Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) kommentoi Ukrainan kiristyvää tilannetta:

– Uhka aseiden käytöstä on todellinen. Venäjä haluaa turvata etunsa Krimillä ja puolustaa ulkovenäläisten asemaa, se on käynyt selväksi. Ainakin itse näen yhtymäkohtia Georgian sotaa edeltäneeseen tilanteeseen. Kuten asiantuntijat ovat sanoneet, yksikin vahingonlaukaus voi kärjistää tilanteen täysmittaiseksi aseelliseksi yhteenotoksi.

Mitä vaikutuksia tilanteen kehittymiselle on Suomessa?

– Tilannetta seurataan Suomessa äärimmäisellä huolella. Kyse on kriisistä Euroopassa ja mahdollisesti aseellisesta konfliktista, johon Suomen naapurimaa Venäjä ottaa osaa. Totta kai tämä on asia joka huolettaa Suomen poliittista johtoa.

– Nyt seurataan tilannetta ja joukkojen liikehdintää. Tänään on ulkoasianvaliokunnan kokous, johon olen menossa.

Missä tilanteessa Suomi alkaa nostaa omaa valmiuttaan? Mitä tämä konkreettisesti tarkoittaa?

– Valmiuden nosto tarkottaa tarkkaan määriteltyjä asteittain eteneviä toimia, jotka viranomaiset tietävät. Suomessa ei ole vielä ollut tarvetta nostaa valmiutta. Tietenkin jos sota syttyy niin sitten on pakko nostaa valmiutta, koska tällaisessa tilanteessa aina on aina hallitsemattoman leviämisen vaara.

Ja mitä länsimaat tekevät? Ja mikä on Suomen asema EU:n ja Venäjän välissä?

– Tässä tilanteessa olisi tärkeintä, että Venäjällä ja Yhdysvalloilla säilyisi hyvä keskusteluvälit, ja että tilannetta voitaisiin ratkaista neuvotteluteitse.

– EU:n roolia en pidä kovin merkittävänä. Tämä on tietysti ongelma Suomelle joka on sotilaallisesti liittoutumaton maa, mutta olemme EU-jäsenyyden myötä poliittisesti liittoutunut maa, ja sitoutuneet EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, jota ei voi millään yhtenäiseksi sanoa. Suomi on tässä tavallaan EU:n panttivankina, mutta Suomella pitää olla hyvät suhteet Venäjään joka tapauksessa.

Matias Turkkila