

Muistokynttilöitä ja kukkia Turun kauppatorilla tiistaina 22. elokuuta 2017. Oikealla: Terrori-iskusta syytetty Abderrahman Bouanane oikeusistunnossa Turussa. / Lehtikuva
Jihadistisen terrori-iskun vuosipäivänä tapoihin kuuluu .. tuomita rasismi?
Taloustoimittaja Juhani Huopainen kommentoi Turun vuosipäivän taustaa ja iskua seurannutta vähemmän loogista syyttelyketjua.
Turussa tapahtui vuosi sitten jihadistinen terrori-isku. Usea menetti henkensä, moni loukkaantui pysyvästi. Sitäkin useammat säikähtivät.
Tapaus oli ”värisuora” – siinä toteutui kaikki se, mistä turvapaikkaralliin skeptisesti suhtautuneet olivat varoittaneet aiemmin:
1) Syyllisen, Abderrahman Bouananen, henkilöllisyyttä ei tiedetty (vaikka kaikkien taustat muka tunnetaan).
2) Bouanane oli reissannut läpi Euroopan, onnistunut hankkimaan huumekauppa- ja pahoinpitelytuomioita muissa maissa.
3) Eurooppalaiset ystävämme eivät olleet rekisteröineet Bouananea – sormenjälkiä ei otettu eikä syötetty yhteiseen tietokantaan. Suomessa ei hoksattu kysyä mitään tietoja.
4) Bouanane oli lähtenyt turvallisesta, mutta köyhästä ja näköalattomasta maasta. Kun siirtolaiskriisi alkoi, kaikenlaiset onnenonkijat hoksasivat, että jos haluaa lähteä Eurooppaan uudella henkilöllisyydellä ja täydellä ylläpidolla, nyt tai ei koskaan.
5) Bouananen kaveri, pitkään Suomessa asunut maahanmuuttajataustainen Zuhriddin Rashidov, radikalisoi tulijan. Siitä huolimatta, että Rashidov itse osallistui radikalisoitumista ehkäisevään ohjelmaan Suomessa. Hyvin näytti toimineen ohjelma.
6) Kun kielteinen turvapaikkapäätös oli tehty ja vastaanottokeskuksessa lorvimisen aika oli ohi, ja edessä paluu kotiin, Bouananea ei laitettu koppiin, valvottu tai viety lentokentälle.
7) Bouanane ei ollut mikään ydinfyysikko, työvoimapulan paikkaaja, mukava puolisokandidaatti tai muutenkaan yhtään mitään sellaista, mitä lukuisissa myyntipuheissa oli luvattu.
8) Bouananen radikalisoitumisesta oli vinkattu poliisille, mutta koska mitään konkreettisia suunnitelmia tai todisteita suunnitelmista ei ollut, ei viranomainen voinut eikä halunnut tehdä mitään. Viranomaisten kommenttien mukaan vastaavia tapauksia on satoja, eikä niitä kaikkia pystytä seuraamaan.
Meille oli valehdeltu silmät ja suut täyteen, ja ilmiselvimpienkin valheiden epäilyn kerrottiin olevan rasismia. Arvopohjan vastaista. Ei saa tarkistaa, pitää luottaa.
Tulee terrori-iskun vuosipäivä. Mitä tekevät Turun valtuustoryhmät – julkaisevat yhteislausuman, missä tuomitaan rasismi.
Toistan: vasemmistoliiton, vihreiden, kokoomuksen, SDP:n, keskustan, RKP:n, kristillisdemokraattien ja Sinisen tulevaisuuden Turun valtuustoryhmät kertovat meille jihadistisen terroriteon vuosipäivänä, että ”Iskun vuosipäivää ei saa käyttää hyväksi väkivaltaisen rasismin levittämisessä”. Ei sanaakaan maahanmuuttopolitiikasta tai uskonnollisesta fanatismista. Turun terroriteko ei muka liity mihinkään, vaan oli pelkkää vihaa. Se ei muka johdu mistään, tai ole poliittisten valintojen seurausta.
Turun perusssuomalaisilla keitti yli. PS julkaisi oman kannanottonsa: Perussuomalaiset ei unohda Turun terrori-iskua.
Itseään vastuullisina ja hyvinä pitävät ihmiset tarttuvat asiaan. Laatumedian toimittaja twiittaa:
Tämän voisi uutisoida – täysin todenmukaisesti – myös näin: ”Turun perussuomalaiset antoivat hyväksyntänsä uusnatsistiselle Pohjoismaiselle Vastarintaliikkeelle”
Kannanotosta uutisoivat viestimet eivät linkitä kannanottoihin, mutta otsikoivat esimerkiksi näin:
Turun puolueet paheksuvat uusnatsien marssia – Perussuomalaiset ei ole mukana kannanotossa
Joidenkin mielestä tyhjän arvopohjatynnyrin kumistelu itsestäänselvyyksiä laukomalla on politiikkaa. Politiikan pitäisi kuitenkin olla myös sitä, että välillä myös tehtäisiin jotain. Puhuttaisiin totta, myönnettäisiin virheitä, todettaisiin tosiasioita ja ennenkaikkea lakeja ja toimintatapoja muuttamalla tehtäisiin parempaa maailmaa. Perussuomalaiset on useassa yhteydessä tuominnut kaikki ääriliikkeet ja väkivallan.
Perussuomalaiset ei ole ainoa taho, jota arvopohjatynnyrin paukuttaminen sattuu korviin. Maaliskuussa 2016 Belgiassa räjähti ISISin pommeja ja kymmeniä kuoli. Kokoomus päivitti Facebookiin:
Brysselissä tapahtuu nyt kauheita, mutta samalla on muistettava se rasismi, jota tapahtuu Suomessa joka päivä. Syrjintä, kiusaaminen ja vihapuhe ovat arkea liian monelle. Puheiden lisäksi tarvitaan nyt konkreettisia tekoja. Kerätään yhdessä ideoita arkipäivän syrjinnän ratkaisemiseksi
Wille Rydman (kok) hämmästeli puolueensa viestintää ja toivoi kokoomuksen viestintäpäällikön eroavan tai että hänet erotettaisiin.
Ainahan sitä pitää alkaa osoitella sormella. Katsokaa, västäräkki! Ruotsin autopalojen yhteydessä monet osoittelivat sormella ruotsidemokraatteja, pohjoismaista vastarintaliikettä, Vladimir Putinia ja Turkin Erdogania. Mitä muuta tahansa kuin.
JUHANI HUOPAINEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.