

LEHTIKUVA
Israelilainen perhe elää pelossa: Meidät halutaan tuhota
Miltä tuntuu, kun matka töistä kotiin voi päättyä pommi-iskuun? Israelilainen Rachel kertoo Suomen Uutisille, millaista on elää jatkuvan terroriuhan alla.
Perjantai-iltapäivä jerusalemilaisessa kulttuuri- ja ravintolakeskus The First Stationissa on rauhallinen. Aurinko on pian laskemassa. Rachel istahtaa kahville. Viimeinen vuosi on ollut poikkeuksellisen rankkaa aikaa Rachelille ja hänen perheelleen.
– Sodan aikana yritimme elää mahdollisimman normaalia elämää. Koko kriisin ajan kävin töissä Jerusalemin keskustassa sijaitsevassa sairaalassa, Rachel kertoo.
Työmatka-ajat olivat Rachelin mukaan kaikista pelottavimpia.
– Pyrin kulkemaan osan matkasta julkisella raitiolinjalla. Sen kyydissä turvattomuuden tunne valtaa helposti mielen – lähinnä terroriuhan takia. Jos ajaisin autolla koko matkan töihin, aikaa kuluisi puolet enemmän ja yhdessäolo perheen kanssa kutistuisi minimiin, hän myöntää.
Kriisi jatkuu
tulitauosta huolimatta
Juttua tehtäessä nuori nainen ja hänen kolmen kuukauden ikäinen vauvansa saivat surmansa Jerusalemin keskustassa palestiinalaismiehen yliajon seurauksena. Teolle ei löytynyt mitään erityistä motiivia.
Tästä syystä ajoreitti muuttuu hieman. Turvatoimet estävät joukkoa kävelemästä vanhaan kaupunkiin. Rachel pysähtyy kuitenkin vanhan kaupungin itäpuolelle ja kävelee sisään korkealla rinteellä sijaitsevaan arabialaiseen Mount Zion -hotelliin. Rachel näyttää toimittajalle Länsirannan muurin.
– Täällä huomaa, kuinka etäisyydet ovat pieniä. Jerusalemin vanha kaupunki on pyhä kolmelle uskontokunnalle (kristityt, juutalaiset, arabit). Ihmisiä on paljon joka paikassa ja suurin osa meistä haluaisi vain elää tavallista ja rauhallista elämää, Rachel huokaa.
Matka jatkuu kohti Israelin parlamenttia Knessetiä. Turvatoimet ovat ymmärrettävästi suuret. Rachel pyytää toimittajaa valokuvaamaan huomaamattomasti. Sotilaita ei saa kuvata.
– Olen jo niin tottunut ja turtunut näihin turvatoimiin, että en osaa edes kuvitella miltä Jerusalem tuntuisi ilman jatkuvaa terrorin pelkoa, hän sanoo.
Samana iltana kerrotaan surmansa saaneesta amerikanpalestiinalaisesta miehestä. Mies oli ollut aikeissa heittää kranaatin israelilaisia sotilaita kohti, jolloin Israelin armeijan sotilaat avasivat tulen.
Hamas sotii
raukkamaisella tavalla
Rachel pitää Gazan tilannetta surullisena. Hänestä on julmaa, että kriisin toinen osapuoli Hamas haluaa tuhota Israelin valtion. Hän on myös pettynyt Ruotsiin, jonka pääministeri Stefan Löfven kertoi Ruotsin tunnustavan Palestiinan valtion.
– Gazassa olisi valtava potentiaali turismille ja palveluille. Paikallisväestö kärsii. Kun ihmisiltä viedään toivo normaalista elämästä, heillä ei ole paljoa menetettävää. Tätä lohduttomuutta Hamas ruokkii, Rachel sanoo.
”Istuin täällä rakettien kohteena ja samaan aikaan sain kuulla, kuinka tämä sota on Israelin kansan syytä.”
Rachel pyytää ajattelemaan, miltä suomalaisista tuntuisi, jos Helsinki olisi Jerusalem ja Gaza sijaitsisi Helsingin ja Tallinnan välillä.
– Mitä suomalaiset tekisivät, jos Helsinkiin ammuttaisiin raketteja sairaaloiden tai jopa lastentarhojen kellareista tai katoilta? Antaisitteko asian olla ja tyytyisittekö vain väistelemään ammuttuja raketteja?
Tytär istui yksin
pommisuojassa
Knessetiltä matka jatkuu Jerusalemin pohjoispuolelle Rachelin kotiin. Tyttäret Rina (13) ja Ruth (17) asuvat vielä kotona. Perheen poika Avi (19) on paraikaa asepalveluksessa lääkintäjoukoissa.
Ruth kertoo, kuinka hän kriisin aikana pelkäsi olla yksin kotona.
– Monena iltana jouduin hälytyksen soidessa istumaan yksin pommisuojassa. Äiti ja muu perhe olivat vielä kaupungilla, hän muistelee.
Ruth huomasi myös, kuinka sosiaalinen media käsitteli kriisiä hyvin puolueellisesti. Hän kertoo kuinka netissä levisi lukuisia videoita Syyriasta – ja niitä esitettiin gazalaisina.
– Miksi media on niin puolueellinen? Tuntuu kuin koko maailma olisi meitä vastaan, Ruth tuskailee.
Eurooppalaisten kavereiden
kommentit loukkasivat
Ruth kertoo myös, kuinka pahalta hänestä tuntuivat eurooppalaisten kavereiden Facebook-kommentit sodan aikana.
– Istuin täällä rakettien kohteena ja samaan aikaan sain kuulla, kuinka tämä sota on Israelin kansan syytä.
Ruthista on ymmärrettävää, että palestiinalaisten ihmisten hätä on kuvattava ja kerrottava uutisissa. Samalla hän kuitenkin kysyy, miksi uutisissa niin harvoin kerrotaan, kuinka Hamas käyttää siviilejä suojakilpenään.
– Ihmishenki saa väistyä Hamasin tavoitteen alta. He haluavat tuhota meidät. Tämä on niin epäreilua. Israel pyrkii aina varoittamaan iskuista, nuori tyttö huokaa.
Artikkeli on julkaistu Perussuomalainen-lehden numerossa 1/15.
HELI-MARIA WIIK
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.