
Ari Koponen: Englanninkielinen ylioppilastutkinto ei saa rapauttaa suomen kielen asemaa
Eduskunta hyväksyi viime joulukuussa lakimuutokset, jotka mahdollistavat englanninkielisen lukiokoulutuksen Suomessa tiukoin perustein.

PS ARKISTO
Tänään vietetään Mikael Agricolan päivää, ja se on omistettu suomen kielelle – sen kauneudelle, monipuolisuudelle ja merkitykselle. Agricola loi pohjan suomen kirjakielelle, mutta ennen kaikkea se on juhlaa meille kaikille, jotka puhumme ja elämme tätä kieltä joka päivä, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman. Suomen kieli ei kuitenkaan selviä maailman myrskyissä ilman Suomen kansan vahvaa tukea.
Suomen kieli on elävä ja ainutlaatuinen ilmaisuväline, jota puhuu noin 5,5 miljoonaa ihmistä. Se taipuu runoista someviesteihin, tieteestä tarinoihin ja arjen huumoriin. Mikael Agricola antoi aikoinaan suomen kielelle siivet kehittämällä sen kirjalliseen muotoon, ja tänä päivänä se on moderni työkalu, joka yhdistää suomalaisia ja kantaa kulttuuriamme. Hänen perintönsä elää sanoissa, joita käytämme jokaisena päivänä.
– Suomen kielen eri murteet tuovat maamme eri alueita vahvasti ja oivasti esille. Murteet ovat kansalaistemme arjen elävää kieltä ja merkittävää kulttuuri-identiteettiämme. Suomen kieli on Suomen mieli, sanoo kansanedustaja Jaana Strandman.
Agricolan päivä kutsuu juhlistamaan suomen kieltä monin tavoin. Kirjastoissa ja kouluissa järjestetään tapahtumia; lukupiirejä, sanataidetta ja keskusteluja kielen tulevaisuudesta. Suomen kieli kuuluu meille kaikille – lapsille, jotka opettelevat lukemaan ja kirjoittajille, jotka luovat sanataidetta. Päivä kannustaa myös pohtimaan, mitä suomi meille merkitsee.
– Suomen kieli tarvitsee myös puolustajansa. Ilman Suomen kansan vahvaa tukea kielellemme se ei selviä maailman myrskyissä. Erityisesti englannin kielen jatkuvasti leviävä voima syövyttää suomen kieltä ja sen asemaa. Meidän tulee luottaa ja uskoa suomenkielisiin nimiin myös julkisten tilojen nimissä ja toiminnoissa. Maassa maan tavalla myös kielellisesti, Strandman vaatii.
– Perussuomalaisten Suomalaisuusohjelmassa korostetaan suomen kielen merkitystä kansallisen identiteetin, kulttuurin ja yhteiskunnan perustana. Ohjelmassa painotetaan, että kieli on kansakunnan olemassaolon edellytys ja sen asema on turvattava kaikilla elämänalueilla. Kukaan muu maailmassa ei puolusta suomen kieltä, pientä vähemmistökieltä suuressa maailmassa, jos me emme itse sitä tee. Lukeminen ja kirjoittaminen suomen kielellä on yksi perustaidoistamme, ja tähän nykyhallitus panostaa perusopetuksessa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Eduskunta hyväksyi viime joulukuussa lakimuutokset, jotka mahdollistavat englanninkielisen lukiokoulutuksen Suomessa tiukoin perustein.

Suomen kielen asemaa tulee parantaa erityisesti hallinnossa, koulutuksessa ja asiakaspalvelussa, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu. Eduskunta keskusteli tämän viikon keskiviikkona hänen jättämästään lakialoitteesta, jossa esitetään kielilakiin kolmea keskeistä muutosta.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin tuore jäsenkysely kertoo karua kieltä maahan muuttaneiden hoitajien kielitaidon aiheuttamista ongelmista. Kielitaidottomuus lisää työn kuormittavuutta ja aiheuttaa vaaratilanteita.


Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu on jättänyt lakialoitteen, jossa esitetään suomen kielen aseman vahvistamista.
Viikon suosituimmat

Harry Potter -kirjoista ja transideologian vastustamisesta tunnettu J.K. Rowling jakaa sosiaalisessa mediassa suomalaistutkimusta, jonka mukaan transhoidot heikentävät potilaiden mielenterveyttä. Tabu transhoitojen haittojen ympärillä murenee vähitellen.

Ruotsin valtiopäivävaaleihin liittyvät epäselvyydet uhkaavat haudata alleen koko valtakunnallisen vaalituloksen. Epäiltyjä väärinkäytöksiä tulee kaiken aikaa lisää ja usko pohjoismaiseen demokratiaankin horjuu. Pian on johtopäätösten aika.

Ruotsin valtiopäivävaaleissa on paljastunut vasemmistopuolueen mahdollinen vaalivilppi. Taalainmaalla voidaan siten joutua uusiin vaaleihin. Vaalipiirissä on 224 000 äänioikeutettua, joten valtakunnallinen tiukka vaalituloskin voi mennä uusiksi.

Ceutaan laittomasti tunkeutuneet ja sinne jääneet nuoret miehet ovat syyllistyneet pahoinpitelyihin, ryöstöihin ja raiskauksiin, mutta mitkään laittomuudet eivät näköjään tulijoille riitä. Nyt rikosten kohteena ovat viattomat eläimet.

Kahden tunnetun islamilaisen säätiön tilintarkastaja on kahtena peräkkäisenä vuotena antanut varauman sisältävän lausunnon: hän ei ole pystynyt varmentumaan säätiöiden pankki- ja käteisvarojen olemassaolosta. Säätiöt ovat myöntäneet kymmenien tuhansien eurojen korottomia lainoja ilman sääntöjensä mukaista valtuutusta tai dokumentoitua hallituksen päätöstä.

Italia aikoo poistaa vuoden 2027 ajalta ajoneuvoveron yli 14 miljoonalta autolta ja moottoripyörältä, ja käyttää tähän EU:n elpymisvälineestä peräisin olevia rahoja. Perussuomalaiset varoittivat jo vuonna 2021 EU:n elpymisvälineestä ja vastustivat sen hyväksymistä eduskunnassa.

Sosiaalisessa mediassa nousi myrsky, kun demareihin kytköksissä olevan Kansan Sivistysrahaston toimitusjohtaja nouti 92-vuotiaan Kaino Nurmisen sairaalan geriatriselta osastolta pankkiin lahjoittamaan säätiölle 100 000 euroa. Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen paheksuu sitä, että kuka tahansa pystyy noutamaan ikäihmisen sairaalasta pankkiin tekemään mittavia lahjoituksia edustamalleen säätiölle.

Yleisradion A-Talk-ohjelma käsitteli eurooppalaisen ”laitaoikeiston” kiihtyvää nousukiitoa. Studiossa sosialisti ja elinkeinoelämän edustaja löysivät yhteisen sävelen yksiulotteisesta talousajattelusta. Keskustelijat vaikenivat visusti maahanmuuton ongelmista.

Ruotsin valtiopäivävaaleihin liittyvät vilppiepäilyt laajenevat Borlängestä Tukholmaan. Svenska Dagbladetin pääkirjoituksessa useat Järvan ongelmalähiöiden alueella työskennelleet vaalivirkailijat kertovat tilanteista, joissa äänestäjiä olisi päättäväisesti johdateltu kannattamaan vasemmistopuoluetta. Nyt poliisi selvittää äänestystapahtumia.

Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius avasi eduskunnan budjettikeskustelun rajulla hyökkäyksellä oppositiota ja Sanna Marinin hallituksen perintöä vastaan. Vigelius puolusti hallituksen verokevennyksiä ja tiukkaa kulukuria sekä tyrmäsi opposition vaihtoehdot pelkkänä rahareikänä ja talouskasvun jarruna.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää