Michiganin terrori-iskun kohteena oli Temple Israel -niminen kiinteistö, johon kuuluu synagogan lisäksi juutalainen päiväkoti ja koulu. / LEHTIKUVA
Iranin sodan alkamisen jälkeen Yhdysvalloissa on tapahtunut useita terrori-iskuja, joiden tekijöillä epäillään olleen islamistinen motiivi. Tekijöille on yhteistä myös se, että he olivat tulleet maahan laillisesti esimerkiksi pakolaisina tai perheenyhdistämisen kautta ja saaneet Yhdysvaltain kansalaisuuden. Torstaina tapahtui peräti kaksi tällaista terrori-iskua samana päivänä.
Torstaina aseistettu mies avasi tulen Virginian osavaltiossa sijaitsevan Old Dominion -yliopiston luokkahuoneessa, kertoo Fox News. Silminnäkijöiden mukaan hän huusi terroristien suosimaa Allahu akbar -huutoa ampuessaan.
Oppituntia pitänyt reservin everstiluutnantti Brandon Shah menehtyi saamiinsa vammoihin. Lisäksi kaksi opiskelijaa haavoittui luodeista.
Opiskelijat kävivät ampujan kimppuun ja tekivät hänet vaarattomaksi. Itse asiassa niin vaarattomaksi, että ampuja ei selvinnyt hengissä.
Luokkahuoneessa oli meneillään reserviupseerien koulutukseen liittyvä oppitunti. Yhdysvaltain yliopistoissa opiskelijat voivat anoa stipendiä opintojensa rahoittamiseen, jos suorittavat yliopistossa ROTC-reserviupseerikurssin ja sitoutuvat palvelemaan reservin upseereina tietyn ajan valmistumisensa jälkeen.
Ampuja oli tarkoituksella hakeutunut juuri tähän luokkaan. Terroriteosta epäilty vainaja on 36-vuotias Mohamed Jalloh, joka on Old Dominion -yliopiston entinen opiskelija.
Sierra Leonessa syntynyt muslimimies Mohamed Jalloh muutti aikoinaan Yhdysvaltoihin perheensä kanssa pakolaisena ja sai maan kansalaisuuden. Aluksi hän vaikutti kotoutuneen hyvin. Jalloh jopa liittyi vapaaehtoisena Virginian kansalliskaartiin 19-vuotiaana.
Viitisen vuotta myöhemmin hän näyttää kuitenkin tulleen toisiin ajatuksiin. Nuorta muslimimiestä alkoivat kiinnostaa islamistiset terrorijärjestöt, kuten Al-Qaida ja ISIS. Hän ihaili terroristeja, jotka olivat ampuneet amerikkalaisia sotilaita Tennesseessä ja Texasissa olevissa tukikohdissa.
Kuunneltuaan islamistien propagandaa Mohamed Jalloh erosi kansalliskaartista. Hän matkusti kotimaahansa Sierra Leoneen ja Nigeriaan, jossa hän ilmeisesti tapasi terroristeja.
Yhdysvaltoihin palattuaan Jalloh yritti lähettää rahaa terroristijärjestöille. Vuonna 2016 hän osti reserviläiskiväärin, jota hän mahdollisesti suunnitteli käyttävänsä terrori-iskussa.
Tässä vaiheessa Mohamed Jalloh saatiin kiinni. Vuonna 2017 pidetyssä oikeudenkäynnissä – presidentti Donald Trumpin ensimmäisellä kaudella – syyttäjä vaati Jallohille 20 vuoden vankeustuomiota terrorismin tukemisesta ja terroriteon valmistelusta.
Tuomari edusti kuitenkin lievempää linjaa antoi vain 11 vuoden tuomion. Lopulta Mohamed Jalloh vapautettiin vankilasta etuajassa Joe Bidenin presidenttikaudella vuonna 2024.
Ennen tuomion julistamista Jalloh kirjoitti tuomarille kirjeen, jossa hän kiitti Yhdysvaltoja hänen ja perheensä auttamisesta ja kertoi liittyneensä kansalliskaartiin antaakseen jotain takaisin. Mohamed Jalloh syytti ISIS-terroristeja siitä, että nämä olivat manipuloineet häntä vetoamalla muslimien keskinäiseen solidaarisuuteen ja Koraanin säkeisiin.
Kauniista sanoistaan huolimatta Mohamed Jalloh oli pian vapautumisensa jälkeen taas valmis tappamaan amerikkalaisia Allahin nimissä. Tällä kertaa hän onnistui.
Torstain toinen islamistinen terrori-isku tapahtui Detroitin lähellä Michiganissa, jossa mies ajoi autollaan synagogan ovien läpi, kertoo CNN. Tapahtumapaikka oli Temple Israel -niminen kiinteistö, johon kuuluu synagogan lisäksi juutalainen päiväkoti ja koulu.
Auton pysähdyttyä synagogan aulatilaan turvamiehet ampuivat kohti autoa. Tässä vaiheessa auto syttyi liekkeihin, jotka levisivät myös synagogan sisälle. Terroriteosta epäillyn miehen ruumis löydettiin myöhemmin autosta pahoin kärventyneenä.
Autossa oli myös räjähteitä, mutta ne eivät olleet räjähtäneet tulipalosta huolimatta. Ilmeisesti miehen oli ollut tarkoitus räjäyttää autonsa synagogan sisällä.
Terroriteosta epäilty 41-vuotias mies jäi ainoaksi kuolonuhriksi. Yksi synagogan turvamiehistä loukkaantui, kun ovien läpi ajanut auto tönäisi häntä.
Vainaja on tunnistettu Libanonissa syntyneeksi mieheksi, joka tuli Yhdysvaltoihin vuonna 2011 Yhdysvaltain kansalaisen aviopuolisona. Hän sai itsekin kansalaisuuden viisi vuotta myöhemmin.
Miehen motiivia ei vielä tiedetä, mutta hänen väitetään kertoneen tuttavilleen, että useita hänen sukulaisiaan kuoli Israelin äskettäin Libanoniin tekemässä ilmaiskussa.
Iranin sodan alkamisen jälkeen Yhdysvalloissa on tapahtunut useita terrori-iskuja, joiden tekijöillä epäillään olleen islamistinen motiivi. Tekijöille on yhteistä myös se, että he olivat tulleet maahan laillisesti esimerkiksi pakolaisina tai perheenyhdistämisen kautta ja saaneet Yhdysvaltain kansalaisuuden.
New Yorkissa äskettäin pommi-iskua yrittäneet nuoret miehet ovat toisen polven maahanmuuttajia muslimimaista: toisen vanhemmat ovat tulleet Turkista ja toisen Afganistanista. Kaikki ovat jo saaneet Yhdysvaltain kansalaisuuden. Kotitalojensa perusteella perheet vaikuttavat varsin hyvätuloisilta, joten poikien radikalisoituminen ei johtunut ainakaan rahan ja resurssien puutteesta.
Maaliskuun alussa 53-vuotias senegalilaismies ampui texasilaisessa baarissa kolme ihmistä kuoliaaksi ja haavoitti viittätoista. Ampuja itse kuoli poliisien luodeista.
Teon epäillään liittyneen Iranin sotaan, joka oli alkanut vain pari päivää aiemmin. Senegalilaismies oli somepostauksissaan sympatisoinut Irania ja vihannut Israelia ja Trumpia. Baari-iskun tehdessään hänellä oli päällään huppari, jossa luki ”Allahin omaisuutta”. Hänen t-paidassaan oli Iranin lippu.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viisi Iranin naisten jalkapallomaajoukkueen pelaajaa sai maanantaina humanitaarisen viisumin Australiaan. Pelaajat pelkäsivät vainoa kotimaassaan, koska he eivät laulaneet Iranin kansallislaulua ennen maaottelua Etelä-Koreaa vastaan. Australian sisäministeri ilmoitti myöhemmin, että myös muut joukkueen jäsenet ovat tervetulleita jäämään maahan.
Kansanedustaja Vilhelm Junnila arvioi, että Yhdysvaltojen ja Israelin isku Iraniin voi patistaa Venäjää avoimempaan suuntaan Ukrainan rauhanneuvotteluissa. Yhdysvallat ja Israel iskivät Iraniin ilmahyökkäyksin viime lauantaina. Junnila pitää iskun ajankohtaa yllättävänä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ei pidä Vladimir Putinin mielipuolisten liittolaisten neutralointia mitenkään huonona asiana. Hän kritisoi Facebook-kirjoituksessaan vasemmiston ja kokoomuksen ulkopoliittisen johdon surua ja "kansainvälinen oikeus" -mantraa, joka nykymuodossaan suojelee roistoja, jotka päivittäin tallovat länsimaisten arvojen ja normien päälle ja nauravat kansainväliselle oikeudelle.
Iranin kansa ryntäsi riemuitsemaan kaduille heti kun tieto uskonnollisen diktaattori Ali Khamenein kuolemasta oli varmistunut. Pelon ja kauhun tilalle oli tullut toivo, joka näkyi ja kuului myös Iranin ulkopuolella.
Useat voimakkaat räjähdykset ravistelivat Iranin pääkaupunkia Teherania lauantaina aamulla. Israelin armeijan mukaan iskujen kohteena oli muun muassa Iranin johdon kokous, joka tiettävästi pidettiin ajatolla Ali Khamenein palatsissa. Ainakin osa Iranin uskonnollisesta ja sotilasjohdosta on saanut surmansa.
Kahta muslimimiestä vastaan on nostettu syytteet terrorismirikoksista. Miehet heittivät räjähteitä islamisaatiota vastustavia mielenosoittajia kohti New Yorkin pormestarin virkatalon edessä. He kertoivat toimineensa ISIS-terroristijärjestön nimissä. Pormestari Mamdani syytti tapahtuneesta "valkoista ylivaltaa" ja "islamofobiaa", jättäen kertomatta pomminheittäjien taustat.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Pelibisneksillä aiemmin menestyneen Peter Vesterbackan Finest Future ‑yhtiö on konkurssimenettelyssä muun muassa maksamattomien työeläkevakuutusmaksujen vuoksi. Yhtiön keskeinen liikeidea on ollut ulkomaalaisten opiskelijoiden rekrytointi maksua vastaan suomalaisiin lukioihin.
Jääkiekkoilija Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pukemasta Pride-paitaa TPS:n pelissä, koska ei halua julkisesti tukea Pride-ideologiaa. Turun Setan paikallisjohto ilmoitti, että Savinaisen ei olisi pitänyt edes pelata, kun hän ei suostunut käyttämään Pride-paitaa. Samalla Seta julkaisussaan valitti sitä, että Suomen syrjintälainsäädäntö estää tällaisen sivuuttamisen. Ajatus on pysäyttävä. Ihminen pitäisi sulkea ulos työtehtävästään siksi, että hän ei suostu julkisesti osoittamaan ideologista uskollisuutta Pridelle, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison 1. varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.
Vihreiden puheenjohtajalle Sofia Virralle tuli tänään lähtö TPS:n hallituksesta. Taustalla on Virran eilinen yritys hiillostaa epäsuorasti TPS:n hyökkääjää Veli-Matti Savinaista, joka kieltäytyi käyttämästä Pride-paitaa kiekkokaukalossa. Sofia Virran painostusyritys johti kuitenkin siihen, että TPS ensin julkaisi eilen illalla julkisen anteeksipyynnön Savinaiselle. Tänään aamupäivällä TPS tiedotti, että Sofia Virta ei enää jatka TPS:n hallituksessa.
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
TPS:n SM-liigaottelussa syntyi viikonloppuna kohu, kun kokenut hyökkääjä Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pelaamasta Pride-teemapelipaidassa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom muistuttaa, että työntekijällä on Suomessa oikeus kieltäytyä poliittisesta tai ideologisesta toiminnasta työpaikallaan.
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila tyrmää Turun seudun Setan kommentin Veli-Matti Savinaisen pelipaitakohusta.
Työeläkevakuuttajien etujärjestön Telan väistyvä toimitusjohtaja, valtiovarainministerinäkin toiminut Suvi-Anne Siimes moittii Helsingin Sanomien haastattelussa että maahanmuuttajat pääsevät liian helposti Kelan eläkejärjestelmän piiriin. Hän näkee tämän ongelmana, joka rasittaa Suomen sosiaaliturvajärjestelmää ja uhkaa sen kestävyyttä pitkällä aikavälillä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen on jättänyt eduskunnalle toimenpidealoitteen, jossa esitetään kansaneläkkeen ja takuueläkkeen poistamista maahanmuuttajilta.
