Voimapolitiikka on palannut takaisin itäiseen Eurooppaan. Se näkyy Ukrainan aroilla rintamasotana. Venäjä on hakenut omaa tietään idän ja lännen välissä vuosisatojen ajan, vaihdellut suuntaansa slaavien yhteydestä länsimielisyyteen. Se jatkaa sitä yhä.

– Venäjä etsii yhä Venäjän tietä, russkaja ideaa, puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) sanoi keskiviikkona eduskunnassa eurokonservatiivien puolueryhmittymän ACRE:n kokouksessa.

– Kylmän sodan jälkeen ajateltiin, että voiman käyttö oli jäänyt taakse valtioiden politiikassa. Sitten laajeni EU. Moniko uskoi, että pian myös Nato laajenisi entisen Neuvostoliiton sisälle asti, Niinistö kysyi.

Tämä ei jäänyt vaille vastausta. Ulkoministeri Andrei Kozyrev linjasi kauaskantoisesti Tukholmassa jo vuonna 1992, että Venäjä puolustaisi intressejään Neuvostoliiton alueen sisällä taloudellisesti ja sotilaallisesti. Hän kertoi, mitä tapahtuu jos kovan linjan johtajat voittaisivat Moskovassa.

Putin uhkasi jo länttä ohjuksilla

Kului kymmenen vuotta. Vladimir Putin uhkasi suunnata ohjuksensa länteen, jos USA ei vedä ohjuskilpeään pois. Silloin mietittiin, voisiko voimapolitiikka palata Itä-Eurooppaan.

– Venäjän retoriikasta huolimatta ei kuitenkaan uskottu Venäjän käyttävän voimaa ja puolustusbudjetit laskettiin alas. Venäjän asevoimia uudistetaan kuitenkin taloudellisesta kriisistä huolimatta, Niinistö totesi.

Kun Venäjä menetti vaikutusvaltansa Ukrainaan, se vastasi valloittamalla Krimin. Syttyi myös Itä-Ukrainan sota, joka johti EU:n pakotteisiin. Venäjä ajaa asemiaan myös Syyrian sisällissodassa.

Mantereen ainoa supervalta?

Venäjän valta perustuu ydinaseisiin, tasapainoiluun Yhdysvaltain kanssa ja Neuvostoliiton perintöön. Venäjä pyrkii olemaan ainoa supervalta maanosallaan. Venäjä alleviivaa asemaansa entisten neuvostotasavaltojen alueella, ja väittää olevansa alueellaan oikeutettu johtaja.

Sosialismista kumpuaa kolkko perinne: aate ei kieltänyt aseiden käyttöä.

– Vaikutus itänaapureihin näyttää kasvavan – sitä perustellaan historialla, kuten Krimiä. Voimapolitiikan keinoja voidaan käyttää yhä. Myös energiapolitiikka on erittäin tärkeää esimerkiksi Keski-Aasiassa. Venäjä ajattelee, että sen keinot ovat oikeutettuja, Niinistö totesi.

Venäjä on nostanut painetta myös Itämeren alueella jo ennen Ukrainan kriisiä mm. sotaharjoitusten avulla. Kaliningradiin sijoitettiin Iskander-ohjuksia. Nato-maat päättivät vastata paineeseen lisäämällä Baltian maiden hävittäjäpäivystystä ja USA sijoitti pataljoonan Itä-Eurooppaan, yhden komppanian kuhunkin Baltian maahan ja Puolaan.

Puolustusbudjetteja korotetaan jälleen

Myös puolustusbudjetteja korotetaan jälleen pitkästä aikaa ja myös asevelvollisuus on päätetty palauttaa Ruotsiin ja Liettuaan, Norjakin voi palata täysimittaiseen asevelvollisuuteen, Saksassa on aiheesta keskusteltu. Puolassa ja Latviassa päätettiin, ettei asevelvollisuuteen palata, mutta siitä on keskusteltu.

Kansallisuusmielisyys on noussut myös Itä-Euroopassa, jossa nousi myös arabikevään idea.

Voimapolitiikka on palannut

– Nyt näyttää valitettavasti, että perinteinen voimapolitiikka on palannut. Voimalla uhkaaminen on taas normi, Niinistö pahoittelee. Suomen on tärkeää varmistaa oma puolustuksensa kaikilla alueillaan.

Mitä Suomen pitää tehdä tässä tilanteessa?

– On selvää, että kansojen yhteistyö on olennaista. Älä provosoidu, kun provosoidaan. Ja jatka keskustelua joka tilanteessa, Niinistö linjaa.

Veli-Pekka Leskelä