Maahanmuutto on tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä uuden EU-parlamentin asialistalla. Entistä tärkeämmäksi se tulee siinä tapauksessa, että ilmastonmuutoksen hallinnassa epäonnistutaan. Ja on turha suunnitella politiikkaa liian tarkasti, tulevaisuus tuo joka tapauksessa yllätyksiä. Näin väänsivät kolmen suurimman puolueen edustajat eurovaalien keskeisistä kysymyksistä politiikan toimittajien järjestämässä tilaisuudessa Iltasanomien suorassa lähetyksessä.
Mukana olivat perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon lisäksi europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd) sekä Euroopan investointipankin varatoimitusjohtaja Alexander Stubb (kok).
Kerrankin Suomessa järjestettiin vaalikeskustelu, jossa oli tarpeeksi vähän osanottajia ja kaikki osasivat suvereenisti asiansa. Aluksi osanottajilta tiedusteltiin heidän omaa näkemystään EU:sta on viiden vuoden kuluttua, kun nyt valittavan parlamentin toimikausi päättyy. Jussi Halla-aho kehotti pysymään viileänä ennusteiden suhteen ja muistamaan historiaa:
Siirtolaisinvaasio vahvisti kansallismielisiä puolueita
– Junckerin komissio oli poikkeuksellisen poliittinen, ideologinen ja kehitysoptimistinen. Silloin suunta näytti selkeältä kohti syvempää integraatiota ja syvempää liittovaltiota. Sitten tapahtui asioita, joita kukaan ei osannut ennustaa ja jotka ovat hallinneet agendaa koko vaalikauden. Brexit, siirtolaiskriisi ja sen laukaisemat poliittiset mullistukset monissa jäsenmaissa, luetteli Halla-aho keskustelun aluksi.
– Haluttomuus ja kyvyttömyys torjua siirtolaisinvaasiota vahvisti kansallismielisiä puolueita kaikissa jäsenmaissa. En tiedä, mikä on EU:n tulevaisuus, mutta tiedän, miten sinne ei kannata pyrkiä. Ei kannata haukata liian suurta palaa, jottemme menettäisi sellaisiakin asioita, joita me kaikki arvostamme, Halla-aho jatkoi analyysiaan.
Keskeistä on maahanmuuton hallinta
Alexander Stubbin näkemys EU:n tulevaisuudesta sisälsi monta pointtia. Uuden parlamentin ensimmäiset eteen tulevat asiat liittyvät hänen näkemyksensä mukaan maahanmuuton hallintaan. Ilmastonmuutokseen liittyvät toimet ovat sekin keskeisiä, muutoin vuoden 2015 tapahtumat ovat vasta alkusoittoa. Miapetra Kumpula-Natri puolestaan ei antaisi periksi EU:n hajottajille ja loisi unionille paremman taloudellisten kriisien estämiskyvyn.
Halla-ahon mukaan EU on ”valitettavan monilla politiikan sektoreilla onnistunut haalimaan itselleen toimivallan, mutta kuitenkin onnistunut olemaan tekemättä niitä asioita, joita se on vaatinut omalle vastuulleen”. Esimerkiksi Halla-aho otti Schengen-järjestelmän. EU:n keskeinen ongelma on se, että samalla kun se kerää asioita itselleen, se estää jäsenmaitaan toimimasta oman etunsa mukaisesti.
Komissaarin paikka menossa demareille
Suomen tulevan komissaarin puoluekanta herätti jonkin verran keskustelua. Miapetra Kumpula-Natrin mukaan tehtävä kuuluu suurimmalle puolueelle eli sosialidemokraateille. Halla-aho muistutti Kumpula-Natria siitä, että tämä oli vielä vuonna 2014 eri mieltä siitä, että komissaarin paikka kuuluu suurimmalle puolueelle.
Euroopan parlamentin vaaleille tunnusomaista on ollut alhainen äänestysaktiivisuus. Samat ennusteet ovat jälleen ilmassa. Stubbin mielestä äänestämisen eurovaaleissa pitäisi olla nykyistä enemmän tunnepohjaista. Halla-ahon mielestä eduskuntavaalit ja EU-vaalit olisi pitänyt yhdistää, silloin olisi päästy helposti 70 prosentin äänestysvilkkauteen.
Venäjä on kansan mielessä
Tunteet liittyivät keskustelijoiden mielestä aikanaan myös Suomen päätökseen liittyä Euroopan unionin jäseneksi. Kyse oli Venäjän pelosta ja se on edelleen syvin peruste EU-jäsenyydelle. Alexander Stubb piti Halla-ahon analyysiä ”viiltävän hyvänä”:
– Kyllä minä uskon, että se painoi voimakkaasti ihmisten mielessä vuonna 1994 ja se painoi myös omassa äänestysratkaisussani. Olen sen verran vanha, että muistan kylmän sodan ja tunteen harmaalla vyöhykkeellä elämisestä. Ehkä EU:sta tuli kansan mielestä toiseksi paras turvallisuuspolittinen ratkaisu, Halla-aho pohti. Hän ei kertonut äänestikö itse EU-jäsenyyden puolesta vai sitä vastaan.
Halla-ahon mielestä Suomessa ei tiedetä tarpeeksi unionin arjesta, koska kotimainen media ei ole panostanut riittävästi EU:n seurantaan. Kansan pitäisi tietää enemmän EU:ssa valmisteilla olevista asioista ja keskustella niistä silloin, kun niistä keskustellaan myös Brysselissä.
– Meillä on yhteisvastuu siitä, että ihmiset saadaan kiinnostumaan EU-politiikasta. Kyse on kuitenkin pohjimmiltaan kotimaan politiikasta.
