

LEHTIKUVA
Islantilaisministeri: Kaikki haluavat käydä kauppaa Ison-Britannian kanssa
Islannin ulkoasiainministeri Gudlaugur Thór Thórdarson muistuttaa EU-maiden johtajia siitä, että unionin tulisi solmia kauppasopimus Ison-Britannian kanssa sen jälkeen kun saarivaltakunta jättää EU:n.
Hän kertoi kaikkien haluavan käydä kauppaa brittien kanssa. EU ja Iso-Britannia ovat juuttuneet neuvotteluissa niin sanotun erolaskun suuruudesta.
Ministerin mukaan Ison-Britannian tulisi liittyä Euroopan vapaakauppajärjestö EFTA:an Norjan, Sveitsin, Islannin ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan kanssa. Nämä EU:n ulkopuoliset maat ovat mukana EU:n yhteismarkkina-alueessa ja maksavat siitä EU:lle korvauksen.
Erimielisyyttä erolaskun suuruudesta
EU:n 27 jäsenmaata ja Iso-Britannia ovat napit vastakkain erolaskusta. EU-maiden mielestä Ison-Britannian tulisi suorittaa jäsenmaksut koko budjettikaudelta. Kausi kestää vuoden 2020 loppuun asti. Iso-Britannia eroaa EU:sta maaliskuun viimeisenä päivänä vuonna 2019. Brittien mielestä erohetkellä maan ei tule maksaa jäsenyysmaksuja.
EU ei halua edetä kauppasopimusneuvotteluihin ennen kuin erolaskun suuruus on käsitelty. Britit taas haluaisivat neuvotella myös muista eroon liittyvistä kysymyksistä, kuten kaupasta.
EU:n budjettiin suuri lovi
EU:n pääneuvottelija Michel Barnierin kädet ovat osittain sidotut. Hän edustaa neuvotteluissa kaikkia 27 unionin maata. Mikäli brittien näkemys erolaskun suuruudesta jäisi voimaan, tulisi EU:n budjettiin suuri lovi. Muiden jäsenmaiden tulisi tällöin kattaa loput budjettivajeesta. Tämä ei EU-maita ymmärrettävästi ilahduta.
Eroneuvotteluja on käyty jo kolmasti. Erolaskun suuruus on ollut toistaiseksi liian vaikea umpisolmu avattavaksi.
Thórdarson kertoo, että mikäli kauppasopimus jää solmimatta, niin se vahingoittaa molempia osapuolia.
– Jäljelle jäävien 27 maan politiikot joutuvat selittämään työttömiksi jääneille kansalaisille, että työttömyys on heidän ansiota vain, koska politiikot halusivat kovistella brittejä, Thórdarson muotoilee.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Vantaa on varoittava esimerkki pieleen menneestä maahanmuutosta – velkaantuneen kaupungin asukkaista kohta kolmannes vieraskielisiä
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom TPS:n kohuottelusta: ”Seta ja Sofia Virta, jättäkää Veli-Matti Savinainen rauhaan”
TPS:n SM-liigaottelussa syntyi viikonloppuna kohu, kun kokenut hyökkääjä Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pelaamasta Pride-teemapelipaidassa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom muistuttaa, että työntekijällä on Suomessa oikeus kieltäytyä poliittisesta tai ideologisesta toiminnasta työpaikallaan.

Kolumni: Seta on totalitaarinen järjestö
Jääkiekkoilija Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pukemasta Pride-paitaa TPS:n pelissä, koska ei halua julkisesti tukea Pride-ideologiaa. Turun Setan paikallisjohto ilmoitti, että Savinaisen ei olisi pitänyt edes pelata, kun hän ei suostunut käyttämään Pride-paitaa. Samalla Seta julkaisussaan valitti sitä, että Suomen syrjintälainsäädäntö estää tällaisen sivuuttamisen. Ajatus on pysäyttävä. Ihminen pitäisi sulkea ulos työtehtävästään siksi, että hän ei suostu julkisesti osoittamaan ideologista uskollisuutta Pridelle, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison 1. varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.

Kolumni: Yle puhuu polarisaatiosta mutta ruokkii sitä itse
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.

Rostila pöyristyi vaatimuksista syrjiä kultaleijonaa: Yrittääkö Seta tehdä toisinajattelijoista lainsuojattomia?
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila tyrmää Turun seudun Setan kommentin Veli-Matti Savinaisen pelipaitakohusta.

Päivän pointti: Sääntöpohjainen maailmanjärjestys on vasemmistolle kuin pyhä huoneentaulu – mutta kaupan kassalla ja joukkoliikenteessä säännöistä voi joustaa

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
















