Juvonen Satakunnan ammattikorkeakoulun geronomitutkinto-ohjelman 15-vuotisjuhlassa: “Paljon voimme elämässä muuttaa tai valita, mutta vanhenemista emme pääse pakoon”

Geronomien, kuten muidenkin korkeakoulutettujen, koulutus perustuu tutkimukseen. Koulutuksen tutkimusperusteisuus on tärkeää sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnalle, ja sen merkitys korostuu entisestään sote-sektorin haasteisiin vastaamisessa. Hoidon ja myös hoivan vaikuttavuusperusteisuudelle, näyttöön perustuvuudelle ja toiminnan korkealle eettiselle tasolle on tultava vahva perusta koulutuksesta.

– Opiskelu SAMK:ssa oli hieno kokemus. Monimuotokoulutus antoi mahdollisuuden opiskella hoitotyön ohessa. Opettajilta saatu tuki ja kannustus oli isossa roolissa, ja keskusteluyhteys opettajien ja opiskelijoiden välillä oli hyvää, kertoi kansanedustaja Arja Juvonen juhlapuheessaan.

– Geronomikoulutus tähtää vanhustyön asiantuntijuuteen. Geronomeja työllistyy erityisesti vanhustenhuollon erilaisiin asiantuntijatehtäviin julkiselle ja yksityiselle sektorille, järjestöihin ja säätiöihin. Geronomitutkinnon suorittanut voi hakea myös ylemmän ammattikorkeakoulun tutkinto-ohjelmaan (YAMK). Vanhustyön kentällä tarvitaan myös hyvää johtamiskulttuuria, ja niitä taitoja saa YAMK-tutkinnon kautta. YAMK-tutkinnon voi suorittaa myös Satakunnan ammattikorkeakoulussa.

Geronomien koulutusmääriä nostettava

Tutkinnon suorittanut geronomi voi toimia Valviran laillistamana sosiaalihuollon ammattihenkilönä. Tämä laillistaminen saatiin lakiin 1.1.2016. Se oli merkittävä askel geronomien ammattikunnan historiassa ja nosti ammattikunnan viimeistään näkyviin.

– Geronomikoulutuksen opiskelijamäärät ja suoritettujen tutkintojen määrät ovat kasvaneet viime vuosien aikana. Vuosien 2020–2022 aloittajamäärien lisäystä selittää erityisesti aloituspaikkalisäyksiin suunnattu lisärahoitus. Geronomien merkitys ikääntyneessä Suomessa on siis huomattu.

– Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi, että sosiaali- ja terveysalan koulutuksen koulutusmääriä on yleisesti nostettava. Ammattikorkeakoulujen sopimuskauden 2025–2028 tutkintotavoitteisiin on sovittu tutkintotavoitteiden korotuksista.

Merkitys ikääntyvässä Suomessa kasvaa

Tutkintotavoitteita ei ole määritelty koulutusohjelmatasolla, mutta yleisenä arviona voidaan pitää, että väestön ikääntyessä myös geronomien tarve kasvaa. Korkeakoulut päättävät koulutusmääristä ja uusien opiskelijoiden määrästä oman autonomiansa puitteissa.

– Innostuin opiskelemaan geronomiksi vaihtaessani työpaikkaa suuresta Helsingin kaupungin sairaalasta ryhmäkotiyksikköön, jossa asiakkaina oli muistisairaita ikääntyneitä ja muistisairaita kehitysvammaisia. Tunsin tarvitsevani lisää tietotaitoja juuri siinä vanhustenhoidon murroksessa, kun yksityisiä ja säätiöpohjaisia toimijoita tuli lisää vanhustenhoivan kentälle ja kunnissa ryhdyttiin puhumaan vanhusneuvoloista ja muistipoliklinikoista.

– Turvallinen lääkehoito nousi esille, ja yhteiskunnassa ryhdyttiin puhumaan erityisesti ikääntyneiden tilanteesta. Vanhuksia lääkittiin liikaa ja liian vahvoin lääkkein, Juvonen kertoi juhlapuheessaan.

Ikääntyneiden palvelujen saatavuus turvattava

Juvosen mielestä suurten vanhussairaaloiden vanhusosastojen jälkeen siirtyminen yksiköllisempään vanhustenhoivaan on ollut hyvä asia. Sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla on kuitenkin monia haasteita, ja poliittisten päättäjien on turvattava ikääntyneiden palveluiden saatavuutta niin hyvinvointialueilla kuin valtakunnankin tasolla.

– Erityinen oma huoleni liittyy kotihoidon ja kotipalveluiden saatavuuteen ja riittävyyteen, ympärivuorokautisten hoivapaikkojen riittävyyteen, ikääntyneiden kaatumistapaturmien suuriin määriin ja niiden jälkeisen kuntoutumisen hyvään ja oikea-aikaiseen saantiin, Juvonen sanoi puheessaan.

Vanhuus tulee vääjäämättä kaikille

Geronomikoulutusta järjestävät ammattikorkeakoulut ovat perustaneet vuoden 2024 alussa ammattikorkeakoulujen ikäosaamisen verkoston. Verkoston koordinaatiovastuu on kiertävä. Vuosina 2024–2025 puheenjohtajana toimii Karelia-ammattikorkeakoulu. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut osana ammattikorkeakoulujen strategiarahoitusta Karelialle rahoitusta verkoston koordinointiin.

– Toivon, että myös Satakunnan ammattikorkeakoulu hyötyy paljon ikäosaamisen verkoston toiminnasta, ja toivon kuulevani mielelläni siitä lisää, kun toiminta vakiintuu, Juvonen sanoi.

– Paljon voimme elämässä muuttaa tai valita, mutta vanhenemista emme pääse pakoon. Se tulee vääjäämättä kaikille. Vanhuuteen on valmistauduttava, ja yhteiskunnan on tehtävä rakenteet, jotka kannattelevat ikääntynyttä. Siellä rakenteissa on myös geronomin paikka.