkolehdessä kuinka Saksan liittokanslerin päivät alkavat olla luetut ja viittaa tuoreeseen kannatustutkimukseen, jonka mukaan jo puolet saksalaisista haluaa liittokansleri Angela Merkelin vaihtoon. Kovimpana seuraajaehdokkaana pidetään CDU:n nousevaa tähteä, 37-vuotiasta Jens Spahnia. Hänen profiilissaan on modernille eurooppalaiselle paljon sulateltavaa.
Spahn on katolinen, homo, islamkriittinen ja konservatiivinen mies, joka avioitui hiljattain miespuolisen kumppaninsa kanssa. Kuź kertoo, kuinka Jens Spahn edustaa vastakohtaa Angela Merkelin ajamalle maahanmuuttopolitiikalle, joka tekee saksalaisesta yhteiskunnasta tutkijan mukaan antisemitistisemmän ja ajaa homoja ahtaammalle.
Merkelin johtama CDU elää liittokanslerin heikon suosion ja maahanmuuttokriittisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen nopean nousun ristipaineessa. Tässä kohtaa homoseksuaali kovan linjan islam-kriitikko näyttäytyy mahdollisuutena houkutella niin liberaaleja kuin maahanmuuttokriittisiä äänestäjiä puolueelle.
Saksa on Euroopan suurin maa ja siksi ei ole suomalaisten näkökulmasta ollenkaan samantekevää, kuka liittokansleriksi valitaan. Spahnin valinta Euroopan ykkösmieheksi tarkoittaisi Merkelin turvapaikkarallin viheltämistä poikki – ainakin siinä laajuudessa, kuin me sen nyt tiedämme. Se vaikuttaisi väistämättä myös Suomen turvapaikanhakijamääriin.
Populistipuolueiden avantgarde-homot
Edelleen tutkija Michał Kuź nostaa esimerkkejä homopoliitikoista, joista hän käyttää termiä “Euroopan islamskeptismin avantgarde” (etuvartio, kärkijoukko). Islam-vastaisen “Vaihtoehto Saksalle” -puolueen johtajana toimii Alice Weidel, joka on naimisissa naisen kanssa. Tunnettu homoaktivisti Sébastian Chenu puolestaan kuuluu Ranskan kansalliseen rintamaan, joka niin ikään on myös tunnettu islam-vastaisuudesta ja maahanmuuttokriittisyydestä.
Tämän jälkeen Kuź yllättäen siirtyy Suomeen nostaen yhdeksi esimerkiksi Perussuomalaisten Sebastian Tynkkysen. Puolueen varapuheenjohtajana ja PS-Nuorten puheenjohtajana aikaisemmin toiminut Tynkkynen on kertonut avoimesti olevansa kristitty ja kansallismielinen sekä kuuluvansa seksuaalivähemmistöön. Michał Kuź kertoo, kuinka tämä tuomittiin viime vuonna “islamin vastaisesta vihapuheesta”.
Tynkkynen kirjoitti vuonna 2016 omaa Frankfurtin matkaansa seuranneen Frankfurtin junaiskun jälkeen toivovansa, että islam kitkettäisiin Suomesta. Oikeus tulkitsi asian toisin: että Tynkkynen vaati muslimien kitkemistä ja tuomitsi hänet tästä johtuen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Homojen islam-itsepuolustuksesta voimistuva trendi?
Michał Kuź nostaa kirjoituksessaan esille myös 2000-luvun edesmenneet ”trendsettereiksi” eli edelläkävijöiksi nimeämänsä henkilöt, jotka ovat jääneet ihmisten mieliin. Autokolarissa vuonna 2008 kuollut Itävallan vapauspuolueen johtaja Jörg Haider oli Euroopan tunnetuimpia ääniä maahanmuuton ja islamin kritiikille. Haiderin kuoleman jälkeen hänen miesystävänsä tuli julkisuuteen kertoen, että he olivat eläneet suhteessa.
Häntä vielä varhaisempana esimerkkinä Michał Kuź pitää hollantilaista sosiologian professoria ja islam- ja monikulttuurisuuskriitikkoa Pim Fortuynia, joka murhattiin vuonna 2002 vain päiviä ennen vaaleja. Tutkija esittää lopuksi kysymyksen, ovatko homopoliitikot alkaneet pelätä, että nimenomaan heistä saattaa tulla ensimmäiset uhrit monikulttuurisuuden alttarilla.
Tämän hetken näkyvin homoseksuaalinen islam-kriitikko Euroopassa lienee kreikkalaisbrittiläinen mediapersoona Milo Yiannopoulos, joka hänkin vain hetken aikaa sitten avioitui miehen kanssa. Hänen kriittiset puheensa islamista, vasemmistosta, feminismistä ja monikulttuurisuudesta täyttävät yliopistokiertueiden salit nuorista kuulijoista.
Eurooppalaisessa politiikassa islamin murtumattomina linnakkeina ovat profiloituneet suvaitsevaisuutta julistavat punavihreät puolueet. Jos seksuaalivähemmistöjen edustajat saavat aikaan islam-kriittisen dominoefektin niissä yhteisöissä, joissa heidän oletetaan elävän, lähtee islamilta poliittinen tuki Euroopassa.
Islamille on vihdoin heräämässä haastaja, jonka argumentteja voi olla vaikea ohittaa. Jos seksuaalivähemmistöt vetoavat oikeuteensa turvalliseen elämään islamisoituvissa lähiöissä, joutuvat eurooppalaiset poliitikot tekemään valinnan sateenkaaren ja puolikuun välillä.
Suomen Uutiset