Islannin ulkoasiainministeri Gudlaugur Thór Thórdarson muistuttaa EU-maiden johtajia siitä, että unionin tulisi solmia kauppasopimus Ison-Britannian kanssa sen jälkeen kun saarivaltakunta jättää EU:n.

Hän kertoi kaikkien haluavan käydä kauppaa brittien kanssa. EU ja Iso-Britannia ovat juuttuneet neuvotteluissa niin sanotun erolaskun suuruudesta.

Ministerin mukaan Ison-Britannian tulisi liittyä Euroopan vapaakauppajärjestö EFTA:an Norjan, Sveitsin, Islannin ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan kanssa. Nämä EU:n ulkopuoliset maat ovat mukana EU:n yhteismarkkina-alueessa ja maksavat siitä EU:lle korvauksen.

Erimielisyyttä erolaskun suuruudesta

EU:n 27 jäsenmaata ja Iso-Britannia ovat napit vastakkain erolaskusta. EU-maiden mielestä Ison-Britannian tulisi suorittaa jäsenmaksut koko budjettikaudelta. Kausi kestää vuoden 2020 loppuun asti. Iso-Britannia eroaa EU:sta maaliskuun viimeisenä päivänä vuonna 2019. Brittien mielestä erohetkellä maan ei tule maksaa jäsenyysmaksuja.

EU ei halua edetä kauppasopimusneuvotteluihin ennen kuin erolaskun suuruus on käsitelty. Britit taas haluaisivat neuvotella myös muista eroon liittyvistä kysymyksistä, kuten kaupasta.

EU:n budjettiin suuri lovi

EU:n pääneuvottelija Michel Barnierin kädet ovat osittain sidotut. Hän edustaa neuvotteluissa kaikkia 27 unionin maata. Mikäli brittien näkemys erolaskun suuruudesta jäisi voimaan, tulisi EU:n budjettiin suuri lovi. Muiden jäsenmaiden tulisi tällöin kattaa loput budjettivajeesta. Tämä ei EU-maita ymmärrettävästi ilahduta.

Eroneuvotteluja on käyty jo kolmasti. Erolaskun suuruus on ollut toistaiseksi liian vaikea umpisolmu avattavaksi.

Thórdarson kertoo, että mikäli kauppasopimus jää solmimatta, niin se vahingoittaa molempia osapuolia.

– Jäljelle jäävien 27 maan politiikot joutuvat selittämään työttömiksi jääneille kansalaisille, että työttömyys on heidän ansiota vain, koska politiikot halusivat kovistella brittejä, Thórdarson muotoilee.

Henri Alakylä