

LEHTIKUVA
Jalonen: Avioerolapsi menettää liian usein toisen vanhempansa
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Jalosen mielestä lapsen etu ei aina toteudu avioeron jälkeen, eikä vanhempiakaan aina kohdella tasapuolisesti.
Jalosen mielestä lapsen huoltoa, tapaamista ja elatusta koskevaa lainsäädäntöä pitäisi kehittää nykyistä paremmaksi. Esimerkiksi lapsen tapaamisesta koituvat matkakustannukset pitäisi jakaa nykyistä oikeudenmukaisemmin vanhempien kesken. Nykyään etävanhempi maksaa nämä kustannukset yksin, ja ne voivat olla huomattavat esimerkiksi toiselle paikkakunnalle matkustamisen johdosta.
– Pahinta on kuitenkin se, että nykylainsäädäntö mahdollistaa edelleen sen, että yksi vanhempi vieraannuttaa lasta toisesta vanhemmasta. Lähivanhempi saattaa esimerkiksi estää lasta tapaamasta etävanhempaansa.
Vieraannuttaminen kriminalisoitava
Jalosen mukaan parkkipaikat ovat perjantaisin täynnä ”etäisejä”, jotka ovat ajaneet vaikkapa Kainuusta Vantaalle, ja joille sitten kerrotaan, että lapsi onkin kipeä. Asian voisi hänen mielestään ratkaista esimerkiksi kriminalisoimalla vieraannuttamisen, kuten Ruotsissa on jo tehty.
– Sukupuoli vaikuttaa edelleen vanhemman asemaan ja kohteluun eron jälkeen, ja lapsen etu voi tässä unohtua. Näin ei pitäisi olla.
Elatusmaksut uusiksi
Jalonen mielestä myös elatusta koskevaa lainsäädäntöä pitää muuttaa. Elatusmaksun ns. kohtuullistaminen jää usein tekemättä toisen vanhemman vastustuksesta johtuen.
– Niissä tapauksissa, joissa kohtuullistamista haluava vanhempi ei syystä tai toisesta voi itse hakea kohtuullistamista, viranomaisen pitäisi tehdä se. Laki kyllä mahdollistaa tämän, mutta tätä mahdollisuutta ei käytetä tarpeeksi.
– Sekään ei toimi, että elatusmaksun indeksikorotuksen laskeminen on elatusvelvollisen vastuulla. Toimenpide jää usein tekemättä ja johtaa pahimmillaan useiden vuosien indeksikorotusten perimiseen kerralla, Jalonen sanoo ja jättäisi laskemisen viranomaisten tehtäväksi.
Jalonen jätti aiheesta kirjallisen kysymyksen eduskunnassa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.