LEHTIKUVA
Kansanedustaja Juho Eerola nosti eduskunnan täysistunnossa esiin kolme kriittistä huomiota valtioneuvoston tuoreesta puolustusselonteosta.
– Suomi on viimein irtautumassa Ottawan osapuolen miinakieltosopimuksesta, mutta vuoden 2012 jälkeen varusmiespalveluksen suorittaneet kymmenet tuhannet kansalaiset eivät ole saaneet koulutusta jalkaväkimiinojen käyttöön. Nyt on syytä kysyä: milloin aloitetaan kertausharjoitukset niille reserviläisille, jotka palvelivat aikana, jolloin miinojen käyttö oli kielletty? Juho Eerola totesi puheessaan.
Jo vuonna 2011 miinakieltoa vastaan äänestänyt Eerola korosti myös kasvavaa tarvetta koulutukseen liittyen drone-aseisiin ja niiden torjuntaan.
– Teknologia kehittyy, mutta reservin osaaminen ei pysy perässä ilman järjestelmällistä täydennystä, hän muistutti.
Kolmantena asiana Eerola nosti esiin nykyjärjestelmän jäykkyyden: siviilipalveluksen suorittaneella ei ole mahdollisuutta myöhemmin käydä armeijaa ja liittyä reserviin – vaikka motivaatiota ja halua löytyisi.
– Reservistä voi siirtyä siviilipalvelukseen, mutta ei toisinpäin. Olisiko tässä kehittämisen paikka?
Eerolan mukaan Suomen uskottava puolustuskyky vaatii sekä nykyaikaisia välineitä, että koko reservin osaamisen jatkuvaa ylläpitoa – ja järjestelmän, joka kannustaa mukaan, ei sulje pois.
LEHTIKUVA
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eduskunta käsitteli eilen valtioneuvoston puolustusselontekoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Merja Rasinkangas korosti puheessaan, että nykyisessä turvallisuustilanteessa Suomen on pidettävä kiinni vahvasta puolustuskyvystä ja uskottavasta pelotteesta.
Turvallisuuspuolueena perussuomalaiset painottaa, että Suomen on määrätietoisesti vahvistettava omaa puolustuskykyään. Nato-jäsenyys ei korvaa Suomen omaa koulutettua reserviä ja kotimaista suorituskykyä, vaan täydentää sitä.
Kuinka vakava sotilaallinen uhka juuri nyt kohdistuu Suomeen ja Eurooppaan? Miten jatkossa Suomen ja Euroopan kasvat puolustusmenot rahoitetaan ja voiko USA:aan enää luottaa? Suomen Uutiset Show:n uudessa jaksossa tarjolla on painavaa asiaa Suomen turvallisuustilanteesta, maanpuolustuksesta sekä EU:n ehdotuksista koko Euroopan puolustuksen ja puolustusteollisuuden vahvistamiseksi.
Puolustusvaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä valtioneuvoston puolustusselonteosta. On symbolisesti merkittävää, että mietintö valmistuu juuri Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä. Kyseessä on ensimmäinen puolustusselonteko Nato-jäsenyyden aikana, ja se asettaa suunnan Suomen puolustuksen kehitykselle aina 2030-luvulle saakka. Perussuomalaisten puolustusvaliokuntaryhmä pitää selontekoa tärkeänä askelena kansalliseen kestävyyteen perustuvan puolustuksen rakentamisessa.
Eduskunta keskusteli tiistaina jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta irtaantumisesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew iloitsee siitä, että jalkaväkimiinat saadaan pian takaisin käyttöön isänmaan puolustukseksi.
Kaikissa Euroopan maissa tehdään parhaillaan päätöksiä bkt-osuuksien nostamisesta puolustusmenoihin. Kansanedustaja Jani Mäkelä toteaa, että juuri nyt myös Suomen puolustusteollisuudelle on avautumassa uusia mahdollisuuksia. Samalla kyse olisi yhteistyön ylläpitämisestä. - Suomen kaltaiselle maalle kyse on valtavista rahasummista, Mäkelä sanoo.
Ulkoasiainvaliokunta kannattaa hallituksen esitystä irtisanoa Suomi Ottawan miinakieltosopimuksesta. Valiokunnan käsittelyssä vain vasemmistoliitto vastusti asiaa.
Viikon suosituimmat
Kirjailija-opettaja Arno Kotro bloggaa suomalaisen peruskoulun alennustilasta. Esimerkkitapauksena hän nostaa esille alakoulun, jonka rehtori kymmenen vuotta sitten nielaisi pureksimatta tuolloin muotiin tulleet pedagogiset päähänpistot ja villitykset. - Edistyksen ja uuden pedagogiikan hengessä piti päästä eroon menneen maailman rasitteista, kuten arvosanoista, pulpeteista, kokeista, perinteisistä luokkahuoneista, kirjoista, todistuksista, Kotro kirjoittaa, ja kertoo samalla nuoresta ylioppilaasta, jonka opintielle koulukokeilu aikanaan jätti tiedollisia katvealueita.
Valtiovarainministeri Riikka Purran tuoreessa budjettiesityksessä esitetään kotoutumiskorvausten leikkauksia osana taloussäästöjä. Purra muistuttaa kotouttamisesta kertyvän jo nyt valtavat summat veronmaksajan maksettavaksi.
Ennen sotaa Hamas hamstrasi tunneliverkostoihinsa noin 600 miljoonaa euroa käteistä. Rahat ovat peräisin gazalaisilta kerätyistä tullimaksuista ja veroista sekä Iranin islamistihallinnolta, Qatarilta ja egyptiläiseltä Muslimiveljeskunnalta.
Perussuomalainen Nuoriso on tuohtunut Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää kaupungin rivitalojen asukkaat pois, jotta asuntoihin voidaan asuttaa läheiseen vastaanottokeskukseen saapuvia turvapaikanhakijoita.
Helsingin Hallinto-oikeus piti voimassa Espoon ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätöksen, jolla vastaanottokeskustoiminta vaadittiin lakkautettavaksi.
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.
Ruotsi on edelleen luokkayhteiskunta, jossa hyvinvoivat nettoveronmaksajat asuvat omakotitaloissaan vehreillä huvila-alueilla. Sosialidemokraattien mielestä tämä on kestävän kehityksen vastaista ja väestö pitäisi sekoittaa. Muutto veden ääreen äveriäälle alueelle olisi varmasti monen kolmen miljoonan vuokralaisen mieleen ja tämä demareiden kädenojennus muistettaisiin varmasti myös vaaleissa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kommentoi somekanavillaan tapausta, jossa Mikkelin kaupunki ajaa vuokra-asukkaita pois kodeistaan, koska asunnot jatkossa vuokrataan turvapaikanhakijoille. Purra kuvaa Mikkelin toimintaa harhaiseksi.
Valtiovarainministeriön ehdotus Opetushallituksen lakkauttamisesta on kansan keskuudessakin nähty aiheellisena säästötoimena hallinnon virtaviivaistamiseksi ja tehostamiseksi. Samalla Opetushallitus on kansalaiskeskusteluissa tunnistettu politisoituneena instituutiona, joka on vähitellen ajautunut kauas alkuperäisistä tavoitteistaan. Seurauksena on muun muassa oppimistuloksien heikkeneminen.
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.
