LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Budjettiriihessä käsitellään muun muassa leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Järjestöt tietenkin vastustavat kaikkia leikkauksia saamiinsa julkisiin rahoihin. Monet järjestöt ovat palkanneet veronmaksajien rahoilla kovapalkkaisia lobbareita, jotka pyrkivät vaikuttamaan poliitikkoihin, jotta järjestöt saisivat lisää rahaa.
Budjettiriihi käynnistyy maanantaina 1. syyskuuta. Valtiovarainministeriö on esittänyt vuonna 2026 myönnettäviin sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin 100 miljoonan euron lisäleikkauksia. Vuonna 2025 tällaisia avustuksia myönnettiin yhteensä 304 miljoonaa euroa.
Järjestöt tietenkin vastustavat kaikkia leikkauksia saamiinsa julkisiin avustuksiin. Tampereella marssittiin perjantaina hallituksen leikkauksia vastaan. Mielenosoituksen järjestivät Pirkanmaalla toimivat sote-järjestöt, joita osallistui marssille lähes 50.
Maanantaiaamuna järjestöt kokoontuvat Esplanadin puistoon hallituksen budjettiriihipaikka Smolnan edustalle osoittamaan mieltään. Mukaan on ilmoittautunut yli 140 järjestöä. Mielenosoituksen järjestää Mielenterveyspooli.
Leikkausten vastaisiin mielenosoituksiin osallistuvien järjestöjen suuri määrä osoittaa, että Suomessa on valtavan monta ”kansalaisjärjestöä”, jotka ovat tottuneet saamaan joka vuosi tietyn summan veronmaksajilta nyhdettyä rahaa käyttöönsä. Eli ne ovat todellisuudessa valtion rahoittamia ”valtionjärjestöjä”.
Pelkästään maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen liittyen Suomessa on yli 150 järjestöä, joiden kattojärjestönä toimii Moniheli ry. Kattojärjestö Moniheli on saanut viimeisten yhdeksän vuoden aikana STEA:n avustuksia yhteensä 5,4 miljoonaa euroa. Ei siis ole yllätys, että myös Moniheli vastustaa sote-järjestöjen avustusten leikkauksia.
Suomessa toimii lähes 9 000 sosiaali- ja terveysalan järjestöä. Niissä on 1,3 miljoonaa jäsentä, joista puoli miljoonaa tekee vapaaehtoistyötä. Palkattua henkilöstöä järjestöissä on noin 50 000 henkilöä.
Monet kansalaisjärjestöt tekevät arvokasta ja hyödyllistä työtä, mutta usein kuvio on sellainen, että ruohonjuuritason työ tehdään vapaaehtoisten tai pienipalkkaisten työntekijöiden voimin. Sen sijaan järjestöjen huipulla on kovapalkkaisia johtajia ja pääsihteerejä, jotka nyt pelkäävät isojen kuukausipalkkojensa vaarantuvan.
– Järjestöjohtajat tekevät mitä toiseksi parhaiten osaavat: Organisoivat väkeä marssimaan viisinumeroisten kuukausiliksojensa puolesta, kiteyttää pokeriammattilainen Aki Pyysing.
– Parhaimmillaan järjestöjyrät ovat kulissien takana lobbaamassa lisää rahaa itselleen.
Useat entiset poliitikot ovat löytäneet itselleen suojatyöpaikan järjestöistä. Järjestöille on etua siitä, että laajasti verkostoituneet ex-poliitikot käyttävät hyväveli- ja hyväsiskoverkostojaan lobatakseen edustamalleen järjestölle aina vain lisää rahaa.
Poliitikkojen lobbaaminen on monille järjestöille elinehto. Yksi esimerkki tällaisesta järjestöstä on Pelastakaa lapset ry, joka on perustanut erillisen ”vaikuttamistyön tiimin”, jonka yhtenä tehtävänä on lobata poliitikkoja.
Pelastakaa lapset ry:n vaikuttamistyön suunnittelija Sonja Kekkonen käyttää poliitikkojen lobbaamisesta termiä ”budjettivaikuttaminen”. Budjettivaikuttamista voidaan harjoittaa vaikkapa menemällä Poriin Suomi Areenan tapahtumiin tapaamaan poliitikkoja ja muita päättäjiä.
Sonja Kekkonen tuntee poliitikot hyvin. Hän on aiemmin työskennellyt muun muassa SDP:n eduskuntaryhmässä ryhmäavustajana, valtiovarainministerin Antti Rinteen (sdp) eduskunta-asioista vastaavana erityisavustajana ja kehitysministeri Sirpa Paateron (sdp) kehitysyhteistyöasioista vastaavana erityisavustajana.
Pelastakaa lapset on kansainvälinen järjestö, joka toimii 113 maassa. Suomen Pelastakaa lapset ry toimii vuosiraporttinsa mukaan Suomen lisäksi ainakin Ukrainassa, Burkina Fasossa, Norsunluurannikolla, Sudanissa, Somaliassa, Sambiassa, Nepalissa, Bhutanissa ja Filippiineillä ja pyrkii parantamaan lapsipakolaisten asemaa kaikkialla maailmassa.
Vuonna 2024 Pelastakaa Lasten kokonaistuotot kasvoivat 72,5 miljoonaan euroon. Julkisten avustusten osuus oli 47 prosenttia. Julkiset avustukset koostuivat lähes kokonaan suomalaisten veronmaksajien rahoista, kuten sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) myöntämät avustukset ja Suomen ulkoministeriön myöntämä kehitysyhteistyön ohjelmatuki.
Myös lastensuojelun palvelutoiminta Suomessa on järjestölle merkittävä tulonlähde, sillä 18 prosenttia tuloista rahoitetaan lastensuojelun palvelumaksuilla, jotka tulevat hyvinvointialueilta. Lähes kaksi kolmasosaa järjestön rahoituksesta tulee siis tavalla tai toisella suomalaisten veronmaksajien pussista. Ei ihme, että järjestö vastustaa kaikkia budjettileikkauksia.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomen Uutiset teki faktantarkistuksen Ilta-Sanomien käyttämän faktantarkistajan poliittisista kytköksistä. Tarkistuksessa selvisi, että Keskisarjan puheita arvioivalla faktantarkistajalla on taustaa ja kytköksiä vihreisiin.
Eilisessä A-studiossa Yle oli etukäteen tavoitellut asetelmaa, jossa maahanmuuton haittoja ja kustannuksia veronmaksajalle hämärretään tunnepuheella ja pöyristelyllä. Tällä kertaa Yle ei täysin onnistunut.
Onko sellainen tilanne tuttu, ettet saanutkaan kerralla apteekista mukaasi kaikkia Kela-korvattavia lääkkeitäsi? Suomessa on voimassa älytön systeemi, josta puhutaan liian vähän. Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen vaatii loppua apteekeissa asioivien turhalle edestakaisin juoksuttamiselle.
Minneapolisissa tapahtui kouluammuskelu, jossa hyökkääjä tappoi kaksi lasta ja haavoitti lähes kahtakymmentä. Suomen valtamedia jätti järjestelmällisesti kertomatta, että ampuja oli Trumpia ja juutalaisia vihaava "transnainen".
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja palaa vielä tämän viikon mediakohuun toteamalla, että hän hyvin ymmärtää, miltä Jussi Halla-ahosta aikoinaan tuntui selittää sata kertaa sama asia samoille ihmisille, jotka eivät ymmärrä tai eivät tahdo ymmärtää varsin selkeitä seikkoja.
Tampereen kaupunginvaltuuston ensimmäisessä syyskokouksessa käytiin eilen vilkas keskustelu pride-liputuksesta luopumisesta, josta perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Marika Puolimatka ja joukko perussuomalaisten, kristillisdemokraattien sekä kokoomuksen valtuutettuja oli jättänyt aloitteen viime kaudella.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra muistuttaa maahanmuuton valtavista kustannuksista tavan kansalaiselle. - Yhä suurempi osa sosiaaliturvasta, yhä suurempi osa sotesta, ja yhä suurempi osa niin koulujen kuin vähemmistöteollisuudenkin erityispalveluista menee ulkomaalaistaustaisille. Se kaikki on pois suomalaisilta.
Lue lisää
