Meillä on esimerkkejä tapauksista, joissa rikollisjärjestöt ovat tuoneet maahan esimerkiksi päihderiippuvaisia tai muutoin syrjäytyneitä henkilöitä ja käyttäneet näiden identiteettejä erilaisissa petoksissa esimerkiksi antamalla perusteettomia tietoja eri tahoille. Myös nuoria käytetään hyväksi vastaavalla tavalla, kuvaili Verohallinnon harmaan talouden torjunnasta vastaava johtaja Tarja Valsi viranomaisten yhteisseminaarissa.
– Maahanmuuttajataustaisia henkilöitä on maksua vastaan merkitty vastuuasemiin yrityksiin ja heillähän tietenkään ei ole ollut mitään käsitystä siinä kohtaa, mitä tämä tarkoittaa. Näiden yritysten avulla on sitten tehty ja yritetty tehdä arvonlisäverojen palautuspetoksia.
Luottamusyhteiskuntaa käytetään väärin
Verohallinto arvioi, että järjestäytyneen rikollisuuden aiheuttama verotulojen menetys on vuosittain vähintään kymmeniä miljoonia euroja. Avoimen yhteiskunnan rakenteiden ja luottamuksen väärinkäyttö onkin koko ajan yleistyvä järjestäytyneen rikollisuuden muoto erityisesti Pohjoismaissa.
– Rekistereiden väärinkäyttöön pitäisi puuttua aktiivisesti, sillä talousrikosten ohella se mahdollistaa hyvinvointiyhteiskunnan ja yksittäisten ihmisten hyväksikäytön, Valsi vaatii.
– Tyypillisiä tapoja on datan ja aineistojen, tositteiden väärentäminen sekä manipulointi. Joko ihan täysin perusteettomia asiakirjoja, sopimuksia, lainapapereita, tai taustalla on joku todellinenkin toiminta, mutta sitten kyseistä asiakirjaa muokataan. Ja ulkomaisia pankkeja, esimerkiksi neopankkejahan hyödynnetään nyt ahkerasti.
Väärä tieto voi levitä
Verohallinto on havainnut myös yrityksiä, joilla ei ole mitään todellista toimintaa, pelkästään kuoret. Nykyohjelmistoilla voidaan luoda hyvinkin uskottavan näköisiä sivustoja ja monenlaisia asiakirjoja erilaisiin rikollisiin tarpeisiin.
Viranomaisille voidaan syöttää ja antaa ilmoituksia, joilla ei ole minkäänlaista sidosta todellisuuteen. Toki paikkansa pitävänkin informaation sisältöä voidaan muuttaa, jotta se palvelee paremmin laittomia tarkoituksia.
– Kun verohallinnolle annetaan vääränsisältöisiä dokumentteja ja verohallinto jakaa niitä muille viranomaisille ja jossain tapauksessa myös yksityiselle sektorille, niin tietosisältö ei aina ole kenenkään viranomaisen oikeaksi todentamaa. Jos sieltä lähtee väärää tietoa muille tahoille, niin sillä on heijastevaikutuksia muuallekin yhteiskunnassa.
