LEHTIKUVA
Maahanmuuttajien rahalähetykset kotimaihinsa ovat kasvaneet merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Tilastot kertovat tosin vain osan totuudesta, sillä epävirallisia kanavia pitkin kulkeva valuutta jää virallisten lukujen ulkopuolelle. Romahtaneessa valtiossa siirtorahalla voi olla ratkaiseva merkitys arjen selviämistaistelussa.
Suomesta lähetettyjen rahansiirtojen määrä on kasvanut maahanmuuttajaväestön kasvun mukana. Vielä 2012–2014 luvut olivat arviolta 775–835 miljoonaa dollaria vuodessa. Vuoteen 2024 mennessä summa on lähes kaksinkertaistunut 1,57 miljardiin dollariin.
Suomessa asuu jo lähes 700 000 ulkomaalaistaustaista henkilöä. Erityisesti Lähi-idästä, Afrikasta ja Aasiasta kotoisin olevat maahanmuuttajat lähettävät säännöllisesti rahaa perheenjäsenilleen entiseen kotimaahansa.
Suomessa ansaittu tai tukina saatu raha ei jää hyödyttämään kansantaloutta ja sillä voi olla yhteys niin sanottuihin rinnakkaistalouksiin. Hyvinvointivaltiosta peräisin oleva valuutta tukee kuitenkin suoraan köyhempien maiden vakautta. Ilman rahalähetyksiä moni kehittyvän maan perhe putoaisi toivottomaan kurjuuteen.
Globaalisti rahalähetysten yhteismäärä kasvoi vuonna 2024 noin 905 miljardiin dollariin. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli noin 4,6 prosenttia. Suomen 1,57 miljardia on pieni osuus tästä kokonaisuudesta, mutta Suomen väestöön suhteutettuna luku on merkittävä, sillä se vastaa noin 0,5 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Tärkein virallinen lähde on World Bankin ylläpitämä tilastosivu, joka perustuu suoraan IMF:n maksutasetietoihin. Suomen Pankki ja Tilastokeskus keräävät kotimaiset tiedot, jotka raportoidaan edelleen kansainvälisille organisaatioille. Luvut kattavat pankkien ja rekisteröityjen rahanvälittäjien, kuten Western Unionin, Wisen ja vastaavien kautta kulkeneet siirrot.
Tilastollinen data on edelleen epäjohdonmukaista ja puutteellista. Tilastoissa ”rahalähetykset” tarkoittavat IMF:n BPM6-käsikirjan mukaista summaa, johon lasketaan henkilökohtaiset siirrot, palkkatulot ulkomailta sekä pääomasiirrot kotitalouksien välillä.
Tämä tekee luvuista kansainvälisesti vertailukelpoisia, mutta samalla ne voivat sisältää myös siirtoja, jotka eivät ole perinteisiä ”maahanmuuttajan kotimaalleen lähettämiä rahoja”.
Viralliset luvut kattavat vain pankkien ja rekisteröityjen kanavien kautta kulkeneet rahat. Epävirallisesti liikkuva raha kuten käteinen matkalaukussa, sukulaisten mukana kulkevat summat tai hawala-järjestelmä sekä mobiilisovellukset jäävät kokonaan tilastojen ulkopuolelle. Todellinen rahansiirtojen kokonaismäärä on siten todennäköisesti selvästi virallisesti tilastoitua suurempi.
Suomesta lähtevät rahalähetykset päätyvät maihin, joista tulevilla maahanmuuttajayhteisöillä on vahvat siteet alkuperämaihinsa. Toki yleisemmin rahan liikkeet seuravat pitkälti Suomessa asuvien maahanmuuttajien taustamaita ja niiden väestöryhmiä.
Tarkkaa maakohtaista virallista listausta Suomesta lähtevistä rahalähetyksistä ei ole saatavilla. Tyypillisesti rahat päätyvät Somaliaan, Irakiin, Afganistaniin ja Syyriaan. Merkittäviä maita tässä yhteydessä ovat myös Thaimaa ja Filippiinit.
Vähemmän puhuttu osa rahoista liikkuu EU:n sisällä. Se menee Viroon, Puolaan, Romaniaan ja esimerkiksi Bulgariaan. Tämä on liitoksissa työvoiman liikkuvuuteen unionin sisällä ja koskee erityisesti rakennus- ja palvelualoja sekä kausityötä.
Tammikuun hyisessä aamussa pieni kuorma-auto pysähtyy ja purkaa kuormansa kerrostalon eteen Helsingin Ruskeasuolla. Siihen tiukan tiukan linjan kellarimoskeijan ja afrikkalaisperäisen uskonlahkon toimitilojen väliin.
Kuljettajaa ohimennen puhutettaessa tämä kertoo auttavansa äitiään sekä kahta siskoaan Somaliassa. Ahkerasti työtä tekemällä hän voi tukea perhettään ja säästää kuulemma vielä omaa asuntoakin varten.
Rahat siirtyvät Suomesta ”silmänräpäyksessä” perille. Ne eivät liiku enää hawalan kautta, vaan käytössä on korvaava mobiilisovellus. Alin mielestä uudistus ikiaikaiseen järjestelyyn on merkittävä:
– Raha on vain lupaus, sitä ei ole oikeasti olemassa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Fabrik Oy:n tiedotteen mukaan Helsinki Pride -yhteisö on käynnistänyt poikkeuksellisen pilotin: PrideBot-niminen tekoälybotti seuraa nyt ahkerasti suomenkielistä "seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvaa verhoilematonta suomenkielistä vihapuhetta" X:ssä
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkysen mielestä laki kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on erittäin vaarallinen ja sitä käytetään työkaluna uusien ennakkotapausten hakemiseksi, jolloin sananvapaus kaventuu tapaus tapaukselta.
Suomen evankelis-luterilainen kirkko uppoutuu intohimoisesti woke-ideologian, antirasismin ja identiteettipolitiikan kysymyksiin, ikään kuin sen päätehtävä olisi signaloida hyveellisyyttä modernille vasemmistolaiselle eliitille eikä enää puolustaa omaa ydinsanomaa tai kristikuntaa, moittivat perussuomalaiset kansanedustajat.
Suomi on perunut niin kutsuttujen irakilaiskaksosten turvapaikan ja pysyvän oleskeluluvan heidän muodostamansa turvallisuusuhan vuoksi. Kotimaassaan etsintäkuulutettu kaksikko uhkailee suomalaisia, mutta heitä ei voida karkottaa ihmisoikeussopimuksiin liittyvän palautuskiellon vuoksi. Maahanmuuttoviraston mukaan veljeksiä voisi uhata Irakissa vaino, kidutus, kuolemanrangaistus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.
Ruotsin Försäksingskassanin ja Suomen Kelan käsissä paljon puhutusta tekoälystä (AI) tuli kuuma peruna. Algoritmi ohjasi epäilyt tukien väärinkäytöstä potentiaalisimpiin ihmisryhmiin. Tuloksissa olikin sitten kyse, kuinka ollakaan, syrjinnästä sukupuolen, etnisyyden, tulotason ja koulutustason perusteella.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon mukaan eduskunnalla ei ole teoriassakaan mahdollisuuksia ryhtyä toimenpiteisiin kansanedustaja Päivi Räsäsen saaman tuomion pohjalta. - Enkä näe sitä tarpeelliseksikaan, Halla-aho sanoo Iltalehdelle.
EU-parlamentti äänesti viime viikolla paluuasetuksesta, joka mahdollistaa kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palauttamisen lähtö- tai kauttakulkumaan sijasta kolmanteen maahan, jonka kanssa on tehty kahdenvälinen tai EU-tason sopimus palautuskeskuksesta.
Suomalaisia on peloteltu ilmastonmuutospuheilla ja syyllistetty autoilusta, syömisestä, elämisestä ja lasten vastaanottamisesta niin, että jotkut nuoret eivät halua enää edes lisääntyä. Kuitenkin tiedämme, että suomalaisten syömisillä ja elämisellä ei ole maapallon ilmastoon minkäänlaista olennaista vaikutusta ja että Suomen päästöt maailman päästöistä ovat VAIN noin 1 promille, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu.
Sosialidemokraattien kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma omistaa kolme hintasäänneltyä Hitas-asuntoa Helsingissä. Samaan aikaan SDP ajaa usean Hitas-asunnon omistusrajoituksia.
